Lue keskustelun säännöt.
'Yliopistokoulutus ei vaadi älyä vaan perslihaksia', eli siis mitä?
01.11.2024 |
Tuota ole täältäkin saanut lukea monta kertaa. Eipä noita lihaksi tunnu olevan kaikilla edes peruskoulun suorittamiseen.
Toiseksi, ei mistään koulusta selviä ihan vaas istuskelemalla.
Kommentit (54)
Kurssitehtävien ja lopputöiden kanssa vaaditaan älyä, koska yleensä yliopistossa pitää tuottaa jotain.
Lukioon saakka äidinkielen tunneilla piti tuottaa luovaa tekstiä, muissa lukuaineissa riitti muistaakseni pitkälle kurssimateriaalien kertaaminen omassa vastauksessa.
Yliopistossa nuo kaksi yhdistyvät. Pitää kirjoittaa jostain aiheesta sellaista mitä kurssilla ei suoraan opetettu ja todistaa sanomisensa.
Kirjatentit sitten ovat lukiokokeiden kaltaisia, paitsi usein vaaditaan pidempiä vastauksia, kuten ylioppilaskirjoituksissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En huomannut missään kohtaa yliopistossa että mihinkään olisi vaadittu älyä. Kun sellaista ei minulla edes ole.
t.Maisteri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirjaviisaus eli kirjojen pänttäys ei ole älyä. Moni akateeminen ei saa polkupyörään ketjuja päälle tai paitaan nappia ommeltua.
Ei nuokaan sen enempää ole älyä, vaan opeteltavissa olevia taitoja. Ei sen parempaa tai huonompaa, vaikeampaa tai helpompaa, kuin kirjaviisauskaan. Jokainen voi halutessaan päntätä kirjaviisautta, ja niin myös opetella ompelemaan napit ja laittamaan pyörään ketjut päälle.
Viisaus on ymmärrystä, eikä sillä ole mitään tekemistä ns. päähän pänttäämisen kanssa. Kyllähän se niin on, ettei ihan kuka tahansa opi rakentamaan ja estimoimaan erilaisia toimivia matemaattisia malleja tutkittavista ilmiöistä. Kyllä tähän vaaditaan jo monenlaisia synnynnäisiä kykyjä.
"Jaa-a. Saattaa olla myös, että sinulla on sitä älyä sen verran, ja varmasti keskivertoa enemmän, että asiat tuntuu tuolta. Helppoahan kaikki on mihin kyvyt riittää. Minulla on insinöörikoulutus ja tiedän etten mistään yliopiston matematiikasta selviäisi. Lukion pitkä matematiikka oli vaikeampaa kuin AMK:n ja se lukion matematiikka sen verran vaikeaa ettei tulisi mieleenkään edes kokeilla sitä opiskella pääaineena yliopistossa. Tuo pyramidi pitää varmasti paikkansa matematiikassa."
Mä en edes yrittänyt lukiossa pitkää matematiikkaa, kun yläasteella jo tuntui että matematiikka menee pahasti yli hilseen. Kun ei silloin mua koulunkäynti kiinnostanut muutenkaan, oli pahat teinikapinat päällä. Ja sitten kävi juuri niin, että tärkeitä asioita jäi oppimatta, ja myöhemmin niille rakentuvien asioiden oppiminen tuntui liian vaikealta. Kunnes sitten tosiaan keksin lukioaikana, että ala jolle haluan on valitettavasti matemaattinen. Pääsin opiskelemaan sitä suoraan pääsykokeen parhaimmistosta valittavassa kiintiössä, ilman että yleinen matematiikka lukiossa häiritsi sisäänpääsyä.
Mutta se yliopistomatematiikka... Perusopintoihin kuului 2 peruskurssia, jotka olivat todella vaikeita yleisen matematiikan pohjalta. Ensimmäisen niistä taisin tenttiä kolme kertaa ennen kuin meni läpi. Ja tosiaan jouduin opiskelemaan käytännössä suuren osan sitä lukion laajaa matematiikkaa omatoimisesti + vanhempien maksaman yksityisopettajan (joka oli opettamisella lisätienestejä tienaava matemaatikko/jatko-opiskelija) avulla, että selvisin. Eipä siinä mietitty esim. työssäkäyntiä opintojen ohessa, koska kaikki aika meni opiskeluun, että selviäisi siitä matematiikasta, yöunistakin välillä tinkien. Mutta selvisin, ja hassua kyllä, sitten kun niistä peruskursseista pääsi eroon, alkoi olla helpompaa. Se alkoi olla hyvin erilaista kuin "laskento", tai kuin se lukiomatematiikka. Kun päästiin rengasteoriaan, kuntateoriaan, automaatteihin ja formaaleihin kieliin, ei ollutkaan enää minulle ollenkaan vaikeaa enkä kokenut olevani takamatkalla lukion laajan matiikan pohjalta tulleisiin nähden.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun ala, luonnontieteellinen tiedekunta. Vaatii tuottamaan tieteellisesti validua tietoa ja osaamista soveltaa sitä myös käytäntöön. Paljon opiskelua ja kenttätyötä.
Mutta sitähän tässä ei haluttu tietää, vaan yrittää mollata akateemisua.
Oma koulutus OTM. Keskivertoälyllä pärjää sekä sinun että minun tiedekunnassa. Lukemista vaatii paljon ja siihen tarvitaan niitä takapuolilihaksia.
No en väittänytkään olevani ylivertaisen älykäs. Kerroin vain lyhyesti mitä vaatii.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirjaviisaus eli kirjojen pänttäys ei ole älyä. Moni akateeminen ei saa polkupyörään ketjuja päälle tai paitaan nappia ommeltua.
Ei nuokaan sen enempää ole älyä, vaan opeteltavissa olevia taitoja. Ei sen parempaa tai huonompaa, vaikeampaa tai helpompaa, kuin kirjaviisauskaan. Jokainen voi halutessaan päntätä kirjaviisautta, ja niin myös opetella ompelemaan napit ja laittamaan pyörään ketjut päälle.
Viisaus on ymmärrystä, eikä sillä ole mitään tekemistä ns. päähän pänttäämisen kanssa. Kyllähän se niin on, ettei ihan kuka tahansa opi rakentamaan ja estimoimaan erilaisia toimivia matemaattisia malleja tutkittavista ilmiöistä. Kyllä tähän vaaditaan jo monenlaisia synnynnäisiä kykyjä.
Ei ne kyvyt synnynnäisiä ole kellään. Kyllä niitä joutuu harjoittamaan ja kehittämään, aloittaen yksinkertaisista mallinnuksista. Toki jotkut luonnonlahjakkuudet voi helpottaa asioita, esim. itse olen aina kadehtinut ihmisiä, joiden mieli toimii sillä tavalla visuaalisesti, että he voivat hahmottaa yhtälöitä ja ongelmia geometrisina mielikuvina. Mutta ilmankin sellaisia erityislahjoja pärjää, joutuu vaan etsimään omat tapansa lähestyä ongelmanratkaisua, samaan aikaan sekä treenata aivojaan että hyödyntää niiden vahvuuksia ja oppia kompensoimaan heikkouksia. Esim. mun heikkouksia on huono työmuisti ja afantasia eli täysi kyvyttömyys visualisoida mitään mielessä. Mutta ei hätää, mulla on aina sitten vihko vieressä, mihin kirjoitan ja piirrän asioita, ulkoistan ne aivoistani jotka on huonoja käsittelemään visuaalista materiaalia ja pitämään asioita mielessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitää paikkansa. Esim. Sanna Marin on hallintotieteiden maisteri. Käytännössä riittää kun opettelee ulkoa erinäisiä kirjoja riittävän paljon. Sitten tekee päättötyön käyttämällä lainauksia näistä kirjoista.
Eli pelkkä motivaatio ja taito opetella ulkoa asioita?
No kyllä se myös soveltamiskykyä vaatii. Pitää sitä opittua osata soveltaa myös käytäntöön ja pohtia laajemmin.
Ei opiskeluaikana tietoa tarvitse mihinkään soveltaa ja työelämässä et niillä tiedoilla tee enää käytännössä mitään.
Kyllä tarvii jo opiskeluissa, jos haluaa hyviä arvosanoja. Perus kolmosen suorittajan ei varmaan tarvitse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Puolisoni on lääkäri. Hän on älykäs, mutta ei mitenkään erityisen älykäs. Sen sijaan hän on ollut aina mielettömän kova tekemään töitä, pitkäjänteisesti jo lukiosta lähtien. Lisäksi kunnianhimoinen ja tavoitteellinen, ei ole perääntynyt vastoinkäymisten vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Kurssitehtävien ja lopputöiden kanssa vaaditaan älyä, koska yleensä yliopistossa pitää tuottaa jotain.
Lukioon saakka äidinkielen tunneilla piti tuottaa luovaa tekstiä, muissa lukuaineissa riitti muistaakseni pitkälle kurssimateriaalien kertaaminen omassa vastauksessa.
Yliopistossa nuo kaksi yhdistyvät. Pitää kirjoittaa jostain aiheesta sellaista mitä kurssilla ei suoraan opetettu ja todistaa sanomisensa.
Kirjatentit sitten ovat lukiokokeiden kaltaisia, paitsi usein vaaditaan pidempiä vastauksia, kuten ylioppilaskirjoituksissa.
Ei vaadita. Ihan perusjuttuja kirjoitetaan jonnekin maisteritasoon, ei mitään, mikä vaatisi älyä. Siitä eteenpäin minulla ei ole kokemusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kurssitehtävien ja lopputöiden kanssa vaaditaan älyä, koska yleensä yliopistossa pitää tuottaa jotain.
Lukioon saakka äidinkielen tunneilla piti tuottaa luovaa tekstiä, muissa lukuaineissa riitti muistaakseni pitkälle kurssimateriaalien kertaaminen omassa vastauksessa.
Yliopistossa nuo kaksi yhdistyvät. Pitää kirjoittaa jostain aiheesta sellaista mitä kurssilla ei suoraan opetettu ja todistaa sanomisensa.
Kirjatentit sitten ovat lukiokokeiden kaltaisia, paitsi usein vaaditaan pidempiä vastauksia, kuten ylioppilaskirjoituksissa.
Ei vaadita. Ihan perusjuttuja kirjoitetaan jonnekin maisteritasoon, ei mitään, mikä vaatisi älyä. Siitä eteenpäin minulla ei ole kokemusta.
Olet joko todella älykäs, tai sitten et ymmärrä että todellakin vaaditaan, ainakin minun oppiaineessani.
Ihan uskomatonta akateemisten dissausta tässä ketjussa.
Tai ehkä joidenkin mielestä se keskivertoäly on luokkaa äo 120 ja siitä ylöspäin. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tekniikassa ja luonnontieteissä joutuu tekemään muutakin kuin opettelemaan ulkoa tai sijoittamaan lukuja suoraan kaavaan. Lääketieteessä myös. Mutta tottahan tuo on, että paljon joutuu opettelemaan muistinvaraisesti asioita ja monissa koulutusohjelmissa vaativin asia mitä teet, on tietojen yhdistely eri lähteistä.
Vierailija kirjoitti:
Puolisoni on lääkäri. Hän on älykäs, mutta ei mitenkään erityisen älykäs. Sen sijaan hän on ollut aina mielettömän kova tekemään töitä, pitkäjänteisesti jo lukiosta lähtien. Lisäksi kunnianhimoinen ja tavoitteellinen, ei ole perääntynyt vastoinkäymisten vuoksi.
Lääkärit joutuvat paljon turvautumaan muihin asiantuntijoihin, jos pitäisi hallita solubiologiaa, biokemiaa, bioinformatiikkaa ja tilastotiedettä. Vain pieni vähemmistö lääkäreistä hallitsee näitä kliinisen osaamisen lisäksi riittävän hyvin kyetäkseen tekemään korkeatasoista tutkimusta.
Ei opiskeluaikana tietoa tarvitse mihinkään soveltaa ja työelämässä et niillä tiedoilla tee enää käytännössä mitään.