Miksi ihmiset himoitsevat rahaa niin paljon nykyään?
Kertokaa, mistä tämä johtuu. Monet ovat valmiita tekemään mitä tahansa, että saisivat kartutettua omaisuuttaan. Itselle riittää lähinnä se, että saan ruuan ja vuokran maksettua. Menoni ovat noin 1500e/kk ja asun Helsingissä.
Kommentit (101)
Koska suomalaiset on aivopesty siihen että töitä ja rahaa pitää tehdä, eihän sitä muusta puhutakaan kun töistä ja rahasta. Perhekeskeisyys, läheisistä välittäminen, rakkaus, toisten auttaminen loistaa poissaolollaan meidän kulttuurissa.
Hyvä esimerkki on oma isäni, rikas kun mikäkin mutta ei ole koskaan auttanut köyhiä lapsiaan. Jätti perheensä kun lapset teini-ikäisiä.
ihan perustarpeet vaatiin paljon rahaa. jos keskinkertainen mies haluaa vaikka puolison vaatii se vähintään miljoonaomaisuuden. silloin voi ostaa puolison kun muuten se ei ole mahdollista. kalsaripojilla tietysti eri tarina.
En tiedä. Silloin se voi olla stressirahaa, miten sellaisessa syntyisi aito luovuus tai parantuminen.
Vierailija kirjoitti:
Rahalla saa haluamiaan asioita. Minulla on jo kaikkea tarvitsemaani, joten ylimääräinen raha ja omaisuus tuo turvallisuudentunnetta. Jos jäisin vaikka työttömäksi, voisin edelleen jatkaa mieleistäni elämäntapaa.
Milloin muuten oli aika, jolloin rahaa ei himoittu?
Jo Raamattu sanoo, että rahan himo kaiken pahan alkujuuri eli himottu on aikojen alusta
Just sun kaltasten ihmisten takia kerrytän rahaa sukan varteen. Yhä enemmän ihmisiä on pois töistä ja nyhtää työssäkäyvien selkänahasta rahaa elämiseen ja vaatii koko ajan parempaa elintasoa muiden kustannuksella.
Työelämä on raakaa ja uuvuttavaa ja en jaksa sitä enää montaa vuotta ja samalla elättää loisihmisiä. Heti kun on tarpeeksi rahaa, jään pois töistä ja katson vierestä, kun koko Suomen yhteiskunta romuttuu loiseläjien takia. Julkinen terveydenhoito romuttui jo.
Vierailija kirjoitti:
Itse olen huomannut, että mikä nopeasti tulee, se myös nopeasti menee. Isot tulot tarkoittaa lisäksi isoja menoja. Jos tienaa vaikka kymppitonnin kuussa, niin menotkin alkaa sitten lähennellä sitä kymppitonnia. Suuri omaisuus lisää myös murheita. Kiinteistöjä ja kulkuneuvoja täytyy jatkuvasti ylläpitää sekä huoltaa. Lisäksi varkaat kiinnostuvat niistä. Itse pyrin siihen, että olisi mahdollisimman vähän mitään omistuksia.
Ei niitä kiinteistöjä ja kulkuneuvoja ole pakko ostaa, voi laittaa rahansa sijoituksiin jos on ylimääräistä. Mieluummin huolehtisin kiinteistön ongelmista ja mahdollisista varkauksista kuin maksaisin puhelinlaskun eräpäivän siirroata ja miettisin sitä, mitä ruokaa on varaa ostaa. Köyhä ei muuten ole immuuni varkauksille, meiltä kerran varastettiin taloyhtiön lukollisesta varastosta, varasto oli suljettu halvallla lukolla joka oli helppo murtaa. Myös hyvällä lukolla lukittuja pyöriä on varastettu pihasta useita ja ei ole saanut vakuutuksesta takaisin, kun hinta oli omavastuun alle.
Vierailija kirjoitti:
Itse olen huomannut, että mikä nopeasti tulee, se myös nopeasti menee. Isot tulot tarkoittaa lisäksi isoja menoja. Jos tienaa vaikka kymppitonnin kuussa, niin menotkin alkaa sitten lähennellä sitä kymppitonnia. Suuri omaisuus lisää myös murheita. Kiinteistöjä ja kulkuneuvoja täytyy jatkuvasti ylläpitää sekä huoltaa. Lisäksi varkaat kiinnostuvat niistä. Itse pyrin siihen, että olisi mahdollisimman vähän mitään omistuksia.
Eikä tarkoita, paitsi jos on täysin holtiton luonteeltaan. En ymmärrä tällaisia ihmisiä joilla on itsellään huono ominaisuus X (esim kyvyttömyys käyttää rahaa fiksusti), ja se pitää sitten yleistää koskemaan koko ihmiskuntaa. Jokin itsesuojelumekanismi kun et voi myöntää että vika on (vain) sinussa?
Vierailija kirjoitti:
ihan perustarpeet vaatiin paljon rahaa. jos keskinkertainen mies haluaa vaikka puolison vaatii se vähintään miljoonaomaisuuden. silloin voi ostaa puolison kun muuten se ei ole mahdollista. kalsaripojilla tietysti eri tarina.
no voi herran jestas,vai vaatii se oikein miljoonaomaisuuden, mitenkäs se luonne,olkonäkö, käytostavat,, ynnä muut
niillä ei vissiin ole mitään väliä, ku rahaa on vaan,niin . että ranteet notkuu
Siinä on sellainen lapsellinen illuusio, joka luokittelee yhteiskunnallisella tasolla ihmisiä egotasolla. Se on uskomus, että rikkaat ovat vapaita, lahjakkaita ja/tai ahkeria. Siinä on illuusio paremmuudesta. Ihmisillä on luontainen tarve suoriutua paremmaksi, ns. Toisen ihmisen yläpuolelle pääseminen antaa tunteen vahvuudesta ja tunteen täydellisestä selviytymisestä. Kuitenkin lopulta tärkein lähde meissä ei ole materia, vaan ymmärrys ihmisyydestä, oman minuuden näkyväksi tuleminen, lohtu, hyväksyntä, armo ja rakkaus.
Ei sillä, että joku palvoo rahaa niin olkoon hänen asiansa.
Mutta ikävän asiasta tekee se, että epäillään muidenkin ajattelevan samoin, oikeuttaan omat mielipiteensä oikeamielisinä.
Kyllä raha tuo turvallisuutta ja mahdollistaa useita nykyelämässä inhimillisen elämän. On kuitenkin paljon heitä, keille raha ei mene yli läheisten ihmissuhteiden ja muiden ihmisten arvostuksen.
Kyllähän sen usein näkee, keiden ihmissuhteet ovat aitoja. Rahalla ei voi ostaa läheisiä ihmissuhteita (kiintymystä) ja rahan menetetyksen jälkeen ei ole maksettuja ihmissuhteita.
Jos joku kokee oman elämänsä täydeksi rahan avulla, ei se ole minulta pois, mutta seurani ei ole ostettavissa (ja tähän vaikuttaa myös se raha ja taloudellinen turvallisuus eli minun ei tarvitse).
1. Olen laskenut tarvitsevani n. 250 000 e käteistä, että selviän aikanaan perintöveroista ja tasauksista. Tiedän testamentin. Minulle tulee tulemaan kiinteää omaisuutta. Tarvitsen likvidejä varoja sitä varten.
2. Kaikki kallistuu. Palkassa tämä ei näy.
3. Tuleva eläketasoni, jos sinne asti elän, on surkea. On pakko varautua.
4. Haluan ehdottomasti auttaa lastani ja mahdollisia tulevia lapsenlapsia.
En enää ikinä (todellakaan IKINÄ) halua takaisin siihen tilanteeseen, että olen pakotettu toimimaan puhelinmyyjänä. Ja samalla yrittää kammeta itseään muualle. Mieti, millaista on toimia puhelinmyyjänä viikkoja. Kuukausia. Vuosia. Minä olen elänyt sen. Raha on minulle äärimmäisen tärkeää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluaisin pois yhteiskunnan velvollisuuksista (=työ) ja elää ilman oravanpyörässä juoksemista. Säästäminen on hidasta ja voin toteuttaa unelmani vasta n. 15 vuoden päästä. Kunpa voittaisin lotossa niin haistattaisin tälle tunkkaiselle ja sairaalle yhteiskunnalle pitkät. Työelämä vie kaikki mehut ja elämänilon sekä stressi lyhentää elinikääni. Ei hyvä.
Jaa. Itse elän ilman työntekoa Kelan tukien ja perinnön turvin. Haukkujat ja moralisoijat ohitan yhdentekevinä, koska tiedän että niitä vain ottaa päähän herätä johonkin mitäänsanomattomaan työhön joka arkiaamu.
Mistään materiasta ei ole pulaa, kaikki uudet teknologiset vempeleet on ja siisti auto. Asunto siisti ja minulle tilava.
Tyhmä se on, joka koko elämänsä raataa.
Miten ihminen voi tyytyä noin vähään? Etkö haaveile lomasta New Yorkissa tai sijoitussalkusta? Ei, sinä olet tyytyväinen kun joku muu on tienannut sinulle mukavan pikkuelämän, jossa voit herätä maanantaina-aamuna juomaan kaljaa ja mietit katsotko ensin telkkarista jalkapalloa vai Salkkareita. Täytyy ihmiseltä vähän kunnianhimoa, sisua ja yritystä löytyä jotta kukaan voi häntä arvostaa.
Vierailija kirjoitti:
ihan perustarpeet vaatiin paljon rahaa. jos keskinkertainen mies haluaa vaikka puolison vaatii se vähintään miljoonaomaisuuden. silloin voi ostaa puolison kun muuten se ei ole mahdollista. kalsaripojilla tietysti eri tarina.
Jaa. Ei ainakaan itseä kiinnosta joidenkin naisten takia rahaa hankkia. Perheen perustaminen vaatii lisäksi yllättävän vähän rahaa. Omat vanhempani olivat köyhiä parikymppisiä opiskelijoita, kun synnyin. Silloin oli vielä syvä 90-luvun lama käynnissä. Ihan hyvin pärjättiin silti, enkä muista, että olisi mistään erityisemmin ollut puutetta.
Vierailija kirjoitti:
1. Olen laskenut tarvitsevani n. 250 000 e käteistä, että selviän aikanaan perintöveroista ja tasauksista. Tiedän testamentin. Minulle tulee tulemaan kiinteää omaisuutta. Tarvitsen likvidejä varoja sitä varten.
2. Kaikki kallistuu. Palkassa tämä ei näy.
3. Tuleva eläketasoni, jos sinne asti elän, on surkea. On pakko varautua.
4. Haluan ehdottomasti auttaa lastani ja mahdollisia tulevia lapsenlapsia.
Perintöä ei ole pakko ottaa vastaan. Todella rikkaat osaavat myös järjestää perinnön niin, ettei siitä koidu kuluja jälkipolville. Esimerkkinä Björn Wahlroos.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Epävarmuus. Ihmisiin ei voi luottaa, yhteiskuntaan ei voi luottaa, tulevaisuuteen ei voi luottaa. Mihinkään ei voi luottaa, paitsi rahaan, rahaan voi luottaa.
Eipä siihenkään oikein voi luottaa. Jos raha on talletuksina pankissa, niin pankin järjestelmät voi pettää tai joku hakkeri saattaa tyhjentää tilit. Lisäksi inflaatio voi syödä talletusten arvon. Näin on käynyt lukuisia kertoja historian aikana. Ainoa, mikä säilyttää jotenkin arvonsa kaikissa tilanteissa, on kulta. Tosin nälänhädän aikana silläkään ei ole mitään arvoa, kun ei kultaa voi syödä.
Ihan tavalliset indeksirahastot vastustaa inflaatiota melko hyvin. Osakkeiden arvo yleensä nousee inflaatiossa, koska yritykset hyötyvät siitä.
Indeksirahastot ja nykyaikaiset osakemarkkinat on aika uusi keksintö. Vasta internetin aikakaudella tullut. Esimerkiksi pappani lapsuudessa ei ollut edes tietoa tuollaisista. Jos tuo järjestelmä pysyy pystyssä tulevaisuudessa, niin voi ehkä luottaa. Sekin voi tosin romahtaa. Kapitalismi voidaan vaihtaa yhtäkkiä kommunismiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen huomannut, että mikä nopeasti tulee, se myös nopeasti menee. Isot tulot tarkoittaa lisäksi isoja menoja. Jos tienaa vaikka kymppitonnin kuussa, niin menotkin alkaa sitten lähennellä sitä kymppitonnia. Suuri omaisuus lisää myös murheita. Kiinteistöjä ja kulkuneuvoja täytyy jatkuvasti ylläpitää sekä huoltaa. Lisäksi varkaat kiinnostuvat niistä. Itse pyrin siihen, että olisi mahdollisimman vähän mitään omistuksia.
Ei niitä kiinteistöjä ja kulkuneuvoja ole pakko ostaa, voi laittaa rahansa sijoituksiin jos on ylimääräistä. Mieluummin huolehtisin kiinteistön ongelmista ja mahdollisista varkauksista kuin maksaisin puhelinlaskun eräpäivän siirroata ja miettisin sitä, mitä ruokaa on varaa ostaa. Köyhä ei muuten ole immuuni varkauksille, meiltä kerran varastettiin taloyhtiön lukollisesta varastosta, varasto oli suljettu halvallla lukolla joka oli helppo murtaa. Myös
Jos on oikeasti köyhä, niin silloin on melko immuuni varkauksille, kun ei omista mitään. Asunto kaupungin halvin vuokrakämppä ja huonekalut jostain kierrätyskeskuksesta. Toki joku voi viedä vaatteetkin päältä ja se voi olla talvella hieman ikävää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen huomannut, että mikä nopeasti tulee, se myös nopeasti menee. Isot tulot tarkoittaa lisäksi isoja menoja. Jos tienaa vaikka kymppitonnin kuussa, niin menotkin alkaa sitten lähennellä sitä kymppitonnia. Suuri omaisuus lisää myös murheita. Kiinteistöjä ja kulkuneuvoja täytyy jatkuvasti ylläpitää sekä huoltaa. Lisäksi varkaat kiinnostuvat niistä. Itse pyrin siihen, että olisi mahdollisimman vähän mitään omistuksia.
Eikä tarkoita, paitsi jos on täysin holtiton luonteeltaan. En ymmärrä tällaisia ihmisiä joilla on itsellään huono ominaisuus X (esim kyvyttömyys käyttää rahaa fiksusti), ja se pitää sitten yleistää koskemaan koko ihmiskuntaa. Jokin itsesuojelumekanismi kun et voi myöntää että vika on (vain) sinussa?
Näitä holtittomia ihmisiä tuppaa vaan olemaan nykyään aika paljon. Ainakin omassa suvussa ja lähipiirissä riittää näitä, joilla on isot tulot ja silti rahat aina loppu ja kaikki luotot tapissa. Järkevä rahankäyttö tuntuu olevan aika harvinaista nykyään.
"Rahako se ihmistä tyhmänä pitää, vaikkei se ite on yhtään mitään"
- Jope Ruonansuu (RIP)