Lue keskustelun säännöt.
Haluaisin niin olla onnellisesti rakastunut, mutta minulle sitä onnea ei ole suotu
04.11.2024 |
Olen 50+ nainen ja odotan vieläkin sitä oikeaa rakkautta. Olen ollut 3 vuotta sinkkuna, kun sain vihdoinkin rohkeutta riuhtaista itseni irti onnettomasta yksinäisestä suhteesta. Eli enään en ala mihinkään puolivillaiseen, jossa olen toiselle vain kokki-siivoaja ja kaikkien vaikeiden asioiden hoitaja. Viiminen pisara oli kun hoidin miehen vanhemmat perättäisinä vuosina hautaan ja mies sanoi minulle tämän jälkeen, että itse ei aio olla edes paikalla kun minun vanhempani kuolevat, saati hautajaisissa, vaan hän lähtee mökilleen. Olisin mielestäni ansaainnut vihdoin onnen ja tuttavanikin sanoivat, että löydät varmasti kohta jonkun ihanan miehen, koska olet itsekkin niin ihana. En vaan enää usko. Ympärilläni kyllä pariudutaan ja eletään rakkaukuplassaa. Tuntuu, että minusta on tullut niin katkera kaiken kokemani jälkeen, että kaikki hellät tunteeni ovat varmaankin kuolleet. Kauhea ajatella, että en rakastuisi ja tämä oli tässä.
Kommentit (31)
Ei mitään rakkautta ole. Ihmisillä on tarpeita, joita täyttävät ja höystävät elämää romanttisilla kuvitelmilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kestikö edellinen yksinäinen suhde kuinka kauan?
Onko sen jälkeen ollut mitään romanssintapaistakaan?
Oikeasti meidät naiset kasvatetaan jo pikkutytöstä tuohon, että elämän tarkoitus on joku kaksilahkeinen, joka muka ymmärtää jonkun sielumme syvyyden ja todellisen minämme. Höpöti höö. Miehet on ihan kivaa seuraa, mutta eivät kyllä yhtään mitään sellaista mitä meidät on opetettu toivomaan heidän olevan. Ovat melko simppeleitä luontokappaleita eivätkä tasan varmasti tuo mitään elämän tarkoitusta muiden kuin ehkä äitinsä elämään.
Vierailija kirjoitti:
Oikeasti meidät naiset kasvatetaan jo pikkutytöstä tuohon, että elämän tarkoitus on joku kaksilahkeinen, joka muka ymmärtää jonkun sielumme syvyyden ja todellisen minämme. Höpöti höö. Miehet on ihan kivaa seuraa, mutta eivät kyllä yhtään mitään sellaista mitä meidät on opetettu toivomaan heidän olevan. Ovat melko simppeleitä luontokappaleita eivätkä tasan varmasti tuo mitään elämän tarkoitusta muiden kuin ehkä äitinsä elämään.
On helpompi tehdä asioita ja on rahaa enempi tehdä asioita jos taloudessa on 2
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeasti meidät naiset kasvatetaan jo pikkutytöstä tuohon, että elämän tarkoitus on joku kaksilahkeinen, joka muka ymmärtää jonkun sielumme syvyyden ja todellisen minämme. Höpöti höö. Miehet on ihan kivaa seuraa, mutta eivät kyllä yhtään mitään sellaista mitä meidät on opetettu toivomaan heidän olevan. Ovat melko simppeleitä luontokappaleita eivätkä tasan varmasti tuo mitään elämän tarkoitusta muiden kuin ehkä äitinsä elämään.
On helpompi tehdä asioita ja on rahaa enempi tehdä asioita jos taloudessa on 2
Jaa. No ottaa kämppäkaverin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos nainen ei ole lihava, suhteen saaminen ei ole ongelma.
Vierailija kirjoitti:
Jos nainen ei ole lihava, suhteen saaminen ei ole ongelma.
Suhteen saaminen ei ole ongelma vaikka olisi suohirviö. Järkevän seuran saaminen sen sijaan on ongelma, vaikka olisi huippumalli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä oon 51v, tyttäret jo töysi-ikäisiä. Ollut yh koko elämän. En tiedä mitä on se, kun jos toinen osapuoli maksaa jotain tai suurimman osan.
Näin ollen en oikeastaan osaa kaivata ketään rinnalle. Olis kauheeta menettää vapaus,vaikka eihän sitä parisuhteessa kauan menetä.
Ihana,kun voi tehdä mitä haluaa ja milloin haluaa. Joten keskityn nyt kaiken energian siihen,että voin hyvin.
Mä oon onnellinen yksikseni ja elän elämäni parasta aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Mä oon 51v, tyttäret jo töysi-ikäisiä. Ollut yh koko elämän. En tiedä mitä on se, kun jos toinen osapuoli maksaa jotain tai suurimman osan.
Näin ollen en oikeastaan osaa kaivata ketään rinnalle. Olis kauheeta menettää vapaus,vaikka eihän sitä parisuhteessa kauan menetä.
Ihana,kun voi tehdä mitä haluaa ja milloin haluaa. Joten keskityn nyt kaiken energian siihen,että voin hyvin.
Mä oon onnellinen yksikseni ja elän elämäni parasta aikaa.
Miesten kulut on niin suuret, että harvalla siitä mitään jää mihinkään yhteiseen. Ylimitoittavat asuntolainat, hankkivat liian kalliin auton kun pitää naapurille näyttää ja lopuilla rahoilla jatkuvasti jotain turhaa elektroniikkaa, onkivapoja, polkupyöriä jne. jne. Nainen saa tarjota reissut ja safkat jos jotain erityistä joskus haluaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kestikö edellinen yksinäinen suhde kuinka kauan?
Onko sen jälkeen ollut mitään romanssintapaistakaan?
18 vuotta. Ei siis yhtään mitään. En ole edes kätellyt ketään. Täysin ilman mitään olen mennyt.
Ap.
Olen kyllä samaa mieltä edellisen kirjoittajan kanssa. Kannattaa yrittää itse itsensä tehdä , onnelliseksi harrastaa kivoja juttuja, kokata kivoja reseptejä joista itse tykkää ja jos hakeutuu parisuhteeseen niin ei kannata yli passata ja ylimiellyttää miestä. Toki kompromisseja pitää tehdä mutta kannattaa tarkkaan seurata tekeekö mies kompromisseja vai onko miehellä koko ajan vaan oma etu mielessä. Ja jos miestä kiinnostaa pelkkä oma etu niin kannattaa ilmoitella miehelle että sellainen homma ei kiinnosta . Toki fiksu mies saattaa laskeskella että kannattaa ruveta tekemään myös naiselle kivoja juttuja koska muuten lähtee seura kävelemään. Toki itsekeskeisimmät ja tyhmimmät miehet eivät muuta mitään vaan koko ajan vaan odottavat omaa etuaan. Niitten kanssa ei kannata jäädä.
Ystäväni sanoi minulle että miehestä on hyvin vähän iloa. Täysin totta. Koirakin tuo paljon enemmän iloa. Koira on aina iloinen kun tulet kotiin ja koira vie sinua lenkille mikä auttaa tuomaan hyvän olon hormoneja. Niin koira tulee kainaloon useammin kuin mies. 😃
Kunnollinen seksi olisi mukavaa ja rentouttavaa mutta tosi monet miehistä eivät edes tiedä miten naista kannattaa rakastella vaan ajattelevat vaan itseään.
Jossain sanottiin että suurin osa parisuhteista on onnettomia. Välillä itsekin haaveilen että olisihan se ihana löytää mies joka edes välillä ottaisi kainaloon haluaisi suudella kunnolla ja sanoisi edes joskus jotain kivaa . Minulla on miesystävä mutta on kovin itsekäs mies. Päivittäin mietin että kannattaisiko jo lopettaa koko homma. Toki ei meillä pitkä suhde ole ollutkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kestikö edellinen yksinäinen suhde kuinka kauan?
Onko sen jälkeen ollut mitään romanssintapaistakaan?
18 vuotta. Ei siis yhtään mitään. En ole edes kätellyt ketään. Täysin ilman mitään olen mennyt.
Ap.
No mene Tinderiin. Saat sieltä vaikka täksi illaksi jonkun nuoren kollin, joka kertoo miten ihana olet. Pientä buustia itsetuntoon. Miehet on ihan helppoja. Tyrkyttävät itseään. Luulevat voittavansa jotain tuossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kestikö edellinen yksinäinen suhde kuinka kauan?
Onko sen jälkeen ollut mitään romanssintapaistakaan?
18 vuotta. Ei siis yhtään mitään. En ole edes kätellyt ketään. Täysin ilman mitään olen mennyt.
Ap.
Ota vuosi aikaa itselle, tee sulle tärkeitä juttuja. Mee leffaan,teatteriin jne. Ole se henkilö ketä haluat deittailla. Ja katso vuoden päästä,kun ihme on tapahtunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kestikö edellinen yksinäinen suhde kuinka kauan?
Onko sen jälkeen ollut mitään romanssintapaistakaan?
18 vuotta. Ei siis yhtään mitään. En ole edes kätellyt ketään. Täysin ilman mitään olen mennyt.
Ap.
Kannattaa mennä johonkin treffipalstalle kyllä saattaisi tulla mukava treffit. Fiksut ja reilut miehet ovat todella harvassa mutta kyllä joku sellaisen on löytänyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kestikö edellinen yksinäinen suhde kuinka kauan?
Onko sen jälkeen ollut mitään romanssintapaistakaan?
18 vuotta. Ei siis yhtään mitään. En ole edes kätellyt ketään. Täysin ilman mitään olen mennyt.
Ap.
Minkä ikäistä miestä olet ajatellut suhteeseen? Vaikuttavatko sen ikäiset miehet oikeastikin mukavilta ja kiinnostavilta, vai oletko enemmänkin viehättynyt vain suhteen ideasta?
minulle nelikymppiselle miehelle ei ole suotu onnea, että olisin päässyt parisuhteeseen kenenkään kanssa. - Kun taas jälleen kerran avauksen, jossa nainen (tai nais-oletteu) kertoo -yksinkertaistaen- miten kuvottava ja vastenmieline hänen kumppaninsa on ja on ollut minusta tuntuu pahalta.
En osaa, enkä halua olla vahingoniloinen. Mutta myönnän, että tosinaan kuulen sisältäni jonkun pikkuperkeleen tökkivän, joka huomauttelevan, että kyllä sitä sinäkin (tarkoitaten minua) olisin saanut kumppanin jos vain olisit (ollut) naisia kohtaan hyökkäävämpi ja ahdistellut tai edes kunnolla kiusoitellut heitä, etkä ollut niin rumasana huomaavaine ja tahdikas.
En ole tuon Perkeleen sanomia ottanut ohjenuorakseni mutta joskus tuntuu ikävältä siksi, että en tiedosta itse mitä oikeastaan olen tehnyt väärin, että parisuhteeseen en ole onnistunut etenemään yhdenkään naisen (tai miehen) kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä oon 51v, tyttäret jo töysi-ikäisiä. Ollut yh koko elämän. En tiedä mitä on se, kun jos toinen osapuoli maksaa jotain tai suurimman osan.
Näin ollen en oikeastaan osaa kaivata ketään rinnalle. Olis kauheeta menettää vapaus,vaikka eihän sitä parisuhteessa kauan menetä.
Ihana,kun voi tehdä mitä haluaa ja milloin haluaa. Joten keskityn nyt kaiken energian siihen,että voin hyvin.
Mä oon onnellinen yksikseni ja elän elämäni parasta aikaa.
Miesten kulut on niin suuret, että harvalla siitä mitään jää mihinkään yhteiseen. Ylimitoittavat asuntolainat, hankkivat liian kalliin auton kun pitää naapurille näyttää ja lopuilla rahoilla jatkuvasti jotain turhaa elektroniikkaa, onkivapoja, polkupyöriä jne. jne. Nainen saa tarjota reissut ja safkat jos jotain erityistä joskus haluaa.
Toinen ääripää on niin pihi mies, että estää puolisonsakkin elämisen. Pitää hankkia se kaikista halvin purkukuntoinen talo, joka on tietenkin homeinen röttelö. Nainen ei saa ostaa edes uutta pyörää, koska eihän 30 vuotta vanhassa vanteet kierossa olevassa ole mitään vikaa (sitten mies haukkuu, kun pyötällä liikkuminen ei kiinnosta). Matkustella ei ssa, koska se on rahojen tuhlausta ja hulluutta. Tabletti pitää ostaa salaa, koska mies ravostuisi jos saisi tietää mitä se on maksanut (miehen mielestä 25 vuotta vanha pöytäkone pitää kelvata, koska se on paras) Nainen tarjoaa ruuat, jos haluaa jotain muuta, kuin maksalaatikkoa. Siitäkin pitää sitten valittaa, vaikka mies syö röyhkeästi 90% ruuista.
Vierailija kirjoitti:
minulle nelikymppiselle miehelle ei ole suotu onnea, että olisin päässyt parisuhteeseen kenenkään kanssa. - Kun taas jälleen kerran avauksen, jossa nainen (tai nais-oletteu) kertoo -yksinkertaistaen- miten kuvottava ja vastenmieline hänen kumppaninsa on ja on ollut minusta tuntuu pahalta.
En osaa, enkä halua olla vahingoniloinen. Mutta myönnän, että tosinaan kuulen sisältäni jonkun pikkuperkeleen tökkivän, joka huomauttelevan, että kyllä sitä sinäkin (tarkoitaten minua) olisin saanut kumppanin jos vain olisit (ollut) naisia kohtaan hyökkäävämpi ja ahdistellut tai edes kunnolla kiusoitellut heitä, etkä ollut niin rumasana huomaavaine ja tahdikas.
En ole tuon Perkeleen sanomia ottanut ohjenuorakseni mutta joskus tuntuu ikävältä siksi, että en tiedosta itse mitä oikeastaan olen tehnyt väärin, että parisuhteeseen en ole onnistunut etenemään yhdenkään naisen (tai miehen) kanssa.
Olet epäsosiaalinen. Se on se syy.
Niinpä. Kaikki sanoo vaikka töissä että miten mukava, kiva ja fiksu olen mutta silti, lähes koko elämä yksin, noin vajaa vuotta lukuunottamatta. Nyt mies jo 55+, taisi olla koko homma tässä.
Joo, sama homma. Oikeasti kadehdin ihmisiä, jotka ovat saaneet kokea aidon rakkauden elämässään.