Lue keskustelun säännöt.
Rakastan kissaani niin paljon. Miten se voi olla niin ihana?
05.11.2024 |
Alle vuoden ikäinen ja niin rakas. Ollut välillä meillä vähän sopeutumisvaikeuksia molemmilla. Olemme kuitenkin luoneet hyvän suhteen ja tuo karvapallo on mitä ihanin eläin. Se on paras kaverini nykyään enkä ole mikään ihan nuori enää.
Tuo rakas lemmikkini lohduttaa, nukumme yhdessä, hellyyttä on valtavasti. Leikimme ja elämme rauhaa ylläpitäen, kuuntelee jos en aivan kaikista metkuista pidä. Tuo on niin söpökin.
Minä luulen, että kissani rakastaa minua myös.
Ei minulla muuta, olen heltynyt ja olisi ikävää jos joutuisin tuosta luopumaan.
Kommentit (59)
Tarviiko oikeastaan muuta jos on kissa, tai koira?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toivoisin välillä että puoliso laittaa kissankorvat päähän, ja nukkuisi 98% ajasta.
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän, ap, mutta onko ihan pakko lässyttää?
No on!
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän, ap, mutta onko ihan pakko lässyttää?
Ap puhuu kauniisti eikä mielestäni lässytä. Toisaalta, mitä pahaa lässyttämisessä. Tämä maailma on nykyisellään erityisen kylmä ja kova ja uhkia täynnä oleva paikka. On hyvä, että jossain on vielä hellyyttä, pehmeyttä ja vilpitöntä rakkautta luomakunnan pienimpiä kohtaan: eläimet ja lapset. Ihmiselle on sitä paitsi luontaista "lässyttää", kun kohtaa jotain hellyttävää, kuten juurikin pienet lapset ja eläimet.
Kun omat lapsesi olivat/ovat pieniä, puhuitko heille asiallista kirjakieltä varoen osoittamasta mitään helliä äänteitä ja sanoja? Onko tunteiden ilmaiseminen sinulle itsellesi yleensäkin vaikeaa, kun koet sellaisen negatiivisena? Oletko jäänyt itse hellyydestä osattomaksi?
Vierailija kirjoitti:
Se antaa pusujakin huulille. Niin kauniisti tulee aina minut herättämään hyrräämällä ja leipomalla. Nytkin istuu ja kehrää sylissäni niin onnellisena. Tässä olen viime viikkoina ollut niin onnellinen tuosta pienestä.
Ap
Söpösti pitää itsensä myös puhtaan kun siisti eläin on. Nuolee jopa takajalka pystyssä takamiksensa.
En tiedä mitään yhtä raikkaan ja puhtaan tuoksuista kuin ulkoa pakkasilmasta tullut kissa on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rakastan eläimiä enemmän kuin ihmisiä.
Kissat tunkevat välittömästi rappukäytävään, kun menee kissakodissa käymään. Parvekkeeltakin ne yrittävät hyppiä. Kuin koittaisivat viestittää jotain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän, ap, mutta onko ihan pakko lässyttää?
Ap puhuu kauniisti eikä mielestäni lässytä. Toisaalta, mitä pahaa lässyttämisessä. Tämä maailma on nykyisellään erityisen kylmä ja kova ja uhkia täynnä oleva paikka. On hyvä, että jossain on vielä hellyyttä, pehmeyttä ja vilpitöntä rakkautta luomakunnan pienimpiä kohtaan: eläimet ja lapset. Ihmiselle on sitä paitsi luontaista "lässyttää", kun kohtaa jotain hellyttävää, kuten juurikin pienet lapset ja eläimet.
Kun omat lapsesi olivat/ovat pieniä, puhuitko heille asiallista kirjakieltä varoen osoittamasta mitään helliä äänteitä ja sanoja? Onko tunteiden ilmaiseminen sinulle itsellesi yleensäkin vaikeaa, kun koet sellaisen negatiivisena? Oletko jäänyt itse hellyydestä osattomaksi?
Aina useampi ihminen jää hellyydestä osattomaksi, kun täyspäiset ihmiset haaskaavat kaiken lämpönsä eläimille. Mitä tapahtui humanismille?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli kissa ja se oli huipputyyppi. Toki samoin kolme sitä edeltänytäkin olivat hyvin kiintyneitä. Molemmpinpuolista kiintymystä oli. Kiitollinen olen noista vuosikymmenistä.
Minä niin ymmärrän. <3
Ap
Niin minäkin. M50
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tämä on tavallaan niin koomistakin, että välillä jos ajattelen, että jos joutuisin tuosta luopumaan jostain syystä niin alkaa melkein kyyneleet valumaan ja pakko ottaa lähemmäksi kainaloa. Se pitää olla kainalossani, usein kehrää siinä ja lopulta nukahtaa sikeään uneen. <3
Ap
Minullakin on ollut kissoja. Yksi oli erityisen rakas, ja itkin sitä pari päivää, kun se lopulta kuoli. Nyt ei ole ollut yli kymmeneen vuoteen kissaa ja olen tullut yllättäen allergiseksi kissoille. Kissat ovat aivan ihania!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi, itse menetin vuosi sitten 14-vuotiaan kollikissan,
ja ikävä on valtava, oli niin rakas, antaisin mitä vain, jos
saisin takaisin nuo ajat, rakastakaa kissojanne.
Vierailija kirjoitti:
Rakastan eläimiä enemmän kuin ihmisiä.
On se helpompaa. Ihmisiä voi sietää mutta pitää varautua pettymyksiin. Eläimillä on sitä mikä meiltä puuttuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän, ap, mutta onko ihan pakko lässyttää?
Ap puhuu kauniisti eikä mielestäni lässytä. Toisaalta, mitä pahaa lässyttämisessä. Tämä maailma on nykyisellään erityisen kylmä ja kova ja uhkia täynnä oleva paikka. On hyvä, että jossain on vielä hellyyttä, pehmeyttä ja vilpitöntä rakkautta luomakunnan pienimpiä kohtaan: eläimet ja lapset. Ihmiselle on sitä paitsi luontaista "lässyttää", kun kohtaa jotain hellyttävää, kuten juurikin pienet lapset ja eläimet.
Kun omat lapsesi olivat/ovat pieniä, puhuitko heille asiallista kirjakieltä varoen osoittamasta mitään helliä äänteitä ja sanoja? Onko tunteiden ilmaiseminen sinulle itsellesi yleensäkin vaikeaa, kun koet sellaisen negatiivisena? Oletko jäänyt itse hellyydestä osattomaksi?
Aina useampi ihminen jää hellyy
Ei sille ole mitään tapahtunut. Eläinystävät voi olla humaaneja mutta myös eläimiä kohtaan. Ei tarvita vastakkain asettelua.
Kiva lukea jotain ihanaakin täällä, missä kaikki haukkuvat toisiaan ja sukupuolia. Se on ihana karvapallo, ja kiva että olet löytänyt tuollaisen kaverin..olen ajatellut myös koiraa. :) Mutta ehkä sen verran työtä etten tee sitä.
Muistattehan myös että se saa tarpeeksi ruokaa. Jatkuva seuraaminen voi olla nälkääkin. Kissa tarvitsee myös omaa aikaa pohtia kissuuttaan, suhdetta maailmaan ja ihmisiin. Kissa on eläinmaailman mimosa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän, ap, mutta onko ihan pakko lässyttää?
Ap puhuu kauniisti eikä mielestäni lässytä. Toisaalta, mitä pahaa lässyttämisessä. Tämä maailma on nykyisellään erityisen kylmä ja kova ja uhkia täynnä oleva paikka. On hyvä, että jossain on vielä hellyyttä, pehmeyttä ja vilpitöntä rakkautta luomakunnan pienimpiä kohtaan: eläimet ja lapset. Ihmiselle on sitä paitsi luontaista "lässyttää", kun kohtaa jotain hellyttävää, kuten juurikin pienet lapset ja eläimet.
Kun omat lapsesi olivat/ovat pieniä, puhuitko heille asiallista kirjakieltä varoen osoittamasta mitään helliä äänteitä ja sanoja? Onko tunteiden ilmaiseminen sinulle itsellesi yleensäkin vaikeaa, kun koet sellaisen negatiivisena? Oletko jäänyt itse hellyydestä osattomaksi?
Aina useampi ihminen jää hellyy
Ethän sinä tosissaan vertaa ihmistä, ihmisen lajitoveria ja vierasta lajia ihmisen kaverina toisiinsa? Näille on ihan eri tarkoitus ihmisen elämässä.
Ihminen kykenee rakastamaan useita asioita yhtä aikaa, eikä rakkaus lopu siltikään. Rakkaus yhteen asiaan todennäköisemmin lisää rakkautta toiseen asiaan, kuin vähentää sitä.
Vierailija kirjoitti:
Kissasta saa lämpöiset hanskat
Olet mielisairas.
Tälläkin hetkellä moni syöttää kissalleen tehotuotettua broileria. Ei kiinnosta broilerin elämä, kun se ei ole söpö.
Oikeastaan ei kiinnosta kyllä kissankaan. Moni lemmikkikissa elää surkeissa ja ahtaissa oloissa turhautuneena. Kissa on peto, saalistaja, joka tarvitsisi paljon virikkeellisemmän elämän kuin mitä yksi kerrostalohuoneisto pystyy tarjoamaan.
Kissa nyhjää omistajassaan kiinni, koska kissalla ei ole mitään muuta tekemistä.
Ymmärrän, ap, mutta onko ihan pakko lässyttää?