Miten ihmeessä ihmiset tiesivät paperikartoista missä päin karttaa olivat ennen kun tuli gps?
Eihän siinä kartassa ole mitään punaista pistettä joka kertoo missää ollaan juuri nyt.
Kommentit (157)
Vierailija kirjoitti:
Ennen kartta nyt Google Maps.
Ulkomailla ja ikää on.
😅🤣 Voi hyvä tavaton. Aamun naurut.
Maamerkeistä tietysti. Luonnossa kulkiessa voi myös päätellä luonnon merkeistä, missä on pohjoinen. Kyllä muinoin ihmiset oli paljon näppärämpiä eikä peukalo keskellä kämmentä. Nykyihmisten peukalo on keskellä puhelinta. Ei olisi yhtään huono juttu joissain asioissa palata perusasioiden äärelle.
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän suuntavaisto on myös synnynnäinen ominaisuus. Itse olen jäänyt sitä paitsi, onnistun eksymään kotimatkallakin, jos päätän vaikka oikaista.
Kun olen jossain tavaratalossa, en tiedä mistä ovesta tulin sisään.
Tai tietysti jos keskittyisin oikein hyvin, niin ymmärrän kyllä kompassin ja kartan käytön.
Puoliso taas on joku entinen mestarisuunnistaja ja osaa lukea metsän puistakin ilmansuunnat ja tietysti auringosta.
Minulla ei ole suuntavaistoa ollenkaan, vaikka pienestä pitäen olen kulkenut metsissä. Olen se , joka eksyy tavaratalossa, sairaalassa ja kaikissa muissa rakennuksissa vähintään väärään kerrokseen. Metsässä liikkuessa on ollut pakko pitää suunta selvillä kartalla, kompassilla ja maastomerkeillä. Lähtiessä on pitänyt katsoa tie, joki, iso vaara tai joku muu sellainen selkeä maastokohta, johon osaa siinäkin tapauksessa, että ei enää tiedä, missä on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kuule, oikein helposti ihan maamerkeistä näkee.
Sano tämä kenelle tahansa 1995 jälkeen syntyneelle.
Olen syntynyt 50-luvulla ja ollut kartan kanssa kymmeniä kertoja hukassa, kun en pysty edes kompassin avulla paikallistamaan tai näkemään maamerkkejä ja siksi olen eksynyt kymmeniä kertoja metsään.
Ja ap.lle, kyllä se ennen oli tosiaan vaikeaa, ihmiset eksyivät ja kartan lisäksi, yritettiin kirjata ylös kaikki mahdolliset maamerkit ja silti se oli erittäin työlästä ja aikaa vievää. Ihmiset olivat kadoksissa ja autolla ajettiin väärään suuntaan ja kaistoilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kuule, oikein helposti ihan maamerkeistä näkee.
Ai jossai keskellä metsää tai jossai kujalla mitä ei ennestään tunne? Joo, näkeehän sen että on siinä vieressä puu tai talo mutta niitä on kuule aika monessa paikassa siellä kartalla.
Aloitetaan siitä että laittaa kartan oikeen päin
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten ihmeessä ihmiset ovat osanneet paikasta toiseen ilman minkäänlaista karttaa?
Lähdettiin vain soutamaan vesistöä eteenpäin ja taas löytyi uusi paikka.
Tarina kertoo, että Lapin miehelle ihmeteltiin,eikö hän eksy jängällä poroja paimentaessaan kaukana kymmenien kilometrien päässä ja tämä oli vastannut ja ihmetellyt, että miten niin eksynyt, kun lähetään vaan kotia kohti. Kyseessä siis sisäinen kompassi ja maastonmerkit. Tuttu reitti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kuule, oikein helposti ihan maamerkeistä näkee.
Ai jossai keskellä metsää tai jossai kujalla mitä ei ennestään tunne? Joo, näkeehän sen että on siinä vieressä puu tai talo mutta niitä on kuule aika monessa paikassa siellä kartalla.
Aloitetaan siitä että laittaa kartan oikeen päin
Mikä on mielestäsi oikea suunta kartalle? Kulkusuunta vai ilmansuunnat? Itse luen karttaa aina etelä- pohjoissuuntaisesti eli en kääntele karttaa edes liikkuessani.
Ilman kompassia luonnon merkeistä pystyy päättelemään ilmansuunnat.
Vierailija kirjoitti:
Sitä varten aukaistiin suu ja kysyttiin ohimenevältä henkilöltä, että "Anteeksi, voisitko näyttää kartalta, missä olen?" tai "Anteeksi, osaatko neuvoa, miten pääsen paikkaan X?".
Ulkomailla ollessa samaa kysyttiin sitten joko englanniksi tai paikallisella kielellä.
Olettaen että ollaan paikassa jossa lähiympäristössä on muitakin ihmisiä. Yksin metsän keskellä onkin sitten hieman haastavampaa.
Aloitus on todennäköisesti trollausyritys. Siitä huolimatta on todella huolestuttavaa miten suuria vaikeuksia isolla osalla nykynuoria on ymmärtää sellaisia asioita jotka olivat täysin normaaleja vielä 20-25 vuotta sitten. He eivät yksinkertaisesti enää pärjää maailmassa ilman digitaalisia/elektronisia laitteita. Samanlaista ongelmaa ei todellakaan ole aikaisemmin ollut.
Jos ajoi todella väärään paikkaan, se selvisi seuraavasta taukopaikan ulkokartasta/info. Olet tässä-piste.
Myös kartanlukutaitoa vaadittiin, aluksi suunnittelua kotona ennen matkaa ja piti tarkkailla tienviitoista milloin poistutaan tietystä rampista pois. Tai cityssä: rullaa ikkuna auki ja kysy ohikulkijalta suuntaa.
Vierailija kirjoitti:
Aloitus on todennäköisesti trollausyritys. Siitä huolimatta on todella huolestuttavaa miten suuria vaikeuksia isolla osalla nykynuoria on ymmärtää sellaisia asioita jotka olivat täysin normaaleja vielä 20-25 vuotta sitten. He eivät yksinkertaisesti enää pärjää maailmassa ilman digitaalisia/elektronisia laitteita. Samanlaista ongelmaa ei todellakaan ole aikaisemmin ollut.
Eikös aiemmin esim taksiluvan saamiseen vaadittu se, että kuljettajaksi aikova osasi kaikki sen kaupungin katujen nimet, mihin lupaa hakee?
Nykyäänhän sitä ei enää vaadita, no navigaattorin avulla taksin ajaminen on helpottunut.
Vierailija kirjoitti:
On kohta 5000 vuotta siitä, kun kiinalaiset kehittivät kompassin.
Höpöti, pöpöti. Kinuskit toki huomasivat n. 2000 vuotta sitten, että tietynlaiset magneettiset kivet käyttäytyvät "jäännästi" varsinkin, jos ne laittaa kellumaan nesteessä. Kellekään ei vain tullut mieleen käyttää tätä ominaisuutta kuin joskus vuona 1000 - ja ensimmäiset todisteet eurooppalaisesta kompassista ovat jostain vuoden 1100 tienoilta, joten voidaan puhua käytännössä samanaikaisista toisistaan riippumattomista keksinnöistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
X y koordinaateista.
Juu tämä on totta. Kaupungissa kun piti löytää joku katu, katsoin puhelinluettelon kartasta, jossa katujen nimien kohdalla oli kartan kohta merkitty vaaka- ja pystytasossa kirjaimilla.
Kun lähdin opiskelemaan täysin vieraaseen pikkukaupunkiin, leikkasin kartan mukaan kotona olleesta Valittujen Palojen tiekartastosta.
Näin tehtiin, tai Helsingissä esim puhelinkioskeista sai puhelinluettelosta repäistyä hyvän kartan ( jos kukaan ei jo ollut vienyt sitä :( ).
Kartan kanssa minäkin olen suunnistanut ensimmäiseen työpaikkaani.
Autossa piti aina olla tuo puhelinluettelosta riivitty kartta. Siitä katsottiin hakemistonavulla missäpäin kohde oli ja sitten suunniteltiin ajoreitti pääreittejä myöden lähelle kohdetta - kohdealueella sitten piti monasti vielä pysähtyä ja katsoa tarkemmin loppureitti perille.
Näin ennen toimittiin. Olin Helsingissä ja piti suunnistaa paikkaan X. Tutkin karttaa rautatieaseman infossa ja kaveri neuvoi reittiä puhelimessa. Jälkimmäinen oli aika turhaa, koska enhän minä tiennyt niitä paikallisia maamerkkejä eli baareja, joita hän luetteli. Loogisen päättelyn ansioista löysin oikean paikan. Vaikeampaa oli interreilaajana pienessä kaupungissa keskellä yötä kartan kanssa. Myöhemmin selvisi, että etsimäni paikka oli sen kartan ulkopuolella, kun oli "puhelinluettelokartta" eli siinä oli vain kaupungin keskusta.