Kouluissa opetetaan aika paljon paskaa millä ei tee ikinä mitään
Mun mielestä pitäisi opettaa semmoista mitä voit niinkuin oikeasti tarvita elämässä.
Kommentit (78)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka moni on tarvinnut oikeasti jotain Pythagoran lauseketta tai milloin Julius Caesar on hallinnut? Opetusajan voisi käyttää paremmin
Korjaus: Pythagoraan lause - ei lauseke
T. ope
Voi ope, olisi paljon mielenkiintoisempaa tietää, mitä hän tekee työkseen, joka tarvitsee työssään usein tietoa Caesarin hallintokaudesta. "Opettaa" on kovin mielikuvituksetonta, sekin.
Historia on hirveän mielenkiintoista, jos siihen perehtyy vähän syvemmin, ja se auttaa ymmärtämään maailmaa. Millaisia erilaisia yhteiskuntamalleja on ollut, millaista tapakulttuuria ja taidetta, ja miten ne vaikuttavat vielä nykypäivässäkin. Miten Euroopan historia on muotoutunut Rooman valtakunnan myötä. Ankeaa on, jos tietämisen arvoisena pidetään
Onhan se. Mulla vain sivuaine.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainoat asiat mitä elämässäni olen koulussa oppimastani tarvinnut ovat luku, kirjoitus ja laskutaito. Mistään muusta ei ole ollut hyötyä. Melkoinen tuntimäärä meni lapsuudesta ja nuoruudesta hukkaan, kun koulussa tollotin!
Nykymaailmassa selviytyäkseen tarvitaan jumalattoman paljon tietoja ja taitoja. Aiemmin oli paljon suorittavia tehtäviä, joista monet ovat hävinneet tekniikan ja tuottavuuden kehittymisen vuoksi.
Miksei sitten peruskoulussa opeteta sähköoppia, koodausta, elektroniikkaa, tietoliikenneasennusta, insinöörifysiikkaa, kädentaitoja, opiskelutaitoja, taloudenpitoa laajalla skaalalla, tunne-elämän taitoja ja arjen psykologiaa, yhteiskunnan toimintaa + vidun pitkä lista asioita.
Miten pystyt oppimaan n
No eipä kovin kummoista sähköoppia tai muutakaan fysiikkaa kykene peruskoulun matematiikalla käsittelemään.
Vierailija kirjoitti:
Peruskoulun ja lukion pointtina on aivopestä kuuliaisia kansalaisia valtion koneistoon, ei mitään sen enempää. Sitäkin tuli 12 vuotta käytyä enkä oppinut melkein mitään. Lukemaan ja kirjoittamaan lähinnä, mutta nämä nyt voi muutenkin ja nopeamminkin oppia. Korkeakoulussa sentään saattaa jo jotain oppia, etenkin kun omaa motivaatiota ja kiinnostusta riittää. t. tohtori
On aika mustavalkoinen näkökulma tohtorilla.
Vierailija kirjoitti:
Onko sana yleissivistys tuttu? Opetetaan kaikkea, jotta edes jotenkin on kartoilla. Mutta tietysti jos sitä ei pidä tarkeänä.
Toki, mutta olisi kohtuullista ettei se yleissivistys veisi 80% opetuksesta.
"Matematiikkaakin on muuten ihan helvetillisen paljon mukavampaa opiskella kun se on sidottu käytäntöön eikä häthätää tungeta sitä hirveälä vahdilla kurkusta alas kuin jotakin abstraktia paskaa.
Muutenkin matematikka ja luonnontieteet ovat niitä tärkeimpiä opetettavia asioita, joiden vaatimustaso olisi pidettävä korkeana - ja vaihtoehtoisesti jos niissä ei menesty niin sitten oppilaalle käytännön koulutusta, koska muuhun tästä ei tule koskaan olemaan"
On tärkeää. Mutta jos kaikki tuutataan samaan insinöörimuottiin, aika surulliselta kuulosta aihmiskunnan tulevaisuus.
Itse en edes kirjoittanut matematiikkaa ja hyvin on palkoille päästy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka moni on tarvinnut oikeasti jotain Pythagoran lauseketta tai milloin Julius Caesar on hallinnut? Opetusajan voisi käyttää paremmin
Korjaus: Pythagoraan lause - ei lauseke
T. ope
Voi ope, olisi paljon mielenkiintoisempaa tietää, mitä hän tekee työkseen, joka tarvitsee työssään usein tietoa Caesarin hallintokaudesta. "Opettaa" on kovin mielikuvituksetonta, sekin.
Historia on hirveän mielenkiintoista, jos siihen perehtyy vähän syvemmin, ja se auttaa ymmärtämään maailmaa. Millaisia erilaisia yhteiskuntamalleja on ollut, millaista tapakulttuuria ja taidetta, ja miten ne vaikuttavat vielä nykypäivässäkin. Miten Euroopan historia on muotoutunut Rooman valtakunnan myötä. Ankeaa on, jos tietämisen arvoisena pidetään
Historiahan onkin äärimmäisen mielenkiintoista ja siksipä suuri kysymys kuulukin, että miksi sen opiskeleminen peruskoulussa oli kuin kusen juontia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainoat asiat mitä elämässäni olen koulussa oppimastani tarvinnut ovat luku, kirjoitus ja laskutaito. Mistään muusta ei ole ollut hyötyä. Melkoinen tuntimäärä meni lapsuudesta ja nuoruudesta hukkaan, kun koulussa tollotin!
Nykymaailmassa selviytyäkseen tarvitaan jumalattoman paljon tietoja ja taitoja. Aiemmin oli paljon suorittavia tehtäviä, joista monet ovat hävinneet tekniikan ja tuottavuuden kehittymisen vuoksi.
Miksei sitten peruskoulussa opeteta sähköoppia, koodausta, elektroniikkaa, tietoliikenneasennusta, insinöörifysiikkaa, kädentaitoja, opiskelutaitoja, taloudenpitoa laajalla skaalalla, tunne-elämän taitoja ja arjen psykologiaa, yhteiskunnan toimintaa + vidun pitkä lista asioi
No eipä kovin kummoista sähköoppia tai muutakaan fysiikkaa kykene peruskoulun matematiikalla käsittelemään.
No eipä kovin kummoista sähköoppia tai muutakaan fysiikkaa kykene peruskoulun matematiikalla käsittelemään.
Aika hyvin se kyllä itseltä sujui.
En oo ikinä peruskoulun jälkeen piirtänyt enkä aio!! Piirtotunnit voisi käyttää johonkin hyödyllisempään. Ne jotka tykkää piirtämisestä vois piirtää kotona, ei sitä koulussa tarvii tehdä. Ja sit vielä piirustukset seinälle, miksi?? Ei matikankokeitakaan laiteta seinälle niin miks ne fakin piirrustukset??!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka moni on tarvinnut oikeasti jotain Pythagoran lauseketta tai milloin Julius Caesar on hallinnut? Opetusajan voisi käyttää paremmin
Korjaus: Pythagoraan lause - ei lauseke
T. ope
Voi ope, olisi paljon mielenkiintoisempaa tietää, mitä hän tekee työkseen, joka tarvitsee työssään usein tietoa Caesarin hallintokaudesta. "Opettaa" on kovin mielikuvituksetonta, sekin.
Historia on hirveän mielenkiintoista, jos siihen perehtyy vähän syvemmin, ja se auttaa ymmärtämään maailmaa. Millaisia erilaisia yhteiskuntamalleja on ollut, millaista tapakulttuuria ja taidetta, ja miten ne vaikuttavat vielä nykypäivässäkin. Miten Euroopan historia on muotoutunut Rooman valtakunnan myöt
Siksi että on määritelty asiat, jotka on pakko opettaa, ja kun mennään hitaiden ja vastarannan kiiskien ehdoilla, ei koskaan päästä kiinnostavammalle tasolle.
Vierailija kirjoitti:
"Matematiikkaakin on muuten ihan helvetillisen paljon mukavampaa opiskella kun se on sidottu käytäntöön eikä häthätää tungeta sitä hirveälä vahdilla kurkusta alas kuin jotakin abstraktia paskaa.
Muutenkin matematikka ja luonnontieteet ovat niitä tärkeimpiä opetettavia asioita, joiden vaatimustaso olisi pidettävä korkeana - ja vaihtoehtoisesti jos niissä ei menesty niin sitten oppilaalle käytännön koulutusta, koska muuhun tästä ei tule koskaan olemaan"
On tärkeää. Mutta jos kaikki tuutataan samaan insinöörimuottiin, aika surulliselta kuulosta aihmiskunnan tulevaisuus.
Itse en edes kirjoittanut matematiikkaa ja hyvin on palkoille päästy.
On tärkeää. Mutta jos kaikki tuutataan samaan insinöörimuottiin, aika surulliselta kuulosta aihmiskunnan tulevaisuus.
Itse en edes kirjoittanut matematiikkaa ja hyvin on palkoille päästy.
Teknisille/talous etc aloille monet joka tapauksessa päätyvät jos eivät insinööreiksi, miksei siis matematiikkaa voitaisi opettaa lähtöjään käytännön läheisesti. Voisipa useampi potentiaalinen kiinnostua sitä kautta insinööriopinoista.
Minä olisin ollut hirveän tiedon- ja oppimishaluinen, mutta koulu lähinnä esti sen, kun edettiin hitaiden ehdoilla ja hikariudesta kiusattiin. Koulu on päivähoitopaikka ja sosiaalistamislaitos, joka usein sosiaalistaa enemmän pahassa. Siellä hallitsevat ap:n tapaiset, jotka luovat ympärilleen ilmapiirin, joka estää oppimista. Minusta tuli FT heistä huolimatta, mutta koulu kyllä tappoi varsinaisen innostuksen ja kunnianhimon.
Joo. Kyllä. Mutta: moni opettaja oli aiemmin suunnattoman rajoittunut, joka oli oppimisen, virikkeiden ja vaikutteiden suuri este. Mutta onneksi opettajien koulutustaso on noussut, ainakin omien kouluvuosieni jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
En oo ikinä peruskoulun jälkeen piirtänyt enkä aio!! Piirtotunnit voisi käyttää johonkin hyödyllisempään. Ne jotka tykkää piirtämisestä vois piirtää kotona, ei sitä koulussa tarvii tehdä. Ja sit vielä piirustukset seinälle, miksi?? Ei matikankokeitakaan laiteta seinälle niin miks ne fakin piirrustukset??!
Tämä on ihan validi argumentti. Liikunta on toinen aine, joka voisi olla täysin omavalinnainen.
Vierailija kirjoitti:
En oo ikinä peruskoulun jälkeen piirtänyt enkä aio!! Piirtotunnit voisi käyttää johonkin hyödyllisempään. Ne jotka tykkää piirtämisestä vois piirtää kotona, ei sitä koulussa tarvii tehdä. Ja sit vielä piirustukset seinälle, miksi?? Ei matikankokeitakaan laiteta seinälle niin miks ne fakin piirrustukset??!
En oo ikinä peruskoulun jälkeen luistellut enkä aio!! Jäkistunnit voisi käyttää johonkin hyödyllisempään. Ne jotka tykkää jäkiksestä vois pelata kotona, ei sitä koulussa tarvii tehdä. Ja sit vielä pelipaidat seinälle, miksi?? Ei matikankokeitakaan laiteta seinälle niin miks ne fakin pelikamppeet??!
Hankala käydä laajamittaista ja soveltavaa keskustelua artikkelin yhdestä osa alueesta. Sellaisen kanssa joka on tenttinyt peruskoulun. Muista, ulosta ja unohda.
Nippelitiedon voi aina tarkistaa. Mutta jos ei ole oppinut edes hakukoneita käyttämään. Pitää nojata tietosanakirjaan.
Vierailija kirjoitti:
Miten te kuvittelette että ydinfyysikoksi haluava koululainen pärjäisi jos hänelle ei peruskoulussa opetettaisi muuta kuin yhteen ja vähennyslaskua ja että apina ja ihminen ovat elollisia olentoja. Millä perustaidoilla hänen pitäisi päästä haaveammattiinsa???
Kyllä hän saa opintojensa edetessä huomata että matematiikkaa on vielä paljon enemmän kuin peruskoulun pikku pintaraapaisu.
Yläasteella ollessani yksi opettaja myönsi suoraan, että eivät kaikki oppisisällöt ole sinänsä tärkeitä. Tärkeää on oppia opiskelutaitoja ja -valmiuksia. Mulle jäi tämä ajatus mieleen ja se on motivoinut mua opinnoissa silloinkin kun jonkin kurssin sisältö on tuntunut turhalta tai epäkiinnostavalta
Olen huomannut saman, esim käyttäytymissääntöjä, kun ollaan pois kotoa yms. Pitäisi saada oppilaiden valita itse omat aineensa jo heti 1. luokalta lähtien. Itsellä ainakin se aineiden oma valinta (mukamas !!!!!!!) tuli vasta, kun siirryttiin ylä- asteelle. Ja meitä oli yhteensä 5, joista vain mä jätettiin ulkopuolelle, eli 2 tyttöö ja 2 poikaa tekivät erikseen yhdessä (tytöt ja pojat keskenään erikseen) päätökset. Se on syrjimistä. Pitää ottaa KAIKKI mukaan päätöksentekoon, vaikkei haluaisi. Myös vähäosaiset, kuten esim romaanit ja muut vammaiset henkilöt. Ja yksi näistä tytöistä OLI romaani. Mut mun suosikit ruotsi ja kotitalous jäivät pois. Onneks englanti OLI pakollinen. Että hävetti ja paljon, ku jäin ulkopuolelle !!!!!!!! Ei ollut kivaa !!!!!! Miksi jäin ulkopuolelle ???! Mikä vika mussa oli ???!? Oliko se kivaa itsestänne ?????? Jätitte tarkoituksella mut pois. Se on kiusaamista !!!!!!! Eikä ollenkaan hyväksyttävää. Jos joku haluaa nimenomaan esim ruotsin, kotitalouden yms, niin ne on myös järjestettävä niin ! Ei luulisi olevan kovin vaikeaa.
Miten te kuvittelette että ydinfyysikoksi haluava koululainen pärjäisi jos hänelle ei peruskoulussa opetettaisi muuta kuin yhteen ja vähennyslaskua ja että apina ja ihminen ovat elollisia olentoja. Millä perustaidoilla hänen pitäisi päästä haaveammattiinsa???