Järkyttävää lapsiperhearkea elävä pariskunta ilman tukiverkostoa - valtavia summia Woltiin

Tämä tympii nykyelämässä, että uudet ihmiset nähdään vain hyötymistarkoituksessa. Mietitään kannattaako heidän kanssaan verkostoitua. Sillä ei ole mitään väliä natsaako jonkun kanssa, kun tärkeintä on VERKOSTOITUA. Kaipaan aitoa ystävyyttä ja rehellisyyttä, en verkostoja.

Siis tietysti ne verkostot luodaan niiden ihmisten kanssa, joiden kanssa natsaa. Mitä oikein luulit? Että joku jaksaa pelkästään hyötytarkoituksessa hengailla ihmisten kanssa joiden kanssa ei yhtään viihdy? :D

Ihminen on laumaeläin ja toinen toisensa tukeminen eri elämänvaiheissa on lajityypillisesti sopivaa ja yhteisön hyvinvointia nostavaa. 

Ulkoinen habituskin kyllä kertoo jotain.. kaksi filosofista teoreetikkoa jotka ovat ihmeissään tavallisen arjen käytännöistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika monelle vanhemmalle tulee yllätyksenä, miten paljon aikaa lapsi vie. Ei siinä iltaisin väikkäriä kirjoitella, kun lapsi tulee päiväkodista. Silloin ollaan sen lapsen kanssa, jolla on ollut ikävä vanhempia pitkän päiväkotipäivän ajan.

Minä opiskelin kun vanhin oli pieni, kyllä siinä kirjoiteltiin psykologian esseetä lattialla maaten ja lapsi leikki vieressä. Onnistui hyvin 

Tottakai onnistuu, juttu woketusta joka on jo mennyttä kamaa. Woltti rulettaa😂🤪😜😝

Yksilökeskeinen ihminen voi toisaalta sietää yhteyttä vain joidenkin äärimmäisen samanhenkisten sieluntoveri-tyyppisten ihmisten kanssa, mutta turha sitten valittaa. 

Yhteisöllisyyteen ja laumaan kuuluu monenlaisia ihmisiä. 

Tämä on naurettavin uhriutumisjuttu taas vähään aikaan. Yksi ainoa lapsi etätöitä tekevillä vanhemmilla. Ei edes erikoislapsi. Ja eivät muka jaksa kauppaan mennä. Olisko fyysinen kunto vanhemmilla niin huono?

-"...vuodessa 150 tuntia järjestön välittämää lastenhoitoapua, jotta voivat tehdä töitä ja nukkua."

Siis, päiväkodin lisäksi hoitoapua, että voivat myös nukkua? 😳

Mies ja nainen suht iäkkäitä.

Elikkä heidän vanhempansa varmasti lähemmä 60-90 välillä.

Hoitavatko vanhempiensa asioita myös?

Lapset vie aikaa. 

Voisivatko vuorotella? Ei kai molempien vanhempien tartte välttämättä olla yhtaikaa sen lapsen kanssa esm lastenhuoneessa leikkimässä.

Lapselle myös tärkeää että on hetkiä kun saa ihan olla itse ja tehdä ihan vaan omia juttuja.

Näissä hetkissä käyttää mielikuvitusta.

Ruokaa voi tehdä yhdessä lapsen kanssa keittiössä. Pilkkoa vihanneksia.

kaikkien ei pitäisi todellakaan lisääntyä, kun omakin elämänsä on pään sisällä noin vaikeaa

Yksi lapsi ja kaksi hoitajaa. Jokin ei nyt täsmää. Ehkä ikä tekee kepposet, eikä vanhana enää jaksa vaikka pitäisi huolehtia ainoastaan Jukka-palmusta.

Vierailija kirjoitti:

Tämä on naurettavin uhriutumisjuttu taas vähään aikaan. Yksi ainoa lapsi etätöitä tekevillä vanhemmilla. Ei edes erikoislapsi. Ja eivät muka jaksa kauppaan mennä. Olisko fyysinen kunto vanhemmilla niin huono?

Näyttävät vanhoilta, siis isovanhemmilta joille lapsi iso rasite. Tolloilta! Säälin lasta syvästi🥹

Tämä on kuin Kummeli-vitsi koko juttu.

Kävelymatkan päässä päiväkoti, joustavat työaikataulut molemmilla kotona.

Yksi jo iso leikki-ikäinen terve lapsi.

Ja eikä selvitä?

Jos tunnette filosofiaa opiskelleita, ette ehkä ihmettele. Eivät useinkaan ole millään tavalla ns normaaleja ja tasapainoisia. 

Kertoo kyllä miten kauas jotkut on menneet, jos verkostoitumista pidetään nykypäivän juttuna ja turhana. Luuletteko, että ihminen on tänne asti omaa napaa kaivelemalla ja yksin puurtamalla selvinnyt? 

Tuossa jutussa kerrotaan, että lapsi ei ole nukkunut öisin, ja että koko perhe on ollut sairastelukierteessä vuosien ajan. Lapsi päiväkodissa joka toinen viikko, ja joka toinen kotona sairastamassa.

Vanhemmilla on sen luontoiset työt, ettei niitä kukaan muu tee, vaan rästejä kertyy jos on jatkuvasti kotona sairaan lapsen kanssa. 

yksi lapsi ja tarvitsevat kodinhoitoapua, hoitakott lapsensa teki väikkäriä tai ei

Joopajoo, oikein huokuu uusavuttomuus ja käytännöllisyyden puute. Siis lapsi on jo päivähoidossa, ja vanhemmat valittavat, että on raskasta, kun lasta joutuu sitten illat ja viikonloput hoitamaan ihan itse? 

Itse synnytin kaksi lasta kahden vuoden sisään. Samaan aikaan rakennutettiin talo. Molemmat vanhemmat olimme töissä, ja itse suoritin pikkulapsiaikana vielä toisen kandidaatintutkinnon töiden ohessa (paljon etäopintoja, mikä mahdollisti opinnot). Toinen lapsista on vieläpä erityislapsi - autismi. Ja kaikki tämä tapahtui ulkomailla ilman yhtään mitään tukiverkkoja, ja lisämausteena kaikki maahanmuuttajan kokema stressi, kielen opiskelu jne jne. Jotenkin sitä pärjättiin, vaikka raskasta se toki oli. Olin kyllä toki yli 10 vuotta nuorempi, kuin tuo äiti. Kyllä tuo ikäkin kannattaa pitää mielessä, että jaksaako varmasti nelikymppisenä tuota rumbaa, mutta heidän arki ei kyllä edes kuulosta rumbalta. :D

Vierailija kirjoitti:

Tämä on naurettavin uhriutumisjuttu taas vähään aikaan. Yksi ainoa lapsi etätöitä tekevillä vanhemmilla. Ei edes erikoislapsi. Ja eivät muka jaksa kauppaan mennä. Olisko fyysinen kunto vanhemmilla niin huono?

täytyyhän ihmisen liikkuakin ja lasta käyttää ulkona, viekööt päiväkotiin

Vierailija kirjoitti:

kaikkien ei pitäisi todellakaan lisääntyä, kun omakin elämänsä on pään sisällä noin vaikeaa

"Pariskunta oudoksuu syntyvyyskeskustelua, kun perheet on samalla jätetty niin yksin."

Mitä ihmettä nämä vielä ovat vailla? Päiväkoti ja lastenhoitoapua ovat saaneet ja ruokakin saapuu valmiina kotiovelle. Ehkä todellakin olisi heille ollut parempi olla lisääntymättä. 

Sukulaisista jauhetaan ja ettei isovanhemmat hoida, mutta unohdetaan se muu kyläyhteisö ja naapurustot. Sellainen yhteisöllisyys oli ennen Suomessakin normaalia, ei pelkästään sukulaisten varassa oltu vaikka elettiinkin suvun yhteydessä enempi. 

Varmasti erittäin fiksuja ihmisiä.

Mutta käytännöllisyys ja ns talonpoikaisjärki puuttuu.

Ehkäpä myös 50/50% ajattelua. Ei voida joustaa mihinkään suuntaan.

Nyt jos on vaikeaa, niin entäpä sitten kun lapsi alkaa harrastamaan? Tai leikkikavereita kylään?