Olen 52v mies, ja avovaimoni on 43v...Onko liian vastuutonta, jos me hankimme vielä lapsen? Olemme heränneet myöhään tähän
Molemmilla on tullut lapsihaave vasta viimeisen kahden vuoden aikana, voimistuen pikkuhiljaa.
Vieläkö ehdimme? Kokemuksia?
Kommentit (131)
Synnyin kun vanhempani olivat 41 ja 46. Nyt olen itse 47 ja olen menettänyt heidät molemmat. Se tekee kipeää, mutta on kaikilla edessä. Mieluummin nyt, kun olen keski-ikäinen ja jaksava, kun vanhempana, jolloin jo surettaa omakin kuolevaisuus.
En koskaan hävennyt "vanhoja" vanhempiani, meillä ollaan aina oltu nuorekkaita. Äitikin oli kuin pikkutyttö 87-vuotiaana. Meillä on isän suvussa paljon sairauksia, mutta eivät ne meitä painaneet. Kaikissa perheissä on sairauksia. Tunnistan kyllä itsessäni pelon vanhempien kuolemasta, koska sellainen on luonteeni. Olisin pelännyt kuitenkin, vaikka he olisivat olleet nuorempia.
Sanoisin että antakaa mennä vaan, jos haluatte!
Vierailija kirjoitti:
Synnyin kun vanhempani olivat 41 ja 46. Nyt olen itse 47 ja olen menettänyt heidät molemmat. Se tekee kipeää, mutta on kaikilla edessä. Mieluummin nyt, kun olen keski-ikäinen ja jaksava, kun vanhempana, jolloin jo surettaa omakin kuolevaisuus.
En koskaan hävennyt "vanhoja" vanhempiani, meillä ollaan aina oltu nuorekkaita. Äitikin oli kuin pikkutyttö 87-vuotiaana. Meillä on isän suvussa paljon sairauksia, mutta eivät ne meitä painaneet. Kaikissa perheissä on sairauksia. Tunnistan kyllä itsessäni pelon vanhempien kuolemasta, koska sellainen on luonteeni. Olisin pelännyt kuitenkin, vaikka he olisivat olleet nuorempia.
Sanoisin että antakaa mennä vaan, jos haluatte!
Jatkan vielä. Sain osani suvun sairauksista, mutta eivät ole rajoittaneet. Olin sukuni ensimmäinen korkeakoulutettu :)
Ihme asenne täällä että vanhojen vanhempien lapset ovat suurella todennäköisyydellä vammaisia. En tunne yhtään sellaista perhettä. Paljon on yli nelikymppisiä vanhempia ja lapset täysin terveitä.
Ette jaksa enää sitä ruljanssia. Sitten tulee ero ja tappelu jossain järjestyksessä.
Itse nyt 53 ja se on hiinä ja hiinä, että jaksaa työt vielä siihen päälle.
Ehkäisy pois, sittenhän näette kuinka käy.
On suurempi todennäköisyys että ette saa lasta kuin että saatte. Mutta kokeilemalla tietää.
minusta tuntuu että asia jää kalvamaan sinua jos ette yritä.
sitten. Ei sun tarvitse olla valmis. Jos vaimo tulee raskaaksi, ehditte kypsyä sen 9 kk aikana vanhemmuuteen.
toivottavasti hän tulee raskaaksi.
Suomessa on pula lapsista, siitä vaan pullaa uuniin
On sulla pelokas elämänasenne.
mistä hyvänsä syystä voi kiusata. Ja ketä hyvänsä voidaan kiusata. Vaikka nuorista vanhemmista.
kuka hyvänsä voi vammautua tai kuolla.
Ei mitään ongelmaa, muksu tulille!
Todennäköisyys, että 43 v nainen tulee raskaaksi, on erittäin pieni. Lapsettomuushoitoihinkssn ei enää sen ikäisiä oteta julkisella puolella juuri siitä syystä.
Meillä töissä just reilu nelikymppinen johtaja kuoli sairaskohtaukseen. Et voi tietää etkä suunnitella, elämä on tässä ja nyt.
Eipä ole kokemuspohjaa kuin kolmikymppisenä vauva-lapsi arkea.
Lähinnä äidiksi halajava, jos ja kun tuntee olevansa suht koht terve ,
niin siitä vaan "höyläämään". Kyllä työ, lastenhoitokin tekijääänsä neuvoo.
Oma perhe paras - koko sydämen pohjasta onnea löytää aika pian vanhempana itselle tärkeä tehtävä toistaiseksi, elämänajaksi.