Äitini sai kuulla että lapsensa on vakavan rikoksen uhrina. On neutraali eikä välitä?

Vierailija kirjoitti:

Tarina muistuttaa "äitini miesystävä hyväksikäytti minua"-tarinoita. Yhdessä niistä äiti koki että mies oli pettänyt hänetkin.

Tuollaisestako on kyse?

Miten äiti itse on osasyyllinen? Hyväksikäyttötarinassa ehkä siksi ettei naisen äiti tehnyt asialle mitään, koki vain itsensäkin petetyksi.

Onhan tuollaisessa mies pettänyt myös äidin luottamuksen ja todella pahasti. Ei kai kukaan kilpaile kenen tuossa on käynyt pahiten? 

Vierailija kirjoitti:

Osa äideistä välttelee "kaikkea negatiivista" kuin ruttoa. Hyvin hyvin yleinen ilmiö.

Heille lasten ongelmat on hirveä rasite eikä niistä haluta kuulla mitään, vaan pysytellä pikku kuplassa jossa asiat on mukana ok.

Hyvin yleistä.

Joidenkin meidän äideistä on elänyt hyvin erilaisessa aikakaudessa kuin me. Tunneporno keksittiin vasta joskus 80-luvulla. 

Vierailija kirjoitti:

Miksi puhut itsestäsi kolmannessa persoonassa? Aika erikoista myös, että vakavan rikoksen uhriksi joutunut pysyy jauhamaan äitinsä tekemisiä ihan neutraalisti vauvapalstalla. 

Se on kyllä melkein yhtä suuri shokki tulla vaikkapa r aiskatuksi tai pahoinpidellyksi ja huomata, että oma vanhempi ei voisi vähempää piitata. Kuka lapsi antaisi vanhempansa tulla r aiskatuksi tai pahoinpidellyksi?

Vierailija kirjoitti:

Hämillään, ei tiedä, mitä tapahtuu.

 

Aikuinen lapsi voisi tässä kohtaa olla aikuinen ja hoitaa itse omat ongelmansa. Äidin vastuu päättyy 18 ikävuoteen. Sen jälkeen äidiltä voi odottaa vastaavaa tukea kuin muiltakin sukulaisilta ja läheisiltä. Äitiys ei enää velvoita aikuisen lapsen holhoamiseen. 

Empaattinen pitäisi tietysti osata olla, mutta jos kuvioon liittyy väkivaltaa, rikoksia, päihteitä ym. ulkopuolisen voi olla vaikea suhtautua asiaan. Äiti on kuitenkin ulkopuolinen tuossa.

Varmaan vaikuttaa myös se, miten on hoitanut äidin hommansa. Että miten lapsi itsenäistyy. Mitä sairauksia ja niin edelleen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tarina muistuttaa "äitini miesystävä hyväksikäytti minua"-tarinoita. Yhdessä niistä äiti koki että mies oli pettänyt hänetkin.

Tuollaisestako on kyse?

Miten äiti itse on osasyyllinen? Hyväksikäyttötarinassa ehkä siksi ettei naisen äiti tehnyt asialle mitään, koki vain itsensäkin petetyksi.

 

 

Onhan tuollaisessa mies pettänyt myös äidin luottamuksen ja todella pahasti. Ei kai kukaan kilpaile kenen tuossa on käynyt pahiten? 

Päätös ja vastuu on näissä vanhemmalla, ei lapsella. Lapsi on avuton esim. päättämään, että ei halua asua tuon miehen kanssa, tai tavata tuota miestä. Se tekee lapsesta miehen lisäksi äidin uhrin. Ja jos äiti menee tuossa vaiheessa vaan omaan suruunsa, hän hylkää lapsen täysin. Sen lisäksi että on aiheutanut tälle peruuttamatonta kipua ja vahinkoa, hylkää tämän selviytymään niiden kanssa yksin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi puhut itsestäsi kolmannessa persoonassa? Aika erikoista myös, että vakavan rikoksen uhriksi joutunut pysyy jauhamaan äitinsä tekemisiä ihan neutraalisti vauvapalstalla. 

Se on kyllä melkein yhtä suuri shokki tulla vaikkapa r aiskatuksi tai pahoinpidellyksi ja huomata, että oma vanhempi ei voisi vähempää piitata. Kuka lapsi antaisi vanhempansa tulla r aiskatuksi tai pahoinpidellyksi?

Ei se tarkoita, ettei välitä, jos äiti ei vello lapsen ahdistuksessa, vaan juttelee niitä näitä pitääkseen lapsen kasassa. Ei terapia ja kriisityökään perustu siihen, että uhrin ahdistusta lietsotaan ja siihen menneään mukaan. Eikä riskaus tai pahoinpitely ole asioita, joiden "annetaan tapahtua". Lapsi ei voi suojella kaikelta, vaikka mitenk yrittäisi. 

Luin aloituksen uudestaan. Ilmeisesti ap utelee tuolta äidiltä tuon äidin lapsen asioita. Ja niin kuin pitääkin, äiti kieltäytyy puhumasta lapsensa asioista juoruisen ja uteliaan ap:n kanssa. Tai kenenkään muunkaan. Ja sehän juoruista ap:tä vi#u##aa kuin pikku oravaa.

Vauvalle ihan pitää avautua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi puhut itsestäsi kolmannessa persoonassa? Aika erikoista myös, että vakavan rikoksen uhriksi joutunut pysyy jauhamaan äitinsä tekemisiä ihan neutraalisti vauvapalstalla. 

Se on kyllä melkein yhtä suuri shokki tulla vaikkapa r aiskatuksi tai pahoinpidellyksi ja huomata, että oma vanhempi ei voisi vähempää piitata. Kuka lapsi antaisi vanhempansa tulla r aiskatuksi tai pahoinpidellyksi?

Ei mulla ole mitään tunnesidettä äitiini. Hän elää päihde-ja väkivalta piireistä ja on varmasti kokenut kummatkin useasti, kuten minäkin. Mulle epänormaalia on se ettei joku ole kokenut väkivaltaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi puhut itsestäsi kolmannessa persoonassa? Aika erikoista myös, että vakavan rikoksen uhriksi joutunut pysyy jauhamaan äitinsä tekemisiä ihan neutraalisti vauvapalstalla. 

Se on kyllä melkein yhtä suuri shokki tulla vaikkapa r aiskatuksi tai pahoinpidellyksi ja huomata, että oma vanhempi ei voisi vähempää piitata. Kuka lapsi antaisi vanhempansa tulla r aiskatuksi tai pahoinpidellyksi?

No miten sä estätä äitisi pahoinpitelyn, jos pahoinpitely tapahtuu ilman, että olet paikalla? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi puhut itsestäsi kolmannessa persoonassa? Aika erikoista myös, että vakavan rikoksen uhriksi joutunut pysyy jauhamaan äitinsä tekemisiä ihan neutraalisti vauvapalstalla. 

Se on kyllä melkein yhtä suuri shokki tulla vaikkapa r aiskatuksi tai pahoinpidellyksi ja huomata, että oma vanhempi ei voisi vähempää piitata. Kuka lapsi antaisi vanhempansa tulla r aiskatuksi tai pahoinpidellyksi?

Ei se tarkoita, ettei välitä, jos äiti ei vello lapsen ahdistuksessa, vaan juttelee niitä näitä pitääkseen lapsen kasassa. Ei terapia ja kriisityökään perustu siihen, että uhrin ahdistusta lietsotaan ja siihen menneään mukaan. Eikä riskaus tai pahoinpitely ole asioita, joiden "annetaan tapahtua". Lapsi ei voi suojella kaikelta, vaikka mitenk yrittäisi. 

Niin no se r aiskaajakin varmaan puhui lapsen itkun päälle, jne. Samalla tavalla äiti kieltää sen, mitä lapsi sanoo, ja yliajaa asian ja tämän kokemuksen omilla jutuillaan, kuoliaaksi vaikenemalla. Huomaatko yhtäläisyyden?

Ap:n kannattaa googlata sellaiset asiat kuin shokki ja lapsen yksityisyyden suojeleminen. Auttavat hahmottamaan äidin käytöstä. 

Niin no se r aiskaajakin varmaan puhui lapsen itkun päälle, jne. Samalla tavalla äiti kieltää sen, mitä lapsi sanoo, ja yliajaa asian ja tämän kokemuksen omilla jutuillaan, kuoliaaksi vaikenemalla. Huomaatko yhtäläisyyden?

----

Luepa aloitus uudelleen. Lapsi ja ap ovat tässä tarinassa kaksi eri henkilöä. Äiti ei siis yliaja lapsensa sanomisia, vaan juttelee ap:n kanssa niitä näitä, koska ei halua tai ole valmis käymään läpi lapseensa kohdistunutta rikosta ap:n kanssa. Tuon lapsen äiti ei ole vastuussa ap:n tunteista, ne ovat ihan ap:n omalla vastuulla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi puhut itsestäsi kolmannessa persoonassa? Aika erikoista myös, että vakavan rikoksen uhriksi joutunut pysyy jauhamaan äitinsä tekemisiä ihan neutraalisti vauvapalstalla. 

Se on kyllä melkein yhtä suuri shokki tulla vaikkapa r aiskatuksi tai pahoinpidellyksi ja huomata, että oma vanhempi ei voisi vähempää piitata. Kuka lapsi antaisi vanhempansa tulla r aiskatuksi tai pahoinpidellyksi?

Ei se tarkoita, ettei välitä, jos äiti ei vello lapsen ahdistuksessa, vaan juttelee niitä näitä pitääkseen lapsen kasassa. Ei terapia ja kriisityökään perustu siihen, että uhrin ahdistusta lietsotaan ja siihen menneään mukaan. Eikä riskaus tai pahoinpitely ole asioita, joiden "annetaan tapahtua". Lapsi ei voi suojella kaikelta, vaikka mitenk yrittäisi. 

Sinusta riskaaminen on sama asia kuin se, ettei juorua lapsensa asioita uteliaalle ap:lle? Ok. 

Ettekö te tunnista aloittajaa? Tämä on se psykoosipotilas, joka omasta mielestään joutuu joka päivä ympäristönsä ja erityisesti lääkärien ja hoitajien vakavien rikosten kohteeksi (joista hän kirjoittaa tänne päivittäin.

Vierailija kirjoitti:

Ettekö te tunnista aloittajaa? Tämä on se psykoosipotilas, joka omasta mielestään joutuu joka päivä ympäristönsä ja erityisesti lääkärien ja hoitajien vakavien rikosten kohteeksi (joista hän kirjoittaa tänne päivittäin.

 Suosittelen hakeutumaan mt-palveluihin. Olet harhainen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi puhut itsestäsi kolmannessa persoonassa? Aika erikoista myös, että vakavan rikoksen uhriksi joutunut pysyy jauhamaan äitinsä tekemisiä ihan neutraalisti vauvapalstalla. 

Se on kyllä melkein yhtä suuri shokki tulla vaikkapa r aiskatuksi tai pahoinpidellyksi ja huomata, että oma vanhempi ei voisi vähempää piitata. Kuka lapsi antaisi vanhempansa tulla r aiskatuksi tai pahoinpidellyksi?

No miten sä estätä äitisi pahoinpitelyn, jos pahoinpitely tapahtuu ilman, että olet paikalla? 

Olen esim. sanonut äidille, että älä palaa yhteen tuon miehen kanssa ja lopulta sanoin, että jos palaat niin olet täysin omillasi. Että minä en tule sinua enää hänen väkivaltaisuudeltaan pelastamaan. No hän palasi, ja joutui edelleen saman väkivallan uhriksi. Voimatonhan se lapsi siinä on, mutta on vanhemman omaa typeryyttä olla kuuntelematta. Lapset ovat paljon viisaampia, kuin mitä luulette

Rikosilmoitus tehty asiasta ? 

Vierailija kirjoitti:

Niin no se r aiskaajakin varmaan puhui lapsen itkun päälle, jne. Samalla tavalla äiti kieltää sen, mitä lapsi sanoo, ja yliajaa asian ja tämän kokemuksen omilla jutuillaan, kuoliaaksi vaikenemalla. Huomaatko yhtäläisyyden?

----

Luepa aloitus uudelleen. Lapsi ja ap ovat tässä tarinassa kaksi eri henkilöä. Äiti ei siis yliaja lapsensa sanomisia, vaan juttelee ap:n kanssa niitä näitä, koska ei halua tai ole valmis käymään läpi lapseensa kohdistunutta rikosta ap:n kanssa. Tuon lapsen äiti ei ole vastuussa ap:n tunteista, ne ovat ihan ap:n omalla vastuulla. 

Otsikossa sanotaan "äitini".

Olen esim. sanonut äidille, että älä palaa yhteen tuon miehen kanssa ja lopulta sanoin, että jos palaat niin olet täysin omillasi. Että minä en tule sinua enää hänen väkivaltaisuudeltaan pelastamaan. No hän palasi, ja joutui edelleen saman väkivallan uhriksi. Voimatonhan se lapsi siinä on, mutta on vanhemman omaa typeryyttä olla kuuntelematta. Lapset ovat paljon viisaampia, kuin mitä luulette

--

Ja se sanominen esti pahoinpitelyn? Ja äitisi haukkuminen typeräksi vapauttaa tekijän syyllisuyydestä? Ei kuulosta kovin viisaalta ajattelulta tuollainen uhrin syyllistäminen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi puhut itsestäsi kolmannessa persoonassa? Aika erikoista myös, että vakavan rikoksen uhriksi joutunut pysyy jauhamaan äitinsä tekemisiä ihan neutraalisti vauvapalstalla. 

Se on kyllä melkein yhtä suuri shokki tulla vaikkapa r aiskatuksi tai pahoinpidellyksi ja huomata, että oma vanhempi ei voisi vähempää piitata. Kuka lapsi antaisi vanhempansa tulla r aiskatuksi tai pahoinpidellyksi?

No miten sä estätä äitisi pahoinpitelyn, jos pahoinpitely tapahtuu ilman, että olet paikalla? 

Olen esim. sanonut äidille, että älä palaa yhteen tuon miehen kanssa ja lopulta sanoin, että jos palaat niin olet täysin omillasi. Että minä en tule sinua enää hänen väkivaltaisuudeltaan pelastamaan. No hän palasi, ja joutui edelleen saman

Kysyttiin, miten ESTÄT äitisi pahoinpitelyn. Ei kysytty, miten syyllistät äitiäsi siitä, että hänen miehensä pahoinpiteli häntä. Viisautta ei ole syyllistää uhria. Viisautta on ymmärtää, että rikos on tekijän syytä, ei uhrin. Viisautta on myös ymmärtää, että jeesustelu ja saarnaaminen eivät ole keinoja estää rikoksia. Eikä varsinkaan se, että uhria haukutaan typeräksi, kun ei voinut estää toista lyömästä.