Miten ihmeessä ihmiset tiesivät paperikartoista missä päin karttaa olivat ennen kun tuli gps?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö aasi ole kuullut että teillä on nimet?

Tiet saivat näillä sivukylillä nimet vasta -80-luvulla.

Ei edes vielä silloin, meni vuosituhannen vaihteen tienoille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joko se suunnistus on lopetettu koulujen liikuntatunnilla, et osaa jotenkin karttaa lukea?

Minä olen 65 eikä mitään hajua, miten karttaa luetaan tai kompassia käytetään.

Sun ikäiselle kartanlukemiset on opetettu myös maantiedon tunneilla kansakoulussa. Joko oppi ei ole mennyt perille tai on uinuksissa. Opettele se kartanluku, ei ole vaikeaa.

Mihin 65-vuotias ihminen tarvitsee kartanlukutaitoa, jos ainoa paikka missä käy on lähikauppa?

Tietyöt yms voi muuttaa reitin sinne lähikauppaan totaalisesti. Sitä suorinta reittiä ei enää pääsekään, lähes naapuritontille voi joutua kiertämään monta kilometriä. Tämä esim. silloin, jos tontin rajalla, missä oikopol

Jos kartta on useita vuosia vanha, niin tuskin sinne tulee mainintaa tietöistä!

Aivot lienee surkastumaan päin aloittajalla...

Suuntavaisto kehittyy käyttämällä sitä erilaisissa maisemissa. Lapsena kävimme autoilemassa milloin missäkin ja kotona leikimme metsissä. Sitä olen miettinyt, että miten huonolla tolalla onkaan nuoremman väen kyky tietää missä milloinkin on ja suunnistaa tarvittavaan suuntaan, kun näkyvät olevan silmät puhelimessa takapenkillä. Omin voimin ei sovi lähteä mihinkään seikkailuille, koska vanhempien mielestä kaikki sellainen on vaarallista. 

Mulla on hyvä suuntavaisto, mutta karttaa osaan vain vaivoin lukea. 

On vaikea kuvata miltä se tuntuu, hieman keskityn ja sitten vain tiedän missä on pohjoinen ja missä etelä. Samoin pystyn tietämään minne päin pitää kävellä. 

Vierailija kirjoitti:

X y koordinaateista.

Juu tämä on totta. Kaupungissa kun piti löytää joku katu, katsoin puhelinluettelon kartasta, jossa katujen nimien kohdalla oli kartan kohta merkitty vaaka- ja pystytasossa kirjaimilla. 



Kun lähdin opiskelemaan täysin vieraaseen pikkukaupunkiin, leikkasin kartan mukaan kotona olleesta Valittujen Palojen tiekartastosta. 

Vierailija kirjoitti:

Sextantti oli keksitty. Se on vanha ja hyvä keksintö. Toimii vaikka GPS ei toimisi, paitsi jos on pilvistä.

Juu, muistan hyvin kuinka 1980-luvulla suunnistettiin aina sekstantin avulla koulumatkat metsien ja peltojen halki. Tosin usein matkalla karhu söi jonkun koulukavereista.

Vierailija kirjoitti:

Eikö aasi ole kuullut että teillä on nimet?

Meillä? Maaseudulle tienimet tulivat 90-luvulla.

Siinä kartassahan on piirretty viivat vaakasuoraan ja pystysuoraan. Ne on nimetty kirjaimin (A, B, C jne) ja numeroin (1, 2, 3 jne). Sitten vaan haetaan maastosta samat viivat ja hakeudutaan lähimpään viivojen risteyskohtaan. Näin näet heti, että olet kartalla esimerkiksi kohdassa G13.

Oltiin älykkäämpiä.

Kiva provo! 👍 En jaksa nyt lähteä tuohon. T. 1968 syntynyt

Vierailija kirjoitti:

Siinä kartassahan on piirretty viivat vaakasuoraan ja pystysuoraan. Ne on nimetty kirjaimin (A, B, C jne) ja numeroin (1, 2, 3 jne). Sitten vaan haetaan maastosta samat viivat ja hakeudutaan lähimpään viivojen risteyskohtaan. Näin näet heti, että olet kartalla esimerkiksi kohdassa G13.

Joo. Olin mummon kanssa mustikassa puhelinluettelon kanssa. Painoi vain turkasesti. 

Vierailija kirjoitti:

Kiva provo! 👍 En jaksa nyt lähteä tuohon. T. 1968 syntynyt

En tiedä, onko niin provo. Itse olen aina ihmetellyt miksi ystävät koettavat lähteä aina ihan virhesuuntaan, tai eivät tiedä missä ovat ja minne pitäisi mennä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö aasi ole kuullut että teillä on nimet?

Tossahan joutuisi käymään läpi kaikki kartan tiet. Varmaan kestäisi tunteja 

Jostakinhan sinä olet lähtenyt ja jotenkin olet päässyt siihen paikkaan, missä alat ihmetellä sijaintiasi.

Sen verran jokainen pysyy kartalla sijainnistaan.

Vierailija kirjoitti:

Miten ihmeessä ihmiset ovat osanneet paikasta toiseen ilman minkäänlaista karttaa?

Lähdettiin vain soutamaan vesistöä eteenpäin ja taas löytyi uusi paikka.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

X y koordinaateista.

Juu tämä on totta. Kaupungissa kun piti löytää joku katu, katsoin puhelinluettelon kartasta, jossa katujen nimien kohdalla oli kartan kohta merkitty vaaka- ja pystytasossa kirjaimilla. 



Kun lähdin opiskelemaan täysin vieraaseen pikkukaupunkiin, leikkasin kartan mukaan kotona olleesta Valittujen Palojen tiekartastosta. 

 

Näin tehtiin, tai Helsingissä esim puhelinkioskeista sai puhelinluettelosta repäistyä hyvän kartan ( jos kukaan ei jo ollut vienyt sitä :( ).

Kartan kanssa minäkin olen suunnistanut ensimmäiseen työpaikkaani.

Valtameriäkin on ylitetty vain tähtien ja auringon  aseman  perusteella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö aasi ole kuullut että teillä on nimet?

Tiet saivat näillä sivukylillä nimet vasta -80-luvulla.

Ei edes vielä silloin, meni vuosituhannen vaihteen tienoille.

1990-luvun alussa teitä nimettiin. Ei niitä nimikylttejä ei ole metsäteillä vieläkään.  

Olihan se paperikartalla suunnistaminen vähän vaikeaa vuonna 1985, kun kartta oli 1950-luvulta. Oli Metsähallituksen maastokartta.

Vierailija kirjoitti:

Valtameriäkin on ylitetty vain tähtien ja auringon  aseman  perusteella.

Niinpä, ja aika perusteellisesti eksyi muuan Intiaan suunnistanut Kolumbus. Osasi kuitenkin takaisin kotiin, vaikka ei tiennyt, missä oli käynyt. Sama homma lappilaisilla. Jos eksyy kairaan, niin lähtee kotiin.

Paperikartasta ei koskaan loppunut akku, mutta muita ongelmia kyllä saattoi olla.

Vierailija kirjoitti:

Joko se suunnistus on lopetettu koulujen liikuntatunnilla, et osaa jotenkin karttaa lukea?

Ei ole lopetettu