Lue keskustelun säännöt.
Miksiköhän en siedä kosketusta tai halailua, sellaista hempeilyä? Vaikka tavallaan tykkään mutta jotenkin vaikeaa.
05.11.2024 |
Haluaisin olla sellainen ihminen jota on helpompi halata ja koskettaa. Minulle tulee vaivautunut olo. En halua että minulle osoitetaan rakkautta hellyydellä kai siksi etten rakastan itse itseäni tai halua että minua rakastetaan. Tai ehkei halusta ole kyse vaan jostain vaikeasti selitettävästä asiasta.
En halua halata ystäviä, en vanhempaa, en sukulaisia. En halua kosketusta romanttisista suhteissa niin hirveästi ainakaan kehooni. Esim vatsan silittelyä tai lantion hivelyä. Tai että joku ottaa minut kainaloon sohvalla.
Suutelu on ok ja seksin aikana tapahtuva kosketus romanttisissa suhteissa. Haluaisin nukkua kainalossa joskus mutta se saa minut itkemään, vollotan oikeasti jos joku ottaa lähelle muuten vain ja hipsuttaa.
Kommentit (44)
Vierailija kirjoitti:
Sama täällä. En tykkää halailusta, se tuntuu siltä, että joku tunkeutuu mun alueelle. Miesystävältä kestän jotain pientä hipsuttelua, mutta että pitäisi käpertyä kainaloon paijattavaksi, niin ei. Seksin aikana hyvin eri. Mies ei kylläkään koskettele mua kuin humalassa ja silloin, kun se on seksiä vailla.
Tämä. Ei välttämättä tarvita mitään hienoa muotidiagnoosia kun omantilantarve voi olla ihan vain omantilantarvetta mikä elää tilanteen mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä vihaan halaamista myös. Se tuntuu kiusalliselta ja koko ajan on sellainen fiilis et kohta se kourii mun persettä.
Johtuu siitä, että ollessani lapsi, äidilläni ja joillain muillakin sukulaisilla oli tapana "taputella" tai muuten laittaa kädet perseelle halauksen aikana. Äidilläni muutenkin oli outoja tapoja. Hän keksi pepulleni nimen ja "vitsinä" sitten hoki tuota nimeä ja kouri peppua. Ihan v*tun sairasta.
Luultavasti itse en tuon vuoksi siedä halauksia. Ja nyt äitini halaa lapsiani ja eikös ne kädet sinne perseelle ajaudu. Triggeröidyin ja ahdistuin tosi pahasti ja nyt on ukaasit, että lapsia et enää näe jos näpit ei pysy erossa pyllystä. Se oli ihan yllättynyt kun kielsin, kun lasten pyllyjä kuulemma saa taputella...
Lapsuudessani ei koskaan halattu. Äitini ei koskaan antanut läheisyyttä. Ruokaa oli, vaatteet, mutta ei koskaan halailua, läheisyyttä. Kun menin kouluun ja tutustuin erääseen tyttöön, olin aivan ihmeissäni, kun hänen äitinsä halasi ystävääni . En koskaan ollut kokenut samaa. Vielä aikuisenakin ihmettelin, miten äiti halaa lastaan. Itsestäni kasvoi epävarma, estoinen nainen, jonka on itse pärjättävä, tuli mitä tuli.
Miksi heti ollaan tuollaista syytä etsimässä. Ihmisissä on erilaisia ja kokemuksen mukaan halailijat on vähemmistö.