Onko sulla/teillä asunto, talo tai mökki, josta et aio luopua koskaan?

En luopuisi mökistäni mutta kymmenen vuoden sisällä pakko, ei se sovi kanssani krematorioon.

Mökki minullakin. Tai se on isoisäni 1950-luvulla järven rannalle rakentama talo, mutta ollut minun koko elinikäni mökkinä. Olen siellä onnellinen. Ja onneksi se on hyvällä paikalla, ei oo pitkä matka ja helppo käydä usein. 

Ei ole, mutta minulla on paikka, jonka ostaisin itselleni heti, jos tulisi myyntiin. Isoisäni koti myytiin pois, eikä minulla silloin ollut mahdollisuutta paikkaa pitää. Olo on kuin juurettomalla, kun en saa olla ko paikassa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mummola, josta tosin aion myydä osani vanhana (perikunnan selkiyttämisen vuoksi). Se on osa huoltovarmuutta, siellä voi asua ja viljellä, marjastaa ja kalastaa. Vaikka paperilla luopuisinkin siitä, sovin käytöstä muiden kanssa. Sitä käyttävät muutkin sukulaiset, jotka eivät omista sitä. 

Ja joskus se käyttö voi loppua. Ei toisten mökkejä voi käyttää kuin omaansa. 

Arvasin, että joku takertuu tähän...et tiedä mökistä ja sen käytöstä mitään. Älä kommentoi.

Mökistä en vähässä tingassa tule luopumaan. Ennemmin myyn kodin. Ostin mökin vasta reilu vuosi sitten, mutta on minulle jo tosi tärkeä paikka. 

Minulla oli, mutta oli pakko silti luopua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mummola, josta tosin aion myydä osani vanhana (perikunnan selkiyttämisen vuoksi). Se on osa huoltovarmuutta, siellä voi asua ja viljellä, marjastaa ja kalastaa. Vaikka paperilla luopuisinkin siitä, sovin käytöstä muiden kanssa. Sitä käyttävät muutkin sukulaiset, jotka eivät omista sitä. 

Ja joskus se käyttö voi loppua. Ei toisten mökkejä voi käyttää kuin omaansa. 

Arvasin, että joku takertuu tähän...et tiedä mökistä ja sen käytöstä mitään. Älä kommentoi.

Sinä et näköjään tiedä kuinka solmuun asiat voikaan joskus mennä, vaikka kuinka "on sovittu". Ei kannata luopua osuudestaan jos pysyvästi siellä haluaa käydä, sen sanoo järkikin. Ja jos tärkeä paikka niin nimenomaan järjellä pitää ajatella 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mummola, josta tosin aion myydä osani vanhana (perikunnan selkiyttämisen vuoksi). Se on osa huoltovarmuutta, siellä voi asua ja viljellä, marjastaa ja kalastaa. Vaikka paperilla luopuisinkin siitä, sovin käytöstä muiden kanssa. Sitä käyttävät muutkin sukulaiset, jotka eivät omista sitä. 

Ja joskus se käyttö voi loppua. Ei toisten mökkejä voi käyttää kuin omaansa. 

Arvasin, että joku takertuu tähän...et tiedä mökistä ja sen käytöstä mitään. Älä kommentoi.

Sinä et näköjään tiedä kuinka solmuun asiat voikaan joskus mennä, vaikka kuinka "on sovittu". Ei kannata luopua osuudestaan jos pysyvästi siellä haluaa käydä, sen sanoo järkikin. Ja jos tärkeä paikka niin nimenomaan järjellä pitää ajatella 

Tämä. Viime kesänäkin kuulin monelta "mökkiä hallinnoivalta" väsymystä siitä että aikanaan sovittu että sukulaiset saa käydä mutta enää ei sitä rumbaa haluta. Ja nyt mietitään toimia, välit menee jne.

Etelänkoti. Siitä tuskin luovutaan mun elinaikana. 

Suomenkoti tullaan vaihtamasn pienempään koska täällä vain käydään jatkossa

Paskan uikutusta . Jokainen  tekee kuin tekee .. huono aasinsilta 🤣🤣🤣🤣

Ei. Oletko sinä miettinyt, että eräänä päivänä luovut aivan kaikesta, eikä siihen ole edes kovin pitkä aika.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mummola, josta tosin aion myydä osani vanhana (perikunnan selkiyttämisen vuoksi). Se on osa huoltovarmuutta, siellä voi asua ja viljellä, marjastaa ja kalastaa. Vaikka paperilla luopuisinkin siitä, sovin käytöstä muiden kanssa. Sitä käyttävät muutkin sukulaiset, jotka eivät omista sitä. 

Ja joskus se käyttö voi loppua. Ei toisten mökkejä voi käyttää kuin omaansa. 

Arvasin, että joku takertuu tähän...et tiedä mökistä ja sen käytöstä mitään. Älä kommentoi.

Älä mölise. Ketju ei ole hallinnassasi. Olet ilmeisen infantiili. 

Mökistä ei ole mitään tarvetta myydä pois.

Asunnon myyn pois sitten kun otan lopputilin ja alan omalle eläkkeelle ennenaikaisesti.

On, mutta mieheni sairastuttua tehtiin sukupolvenvaihdos. Nyt sen omistaa poikamme, mutta minä olen siellä joskus heidän kanssaan ja joskus yksin. Paljon on ystäviä ja tuttuja, kiirettä pitää heitä tapaillessaan, kun lapsuudestani asti olen kesiä paikkakunnalla viettänyt.

Kun sinä et kuolemaasi määrää.

Mökistä en luovu, koska aion jatkossakin asua siellä kesäisin. Asunnon myyn pois, koska sille ei ole tulevaisuudessa mitään tarvetta, aion tulevaisuudessa asua kaikki talvet Thaimaassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mummola, josta tosin aion myydä osani vanhana (perikunnan selkiyttämisen vuoksi). Se on osa huoltovarmuutta, siellä voi asua ja viljellä, marjastaa ja kalastaa. Vaikka paperilla luopuisinkin siitä, sovin käytöstä muiden kanssa. Sitä käyttävät muutkin sukulaiset, jotka eivät omista sitä. 

Ja joskus se käyttö voi loppua. Ei toisten mökkejä voi käyttää kuin omaansa. 

Arvasin, että joku takertuu tähän...et tiedä mökistä ja sen käytöstä mitään. Älä kommentoi.

Sinä et näköjään tiedä kuinka solmuun asiat voikaan joskus mennä, vaikka kuinka "on sovittu". Ei kannata luopua osuudestaan jos pysyvästi siellä haluaa käydä, sen sanoo järkikin. Ja jos tärkeä paik

Jotkut ei osaa ajatella järjellä. Mä luovuin kokonaan kun vanhemmat halusi antaa mökin meille ennakkoperintönä. On parempi että se on veljelläni, joka asuu lähellä ja pystyy siitä huolehtimaan. 

Ei täältä mitään mukaansa saa ja kaikkien meidän loppuelämä on yllättävän lyhyt.

Valitettavasti ei ole. Myydään talo heti pois kun päästään eläkkeelle ja muutetaan jonnekin maaseudun rauhaan. 

Vierailija kirjoitti:

Ei. Oletko sinä miettinyt, että eräänä päivänä luovut aivan kaikesta, eikä siihen ole edes kovin pitkä aika.

Varsinaisesti minähän en kuolemassani luovu mistään. Talo vaan jää jälkeeni, perillisille. Se on fakta noin muutenkin, eli minä en taloa tule koskaan myymään.