Sanna Kiiski muutti vuosi sitten ulkomaille, Suomeen jäi kolme alaikäistä lasta

Sannalla meni liian lujaa liian lyhyessä ajassa, sairauksia ja menetyksiä perheessä samaan aikaan ja siinä pienet lapset, avioero, bisnekset ja ura. Voisi kuvitella että se kaikki oli varmaan pikkasen liikaa epävakaalle mielelle. Parempi vaan jos lapset on tasapainoisemman vanhemman hoivissa kasvuikäisenä. Kai he äitiään voivat silti tavata vaikka tämä ei olisi huoltaja jos vanhemmilla jonkinlaiset välit vielä.

Siis ihan hirveästi saanut rahaa elämänsä aikana. Hänellä oli todella hyvät palkat, sitten sai ilmeisen varakkaalta isältään 150 000 euroa ja sitten vielä varasti kymmeniä tuhansia euroa. Hän on onnekas moniin erittäin minimituloilla eläviin ihmisiin verrattuna. On monilla muillakin muitakin pahoja ongelmia kuin rahattomuus. Silti pärjäävät.

Jos me kaikki alkoholistien lapset tai muuten kurjan lapsuuden viettäneet saisimme tehdä mitä huvittaa ja petkuttaa ihmisiä sillä perusteella että oli huono alku elämällä, niin kyllä olisi Suomi sekaisin. Kun nyt mietin samalla luokalla koulussa olleiden kohtaloita, niin niissä oli paljon surkeutta. Monen vanhemmat olivat juoppoja, muutaman ns. paremmat äidit kaappijuoppoja, toisilla oli kotona sekopäinen isä tai äiti, yhden isä teki itsemurhan, toisen isä hukkui humalassa, joku sai selkäänsä vähän väliä. Mutta silti meistä ei tullut sekopäitä kuin yhdestä, joka oli tosin jo lapsesta asti ihan seko. Arvelisin että tuskin kenenkään lapsuus on ollut yhtä auringonpaistetta ja omasta kokemuksesta voin sanoa että kun oli huono lapsuus, niin oppi siitä ainakin sen että oppipahan huolehtimaan itsestään ja hyvin pärjätään tänäänkin. Ongelmia ei voi sysätä vanhempien niskaan eikä omia tekojaan voi paeta niin kauan kuin pää keikkuu mukana, ongelmathan ovat siellä polttimossa yleensä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi tuntee yhä syyllisyyttä siitä kaverinsa auton alle menehtymisestä? Usuttiko kaverinsa ajamaan holtittomasti kohti rekkaa? Varmasti kamala kokemus, mutta nyt kyllä vaikuttaa, että on käännetty jokainen kivi, että on saatu kasaan tekosyyt omalle perseilylle.

No miksi pitää noin ilkeästi kirjoittaa. Et sinä voi kenenkään traumaa parantaa. Ajattelepa itse omalle kohdalle.

Tarkoitukseni ei ollut olla erityisen ilkeä, mietiskelin vain. Haiskahtaa mielestäni tekosyyltä tuo liikenneonnettomuuteen jumiutuminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Just joo. Oli minunkin äiti alkoholisti ja vanhempani erosivat. En silti ole tehnyt petoksia ja huiijannut ihmisiä kuten tuo nainen.

Sulla ei olekaan noita diagnooseja. Bipo ja epävakaa pershärö on (lähipiirin kannalta) varmaan melkein pahimpia mitä voi olla.

En ole aiemmin kuullutkaan, että bipolle tai epävakaalle olisi tyypillistä suunnitelmallinen, vuosia kestävä rikollisuus. Oli ihan uutta tieto minulle. Kyllä tästä keissistä tulee mieleen, että piiloudutaan diagnoosien taakse eikä haluta ottaa vastuuta.

Rikollisuus on varmaan ihan tyypillistä epävakaalle.

Enpä sanoisi että on tyypillinen piirre

Varastelu (esim myymälävarkaus) on aika eri asia kuin pitkäkestoinen, suunnitelmallinen rikollisuus. 

On mullakin elämässä ollut vaikka mitä vaikeita asioita ja on edelleen, mutta en mä silti petoksia tehtaile ja lastani hylkää.

Vierailija kirjoitti:

Siis ihan hirveästi saanut rahaa elämänsä aikana. Hänellä oli todella hyvät palkat, sitten sai ilmeisen varakkaalta isältään 150 000 euroa ja sitten vielä varasti kymmeniä tuhansia euroa. Hän on onnekas moniin erittäin minimituloilla eläviin ihmisiin verrattuna. On monilla muillakin muitakin pahoja ongelmia kuin rahattomuus. Silti pärjäävät.

Sillä oli jo nuorena omistuskämppä Helsingissä paraatipaikalla, kultalusikka suussa syntynyt. 

Vierailija kirjoitti:

Moni mieshän noin tekee jo. Ei tartte edes muuttaa ulkomaille. Ja aina on myös naiset osannut. Oma (biologinen)mummo jätti lapset lasten isälle ja häipyi. Oli löytänyt vissiin paremman.

Suomeenhan saapuu samallaisia sekopääjätkiä jatkuvana virtana oikeusjuttujaan pakoon.

Vierailija kirjoitti:

Millä rahalla majailee ulkomailla? Meinasiko maksaa velkojaan?

Kyllä g u l l i g a r u s e l l i s t a aina elättäjä löytyy.

Vierailija kirjoitti:

Sannalla meni liian lujaa liian lyhyessä ajassa, sairauksia ja menetyksiä perheessä samaan aikaan ja siinä pienet lapset, avioero, bisnekset ja ura. Voisi kuvitella että se kaikki oli varmaan pikkasen liikaa epävakaalle mielelle. Parempi vaan jos lapset on tasapainoisemman vanhemman hoivissa kasvuikäisenä. Kai he äitiään voivat silti tavata vaikka tämä ei olisi huoltaja jos vanhemmilla jonkinlaiset välit vielä.

Toivottavasti lasten ei tarvi tavara tota hullua nähdä

Vierailija kirjoitti:

Mutta eihän mitkään kokemukset oikeuta tekemään rikoksia.  Ja hän sanoo , että asioita tapahtuu, siis mltä asioita.  Eikö hän itse niitä tee, eikö hän ota vastuuta tekemisistään.  Sehän on ainoa tie muutokseen  ja ihmisenä kasvamiseen.

Tämä! Ei ota vastuuta tekemisistään.

Miksi joidenkin on niin vaikea ottaa vastuuta tekemisistään? Aletaan puhua paskasta, mitä itselle on joskus tapahtunut vuonna nakki ja kirves ja sillä siis oikeutetaan omat paskat teot? Mitä mä en nyt oikein ymmärrä tässä kuviossa? On mullekkin tapahtunut vaikka mitä paskaa, mutta en mä ole sen takia alkanut perseilemään kenellekkään.

narsisti!

Niin ainahan se syy on muissa ja ties missä, omaa vastuuta ei kai sitten tarvitse kantaa mistään jos on jokin diagnoosi näyttää. Useimmat meistä elelee normaalia elämää ja pärjää toiset paremmin toiset huonommin, vaikka lapsuus ei ollut monillakaan aina niin auvoista. Oli itsellä ja monilla tutuilla juoppoja vanhempina ja avointa mätkimistä ja tappelua perheissä, mielenterveysongelmaa suvussa ja ties mitä. Suurin osa meistä pärjää silti koska jossakin kohta lapsuutta ja nuoruutta, viimeistään aikuisuuden kynnyksellä hoksaa että jos ei itse ota vastuuta tulevaisuudestaan ja mahdollisista tekosistaan ei ne muutkaan perheessä sua kylläkään kanna yhtään mihinkään. Harvalla on vanhemmat jotka syytää satojatuhansia euroja suoraan lapsilleen tai maksavat törttöilyjä pois koska sukulainen, ja hyvä niin. Tässähän hyvä esimerkki siitä miten asiat menee kun ei vastuuta tarvitse ottaa mistään. Piiloutuu muutamaksi vuodeksi jonnekin rötöksien kanssa ja matelee sitten hyvän stoorin kanssa takaisin, syyttää sitten huonoa lapsuutta kaikesta.  

Vierailija kirjoitti:

Niin ainahan se syy on muissa ja ties missä, omaa vastuuta ei kai sitten tarvitse kantaa mistään jos on jokin diagnoosi näyttää.

Harvalla on vanhemmat jotka syytää satojatuhansia euroja suoraan lapsilleen tai maksavat törttöilyjä pois koska sukulainen, ja hyvä niin.

Tässähän hyvä esimerkki siitä miten asiat menee kun ei vastuuta tarvitse ottaa mistään. Piiloutuu muutamaksi vuodeksi jonnekin rötöksien kans

Tämä

Vierailija kirjoitti:

Eihän hän pysty vastaamaan omastakaan elämästään, parempi lapsille että isä ottaa vastuun.

Kyllä ja onneksi on vastuullinen lasten isä.

Artikkelissa annetaan ymmärtää, että lapset lentelevät tämän tästä Sannan luokse. Ja paskat.

En usko hetkeäkään.

Syksyllä 2023 Sanna muutti osittain ulkomaille, pakoon Suomea ja oikeusjutun kohtuutonta mediahuomiota. Jonkinlaista mielenrauhaa on löytynyt, ja Tinderiäkin hän jaksaa jo selailla. Muutto on hänestä ollut melkein yhtä hyvä asia kuin litium.

Kiisken lapset käyvät koulua Suomessa, joten perhe lentää kahden maan välillä. Lapset ovat sopeutuneet siihen, että heidän äitinsä asuu toisessa maassa.

Kukaan täällä ei tunne mua, ja näitä paikallisia tuntuu kiehtovan se, mitä hullumpi ihminen on. Asun yksin ensimmäistä kertaa 16 vuoteen. On myös pakko muistaa ottaa lääkkeet päivittäin, joudun siis haastamaan itseäni.

Kerroin kerran kaikista asioista rehellisesti serbialaiselle treffikumppanille ja lopulta kysyin, järkyttyikö hän. Mies vastasi, että jos hänen suvussaan on sotarikoksesta tuomittuja henkilöitä, häntä ei tällaiset pienet jutut järkytä, kertoo Sanna Kiiski kirjassa.

Vierailija kirjoitti:

Kerroin kerran kaikista asioista rehellisesti serbialaiselle treffikumppanille ja lopulta kysyin, järkyttyikö hän. Mies vastasi, että jos hänen suvussaan on sotarikoksesta tuomittuja henkilöitä, häntä ei tällaiset pienet jutut järkytä, kertoo Sanna Kiiski kirjassa.

Tuolla tavoinhan on helppoa vähätellä omia tekemisiään, kun ei sentään tehnyt sotarikoksia.

Ihan suomalainen perustoimittaja tuon jutun perusteella.