Kouluissa opetetaan aika paljon paskaa millä ei tee ikinä mitään

Vierailija kirjoitti:

Näin opettajana voin sanoa, että koulun tehtävänä on ensisijaisesti työllistää opettajia. Oppilaista vähintään 95 % eläisi hyvin ilman tietoa siitä, mikä on elatiivi.

Tästäkin on rimpsu! Ines, ela, illa, ades, abla, alla.

Peruskoulun ja lukion pointtina on aivopestä kuuliaisia kansalaisia valtion koneistoon, ei mitään sen enempää. Sitäkin tuli 12 vuotta käytyä enkä oppinut melkein mitään. Lukemaan ja kirjoittamaan lähinnä, mutta nämä nyt voi muutenkin ja nopeamminkin oppia. Korkeakoulussa sentään saattaa jo jotain oppia, etenkin kun omaa motivaatiota ja kiinnostusta riittää. t. tohtori

Niin, miksi juuri näitä oppiaineita opetetaan, mitä opetetaan? Miksei joitain ihan muita oppiaineita?

Onko sana yleissivistys tuttu? Opetetaan kaikkea, jotta edes jotenkin on kartoilla. Mutta tietysti  jos sitä ei pidä tarkeänä.

Joo, meillekin opetettiin Aapisessa aikoinaan kirjain N, siinä luki; "neee*keri pesee kasvojaan mutta ei ne valkene ollenkaan". Nyt tuosta voi joutua linnaan.

Koulu on muutakin kuin oppiaineet: opitaan yhteistyötä, opiskelustrategioita, pönkitetään itsetuntoa, empatia-, tunne- ja kaveritaitoja, kriittistä ajattelua, ongelmanratkaisua jne.

Vierailija kirjoitti:

Peruskoulun ja lukion pointtina on aivopestä kuuliaisia kansalaisia valtion koneistoon, ei mitään sen enempää. Sitäkin tuli 12 vuotta käytyä enkä oppinut melkein mitään. Lukemaan ja kirjoittamaan lähinnä, mutta nämä nyt voi muutenkin ja nopeamminkin oppia. Korkeakoulussa sentään saattaa jo jotain oppia, etenkin kun omaa motivaatiota ja kiinnostusta riittää. t. tohtori

....paitsi jos olet huijarisyndroomainen generalisti. On mahdollista valmistua niin, ettei tiedä, mitä osaa tehdä. T. Sykerö

Vierailija kirjoitti:

Kuinka moni on tarvinnut oikeasti jotain Pythagoran lauseketta tai milloin Julius Caesar on hallinnut? Opetusajan voisi käyttää paremmin 

Korjaus: Pythagoraan lause - ei lauseke

T. ope

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuinka moni on tarvinnut oikeasti jotain Pythagoran lauseketta tai milloin Julius Caesar on hallinnut? Opetusajan voisi käyttää paremmin 

Korjaus: Pythagoraan lause - ei lauseke

T. ope

Voi ope, olisi paljon mielenkiintoisempaa tietää, mitä hän tekee työkseen, joka tarvitsee työssään usein tietoa Caesarin hallintokaudesta. "Opettaa" on kovin mielikuvituksetonta, sekin.

Minä olen tarvinnut kemiaa vain vähän. No tiedän metallien jännityssasarjat ja uhrimetallit. 

Ainakin tunnistan linnut. Koulu auttoi alkuun.

Vierailija kirjoitti:

Peruskoulun ja lukion pointtina on aivopestä kuuliaisia kansalaisia valtion koneistoon, ei mitään sen enempää. Sitäkin tuli 12 vuotta käytyä enkä oppinut melkein mitään. Lukemaan ja kirjoittamaan lähinnä, mutta nämä nyt voi muutenkin ja nopeamminkin oppia. Korkeakoulussa sentään saattaa jo jotain oppia, etenkin kun omaa motivaatiota ja kiinnostusta riittää. t. tohtori

Minä olisin ollut hirveän tiedon- ja oppimishaluinen, mutta koulu lähinnä esti sen, kun edettiin hitaiden ehdoilla ja hikariudesta kiusattiin. Koulu on päivähoitopaikka ja sosiaalistamislaitos, joka usein sosiaalistaa enemmän pahassa. Siellä hallitsevat ap:n tapaiset, jotka luovat ympärilleen ilmapiirin, joka estää oppimista. Minusta tuli FT heistä huolimatta, mutta koulu kyllä tappoi varsinaisen innostuksen ja kunnianhimon. 

Yllättävän suuri taito on  osata pelata kymmenyksellä. Siirrä pilkkua ja lasketaan nopeasti alennetun prosenttihinnan päässäsi.

Sanotaanko näin että koulussa opetettavista aineista ei ole kaikille hyötyä. Suurelle osalle on. Mutta kaikille annetaan mahdollisuus oppia ja menestyä. Jotkut menestyvät ja toiset eivät. Tietenkään he jotka eivät menesty eivät välttämättä tee mitään kaikella sillä opetuksella jota koulussa annetaan mutta se ei ole peruste estää niitä saamasta tietoa joilla on sitä mahdollisuus käyttää elämänsä aikana. Tietenkin voidaan miettiä eriarvoistavia kouluja mutta miksi? Kun samalla vaivalla voidaan tarjota kaikille edes mahdollisuus kehittää itseään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainoat asiat mitä elämässäni olen koulussa oppimastani tarvinnut ovat luku, kirjoitus ja laskutaito. Mistään muusta ei ole ollut hyötyä.  Melkoinen tuntimäärä meni lapsuudesta ja nuoruudesta hukkaan, kun koulussa tollotin!

Nykymaailmassa selviytyäkseen tarvitaan jumalattoman paljon tietoja ja taitoja. Aiemmin oli paljon suorittavia tehtäviä, joista monet ovat hävinneet tekniikan ja tuottavuuden kehittymisen vuoksi.

 

Miksei sitten peruskoulussa opeteta sähköoppia, koodausta, elektroniikkaa, tietoliikenneasennusta, insinöörifysiikkaa, kädentaitoja, opiskelutaitoja, taloudenpitoa laajalla skaalalla, tunne-elämän taitoja ja arjen psykologiaa, yhteiskunnan toimintaa + vidun pitkä lista asioita.

Miten pystyt oppimaan nMiten pystyt oppimaan noita, jos et osaa esimerkiksi yksinkertaisia prosenttilaskuja? Yllättävän monella aikuisella kun ei ole niistä mitään alkeellistakaan tajua, ilmeisesti ovat ajatelleet sen olevan niitä asioita joita ei ikinä tarvitse.

Matematiikkaakin on muuten ihan helvetillisen paljon mukavampaa opiskella kun se on sidottu käytäntöön eikä häthätää tungeta sitä hirveälä vahdilla kurkusta alas kuin jotakin abstraktia paskaa.

Muutenkin matematikka ja luonnontieteet ovat niitä tärkeimpiä opetettavia asioita, joiden vaatimustaso olisi pidettävä korkeana - ja vaihtoehtoisesti jos niissä ei menesty niin sitten oppilaalle käytännön koulutusta, koska muuhun tästä ei tule koskaan olemaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuinka moni on tarvinnut oikeasti jotain Pythagoran lauseketta tai milloin Julius Caesar on hallinnut? Opetusajan voisi käyttää paremmin 

Minä tarvin noita töissäni todella usein.

Ja minä harrastuksissa

Muistan koulusta aineen nimeltä uutisstritiikki. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se mitä koulussa opetetaan on käytännössä melko arvotonta, koska se opetetaan kaikille muillekkin.

Lopulta maailma sitä on reilumpi, mitä useampi on luku-, kirjoitus- ja laskutaitoinen.

Tajusin vasta nyt, että tuossahan on hyvin hassu sanajärjestys. Miten aivot ovatkin niin hitaat huomaamaan omia virheitään?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainoat asiat mitä elämässäni olen koulussa oppimastani tarvinnut ovat luku, kirjoitus ja laskutaito. Mistään muusta ei ole ollut hyötyä.  Melkoinen tuntimäärä meni lapsuudesta ja nuoruudesta hukkaan, kun koulussa tollotin!

Nykymaailmassa selviytyäkseen tarvitaan jumalattoman paljon tietoja ja taitoja. Aiemmin oli paljon suorittavia tehtäviä, joista monet ovat hävinneet tekniikan ja tuottavuuden kehittymisen vuoksi.

 

Miksei sitten peruskoulussa opeteta sähköoppia, koodausta, elektroniikkaa, tietoliikenneasennusta, insinöörifysiikkaa, kädentaitoja, opiskelutaitoja, taloudenpitoa laajalla skaalalla, tunne-elämän taitoja ja arjen psykologiaa, yhteiskunnan toimintaa + vidun pitkä lista asioita.

 

KylläKyllä kädentaitoja ainakin vielä omassa lapsuudessani ysärillä opetettiin. En lapsettomana tiedä mitä kouluissa nykyään opetetaan, joten en osaa ottaa kantaa tähän aiheeseen sen paremmin.

Niin, kyllä omallekin ikäluokalle käsityötä opetettiin, tai siis pikemminkin "opetettiin". Lähestulkoon hyödytöntä pikku puuhastelua vailla minkäänlaista konseptuaalista suhdetta yhtään mihinkään.

Opiskeluissa vasta turhaa onkin. Kaikenlaista höttöä on heitetty sekaan, että 270pp tulee täyteen. Puolella tee yhtään mitään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuinka moni on tarvinnut oikeasti jotain Pythagoran lauseketta tai milloin Julius Caesar on hallinnut? Opetusajan voisi käyttää paremmin 

Korjaus: Pythagoraan lause - ei lauseke

T. ope

Voi ope, olisi paljon mielenkiintoisempaa tietää, mitä hän tekee työkseen, joka tarvitsee työssään usein tietoa Caesarin hallintokaudesta. "Opettaa" on kovin mielikuvituksetonta, sekin.

Historia on hirveän mielenkiintoista, jos siihen perehtyy vähän syvemmin, ja se auttaa ymmärtämään maailmaa. Millaisia erilaisia yhteiskuntamalleja on ollut, millaista tapakulttuuria ja taidetta, ja miten ne vaikuttavat vielä nykypäivässäkin. Miten Euroopan historia on muotoutunut Rooman valtakunnan myötä. Ankeaa on, jos tietämisen arvoisena pidetään vain sellaista, mitä jokainen autonasentajakin työssään tarvitsee.