Millaista on olla oikeasti köyhä?

Opiskelijat jos ei oo pappa ja mamma betalar tilannetta 

miettii onko varaa maksaa vuokra vai ostaako ruokaa. 

Todellinen köyhyys on sitä, että vaikka saa ruoka-apuna 40 € maksukortin ruokakauppaan, ei osta yhtään enempää kaljaa eikä tupakkaa. 

Vierailija kirjoitti:

Ei voida. Koska maksamme myös täydet päivähoitomaksut, jotka pienituloiset saa maksutta. Siitä tulee jo useampi sata euroa kuussa lisää maksettavaa pienituloiseen verrattuna. Eli ei ole ns. vapaaehtoista, ei voida valita toisin, jos halutaan että rahat riittää. Tämä on ihan normaalia tässä keskituloisessa kuplassa. 

Niinä. Ainoa valinta lienee usein vain ja ainoastaan se, että lopettaa lypsylehmää olemisen, ryhtyy työttömäksi ja alkaa nostamaan tukia. Rahaa jäisi varmaan saman verran.

Mutta tätä eivät nämä valittajat todellakaan ymmärrä.

Vierailija kirjoitti:

Opiskelijat jos ei oo pappa ja mamma betalar tilannetta 

miettii onko varaa maksaa vuokra vai ostaako ruokaa. 

Opiskelijat ovat AINA olleet köyhiä. Kuuluu elämän vaiheeseen, mutta nykyopiskelijat ovat niin elämästä vieraantuneita etteivät ymmärrä tätä.

Vierailija kirjoitti:

Todellinen köyhyys on sitä, että vaikka saa ruoka-apuna 40 € maksukortin ruokakauppaan, ei osta yhtään enempää kaljaa eikä tupakkaa. 

Enempää? Aidosti köyhällä ei ole varaa ostaa yhtään kaljaa eikä tupakkaa. 

Joku tässä jo kommentoikin hyvin aiheeseen. Me asutaan sellaisella alueella, jossa ihmiset ovat keskituloisia. Ei täällä ihmiset ostele mitä sattuu ja pukeudu merkkivaatteisiin. Täällä on vilkas kierrätysryhmä ja kyllä siellä todella monet hankkivat lasten vaatteet käytettynä. Kierrätys henkkamaukkaa ja lindeksiä on lapsilla päällä. Päiväkodista ja leikkipuistosta mennään kotiin ruoanlaittoon. Arkisin on useimmilla työpäivän jälkeen se pari kolme tuntia aikaa ennen kun lapset menee unille. Ei täällä istuskella ravintoloissa iltaa myöden viiniä lipittelemässä, vaan ihan tavallista arkea täällä eletään. 

Budjetoin kaikki ostokset kahdeksi vuodeksi eteenpäin. 

 

-työkyvyttömyyseläkeläinen

Vierailija kirjoitti:

Elämä kaventuu ja kaikki aika menee rahan miettimiseen. Vaikka sanotaan, että rikkaat ajattelevat vain rahaa, niin uskallan väittää, että köyhä miettii sitä vielä paljon enemmän. Köyhyys kaventaa mahdollisuuksia osallistua yhtään mihinkään. Itse asun halvassa asunnossa. Sen hinta on se, että asun näin ollen kaukana keskustasta. Bussimatkat maksavat. Ei ole siis hyvää vaihtoehtoa, valittavana on vain huonoista vaihtoehdoista vähiten huono. Usein ei ole vaihtoehtoja ollenkaan. 

Tunnen olevani monella tapaa marginaalissa. Keskiluokkaiset keskustelunaiheet eivät liikuta minua, autot, remontit, omakotitalot, mökit, sisustaminen, merkkivaatteet; kaikki asioita, joihin minulla ei ole kosketuspintaa. Sen sijaan hengaan muiden marginaalissa elävien ihmisten kanssa, kuten juoppojen ja nistien, työttömien, köyhien YH-äitien ja mielenterveysongelmaisten kanssa, mutta näistä ei voi taas puhua keskiluokkaisten kavereiden kanssa, heillä ei ole kosketu

En tiedä kuinka köyhiä nämä keskituloisiksi itsensä mieltävät ovat kierrätyskamoineen ja polkupyörineen. Mun sisko on alempaa keskiluokkaa ja kyllä niissä ympyröissä mietitään Marimekon lakanoita ja lapsille Gugguuta, auton päivittämistä uudempaan ja remontointia, kun on Sirkku-Eemelin rippijuhlatkin tulossa.

Kuvaavaa on se, kun siskonlikka pienempänä ihmetteli rikkinäisiä tennareitani ja kysyi miksi ne on rikki. Sanoin, ettei ole rahaa uusiin. Sisko tuhahti happamasti. Kai mun olisi jotain pitänyt valehdella, ettei lapsen maailmankuva järky. Vaikka ollaan samoista lähtökohdista, niin meidän lapsemme eivät ole enää samankaltaisessa tilanteessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa nyt ei ainoatakaan köyhää edes ole. Kaikille maksetaan asunto, ruoka, kalusteet, terveydenhuolto, kännykkä, internet ja kaikki oleellinen. Se että joskus joutuu ostamaan halvempaa ruokaa tai kulkemaan polkupyörällä auton sijaan ei ole köyhyyttä.

Mites kun tarvitsemaansa terveydenhuoltoon ei pääse, vaan lähetteet tulee takaisin? Jos on vammautunut niin, että pyörää ei pysty ajamaan? Tai jos se pyörä varastetaan? Tai jos on parikymmentä astetta pakkasta, silloinkin pyörällä menemään?

Kai jokin syy niiden lähetteiden palautumiseen on. Itselle kun ei ole kertaakaan niin käynyt ja hoitoa olen aina saanut. Vammautunut saa kyllä kelalta tietyn määrän taksikyytejä kuukaudessa, pyöriä saa ilmaiseksikin netin kautta ja itse olen pyöräillyt vuode

On se erikoista että vaikka maksetaan kaikenlaisia tukia niin jaksetaan vaan nurista. Kannattaisiko miettiä minkälaista se elämä olisi ilman niitä tukia ja olla niistä kiitollinen? Ehkä vuosi jossain kehitysmaassa tekisi teille hyvää ja tulisi hieman näkökantaa siihen mikä on inhimillistä ja mikä ei.

Vierailija kirjoitti:

Asunto 450€/kk

vesi 12/€/kk

tuet hieman päälle 700€

siihen 

-ruoka

-puhelin

-kotivakuutus

-lääkkeet 

.. nyt on ollut sähköt pois 7kk koska ei enää pysty maksamaan siistomaksuja. 

 

Näen nälkää. En edes syö joka päivä. En edes pese hampaita joka päivä, että riittää tahnaa enemmän.

olen vammautunut pahasti onnettomuudessa jo yli 20 vuotta sitten ja mitään erikoisia tukia en saa, koska KELA. Välillä käytän pyörätuolia liikkumiseen. 

Tuopaikkoja on vaikeaa saada kun kerron liikkumisestani. 

Olen todella valmis jo päättämään päiväni. En enää jaksa tätä elämää. Ei tämä ole elämisen arvoista. 

Onko sulla omistuskämppä, muita säästöjä/omistuksia vai miksi et saa/ ole hakenut toimeentulotukea?

Hampaat kannattaa pestä joka pv. Muuten maksaa paikkaukset tulevassa.

Mä en voi edes käyttää tahnoja allergian takia. Pesen yleensä suolavedellä, välillä myös pelkällä vedellä. Manuaaliharja ja coop-hammaslankaimet (n. 1e/pkt). Viimeksi ei ollut edes hammaskiveä eikä paikattavaa.

Tätä ennen oli ajanjakso, jolloin luistin hammaspesusta ja tuli kallis lasku myöhemmin. 

Kumpi oli lääkäri ?  sinä ? miksi veit koiran lääkäriin, jos oisit voinut vaivan hoitaa itsekkin ? Minä sanon, että vali vali.... 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Todellinen köyhyys on sitä, että vaikka saa ruoka-apuna 40 € maksukortin ruokakauppaan, ei osta yhtään enempää kaljaa eikä tupakkaa. 

Enempää? Aidosti köyhällä ei ole varaa ostaa yhtään kaljaa eikä tupakkaa. 

Miksi ne kuitenkin ostaa ? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asunto 450€/kk

vesi 12/€/kk

tuet hieman päälle 700€

siihen 

-ruoka

-puhelin

-kotivakuutus

-lääkkeet 

.. nyt on ollut sähköt pois 7kk koska ei enää pysty maksamaan siistomaksuja. 

 

Näen nälkää. En edes syö joka päivä. En edes pese hampaita joka päivä, että riittää tahnaa enemmän.

olen vammautunut pahasti onnettomuudessa jo yli 20 vuotta sitten ja mitään erikoisia tukia en saa, koska KELA. Välillä käytän pyörätuolia liikkumiseen. 

Tuopaikkoja on vaikeaa saada kun kerron liikkumisestani. 

Olen todella valmis jo päättämään päiväni. En enää jaksa tätä elämää. Ei tämä ole elämisen arvoista. 

Onko sulla omistuskämppä, muita säästöjä/omistuksia vai miksi et saa/ ole hakenut toimeentulotukea?

Tekemällä töitä, niin rshst kyllä riittää.

Jos kaikki ei ole itsestään selvyyttä niin parannuksen huomaa. On monta surullista esimerkkiä kun näitä rikkaiden pentuja jahdataan ja syötetään huumeet ja... ei siitä ole paluuta ikävä kyllä onnistumisen ilo tulee onnistumisesta

Olin köyhä yksinhuoltaja ennen kuin tapasin nykyisen mieheni, joka on todella hyvätuloinen. Olen kiitollinen joka päivä tästä elämästä. 

Se, mitä köyhyys merkitsi minulle: 

Usein bensa loppui kesken, koska ei ollut varaa tankata. Auto oli pakko olla, koska julkiset ei täällä metsässä kulje. Jääkaappi juuri aina tyhjä. Lapsen uimakoulu piti perua rahavaikeuksien vuoksi. Kävin diakonilla ja sain ruokapusseja. Pari laskua maksoivat ja sain ilmaisen iltapäivä kerhon lapselle. Lapset söi paahtoleipää ilman voita, koska voita ei kertakaikkiaan ollut rahaa ostaa. Usein jätin itse syömättä että lapset sai ruokaa. 

Lopulta ajauduin suuriin rahaongelmiin ja menetin luottotiedot. Olin tosiaan pieni palkkaisessa työssä ja ex ei suostunut maksamaan lapsista mitään tai olemaan juuri edes heidän kanssaan, enkä minä jaksanut riidellä väkivaltaisen ihmisen kanssa vaan koitin vaan selviytyä. 

Tänä päivänä mulla on puhtaat luottotiedot ja lapsilla (toinen jo aikuinen, omassa asunnossa asuva) aina ruokaa kaapissa. Olen joka päivä kiitollinen ja osallistun vähävaraisten keräyksiin koska muistan kul mitä se oli. Tulipas tästä romaani 😊 

Vaikkapa sellaista, että ei aamulla tiedä millä ruokkia lapsensa tänään omasta itsestä puhumattakaan. Kodin katto vuotaa vettä. Sänkyjä ei ole. Kenkiä ei ole, lapset kävelevät kouluun avojaloin. Minkäänlaista sosiaaliturvaa ei ole. Lehmä kuoli viime viikolla utaretulehdukseen. Puoliso on lähtenyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keskiluokkaiset keskustelunaiheet eivät liikuta minua, autot, remontit, omakotitalot, mökit, sisustaminen, merkkivaatteet; kaikki asioita, joihin minulla ei ole kosketuspintaa. 

En tiedä kuinka köyhiä nämä keskituloisiksi itsensä mieltävät ovat kierrätyskamoineen ja polkupyörineen. Mun sisko on alempaa keskiluokkaa ja kyllä niissä ympyröissä mietitään Marimekon lakanoita ja lapsille Gugguuta, auton päivittämistä uudempaan ja remontointia, kun on Sirkku-Eemelin rippijuhlatkin tulossa.

Pitää muistaa, että raha ei ole suinkaan ainoa luokkaa määrittelevä tekijä. Alempaan keskiluokkaan kuuluvalla, tyypillisesti esimerkiksi sairaanhoitajalla tai alakoulun opettajalla, ja duunarillakin kuten esim. lähihoitajalla tai sähkömiehellä, voi olla ihan kohtalainen tulotaso, eivätkä missään tapauksessa ole köyhiä. Nuo ammatitkin olivat vain viitteellisiä, eikä nekään suoraan luokkaa määritä. Mutta pointtina tässä siis että alempi keskiluokka tai edes pienituloinen ei ole sama kuin köyhä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Opiskelijat jos ei oo pappa ja mamma betalar tilannetta miettii onko varaa maksaa vuokra vai ostaako ruokaa. 

Opiskelijat ovat AINA olleet köyhiä. Kuuluu elämän vaiheeseen, mutta nykyopiskelijat ovat niin elämästä vieraantuneita etteivät ymmärrä tätä.

Niin, ja muutenkin ihmisellä voi olla erilaisia elämänvaiheita, joissa hänellä on parempi tai heikompi tulotaso. Esimerkiksi hyvin koulutetusta asiantuntijatyöstä voi sairastumisen ja avioeron jälkeen joutua ainakin joksikin aikaa tilanteeseen, jossa on köyhä. Useimmiten työttömysykin on ohimenevä elämänvaihe. 

Seuraan. 

En ole koskaan ollut köyhä. Olen syntynyt ylempän keskiluokkaan, aina on ollut rahaa tilillä sen verran kuin on tarvinnut. En ole koskaan budjetoinut omia menoja, en tiedä paljonko kuluu mihinkin. Mutta minua kiinnostaa kyllä köyhät.