Miten päästä yli polttavasta ihastuksesta?!?
Joudun näkemään miestä jatkuvasti samalla työpaikalla. Aluksi hän piiritti ja sai minut ihastumaan. Nyt olen eronnut ja hän ei enää tule edes juttelemaan. Tuskin kyse on ainakaan rohkeuden puutteesta, koska kesällä tunnustin ihastukseni. Silti tuntuu että minun pitäisi vielä tehdä tunteeni paremmin selväksi, jotta saisin mielenrauhan. Mutta en haluaisi suoda hänelle sitä nautintoa, koska todennäköisesti käytöksellään haki juuri jotain tällaista.
Miten tästä pääsee eteenpäin?
Kommentit (18)
Vierailija kirjoitti:
Lopeta miesten ahdistelu työpaikalla tai vaihda työpaikkaa. Ällöttävää läähättämistä töissä.
Valitettavasti ite oon ennemminkin vältellyt. En uskalla ikinä muutenkaan lähestyä ketään.
Jos olet kerta jo ihan selvästi tunnustanut ihastuksesi ja et saanut vastakaikua, miten vielä voit kuvitella että tunteiden tekeminen "paremmin selväksi" muuttaisi asiaa? Luultavasti hän alkaa vain pitää sinua entistä epämiellyttävämpänä. Suosittelen nyt vain hyväksymään tilanteen ja luovuttamaan.
Vierailija kirjoitti:
Jos olet kerta jo ihan selvästi tunnustanut ihastuksesi ja et saanut vastakaikua, miten vielä voit kuvitella että tunteiden tekeminen "paremmin selväksi" muuttaisi asiaa? Luultavasti hän alkaa vain pitää sinua entistä epämiellyttävämpänä. Suosittelen nyt vain hyväksymään tilanteen ja luovuttamaan.
No kun epäselvää vastakaikua tuli. Ja olin tuolloin varattu.. Ihmeellisesti mies tuli tämän tunnustuksen jälkeen vielä enemmän juttelemaan.
Hän ei lähesty sinua enää, koska olet eronnut. Kun olit turvallisesti varattu, olit kiva flirttikohde, jonka ihailun avulla saattoi piristää päivää ja pönkittää itsetuntoa. Meillä on työpaikalla juuri tuollainen tapaus. Uudet naispuoliset työntekijät vuoronperää ihastuvat häneen, kunnes havahtuvat todellisuuteen. Flirttipena on tietysti itse myös varattu ja parisuhteen onnellisuutta käydään hehkuttamaan siinä vaiheessa, kun halutaan tehdä selväksi, ettei hän ihan tosissaan flirttaillut. Ei ole turhan suremisen arvoinen, usko pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olet kerta jo ihan selvästi tunnustanut ihastuksesi ja et saanut vastakaikua, miten vielä voit kuvitella että tunteiden tekeminen "paremmin selväksi" muuttaisi asiaa? Luultavasti hän alkaa vain pitää sinua entistä epämiellyttävämpänä. Suosittelen nyt vain hyväksymään tilanteen ja luovuttamaan.
No kun epäselvää vastakaikua tuli. Ja olin tuolloin varattu.. Ihmeellisesti mies tuli tämän tunnustuksen jälkeen vielä enemmän juttelemaan.
Jos vastakaiku on epäselvää, se ei silloin ole mitään vastakaikua. Kiinnostunut ihminen tekee kiinnostuksena selväksi sillä tavalla ettei mitään jää arvailujen varaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olet kerta jo ihan selvästi tunnustanut ihastuksesi ja et saanut vastakaikua, miten vielä voit kuvitella että tunteiden tekeminen "paremmin selväksi" muuttaisi asiaa? Luultavasti hän alkaa vain pitää sinua entistä epämiellyttävämpänä. Suosittelen nyt vain hyväksymään tilanteen ja luovuttamaan.
No kun epäselvää vastakaikua tuli. Ja olin tuolloin varattu.. Ihmeellisesti mies tuli tämän tunnustuksen jälkeen vielä enemmän juttelemaan.
Jos vastakaiku on epäselvää, se ei silloin ole mitään vastakaikua. Kiinnostunut ihminen tekee kiinnostuksena selväksi sillä tavalla ettei mitään jää arvailujen varaan.
Juuri näin. Lopeta, ap. Itsensä tyrkyttäminen on epätoivoista ja säälittävää, eikä sellainen saa miesten tunteita heräämään koskaan.
Ihastumisen eivät loputtomasti kestä.
Ne lopahtaa yhtä nopeasti kuin alkavatkin.
Homman pitäis mennä eteenpäin, että suhde syntyisi.
Kuumat pikasuhde ihastukset eletään seksin suhteen työpaikoilla nopsasti loppuun.
Joskus, nuorempana, ihmettelin, et miten naiset tulee juttelemaan mun kavereitten kanssa, jotka ovat parisuhteessa/kihloissa/naimisissa, eikä minun, joka olen sinkku? (kyllä, kävin suihkussa ymv. :)))
Mietin, et pitäisköhän munkin laittaa joku rinkula sormeen; kävisköhän paremmin flaksi? :) ... En nyt sentään sille tielle lähtenyt ....
Niin, ap, aika haalistaa sen "polttavan ihastuksen". Mitä enemmän ikää, sen nopeammin se haalistuu (sad but true).
Vierailija kirjoitti:
Jos se ehti löytää jo uuden
No sil on kai monta rautaa tulessa kokoajan. Mutta kun oli niin voimakas yhteys.😭
Voimakas yhteys, joo-o. Sepä se. Joillain on taito antaa kaikille tämä mielikuva.
Vierailija kirjoitti:
Hän ei lähesty sinua enää, koska olet eronnut. Kun olit turvallisesti varattu, olit kiva flirttikohde, jonka ihailun avulla saattoi piristää päivää ja pönkittää itsetuntoa. Meillä on työpaikalla juuri tuollainen tapaus. Uudet naispuoliset työntekijät vuoronperää ihastuvat häneen, kunnes havahtuvat todellisuuteen. Flirttipena on tietysti itse myös varattu ja parisuhteen onnellisuutta käydään hehkuttamaan siinä vaiheessa, kun halutaan tehdä selväksi, ettei hän ihan tosissaan flirttaillut. Ei ole turhan suremisen arvoinen, usko pois.
Tehkää töitä siellä
Vierailija kirjoitti:
Voimakas yhteys, joo-o. Sepä se. Joillain on taito antaa kaikille tämä mielikuva.
Miten tällaista voi opetella?
Vierailija kirjoitti:
Joskus, nuorempana, ihmettelin, et miten naiset tulee juttelemaan mun kavereitten kanssa, jotka ovat parisuhteessa/kihloissa/naimisissa, eikä minun, joka olen sinkku? (kyllä, kävin suihkussa ymv. :)))
Mietin, et pitäisköhän munkin laittaa joku rinkula sormeen; kävisköhän paremmin flaksi? :) ... En nyt sentään sille tielle lähtenyt ....
Niin, ap, aika haalistaa sen "polttavan ihastuksen". Mitä enemmän ikää, sen nopeammin se haalistuu (sad but true).
Pari vaihtoehtoa:
1. Sormuksellisten kanssa saattaa voida jutella ilman iskuyrityksiä.
2. Joillakin naisilla ajatus kulkee sellaisia ratoja, että kun varatun on jo joku muu huolinut niin hän on parempaa seuraa kuin sinkku, koska kyllähän siinä jotain vikaa täytyy olla, vaikkei päällepäin näkyisikään, kun sinkku kerran on.
Nyrkkisääntö: jos kerran asiasta on sanonut niin siihen ei enää koskaan palata jos viesti ei saavuttanut vastakaikua. On todella epätoivoista jäädä sen jälkeen vielä raaputtelemaan postiluukkua js ihmettelen miten voit katsoa itseäsi peiliin.
Vierailija kirjoitti:
Nyrkkisääntö: jos kerran asiasta on sanonut niin siihen ei enää koskaan palata jos viesti ei saavuttanut vastakaikua. On todella epätoivoista jäädä sen jälkeen vielä raaputtelemaan postiluukkua js ihmettelen miten voit katsoa itseäsi peiliin.
Niin. Koska olin varattu niin se saattoi vaikuttaa vastakaikuun. Itse kuitenkin on ollut aktiivisempi osapuoli ottamaan kontaktia. Siksi uskalsin asiasta sanoa. Oli pakko kysyä mitä oikein meinaa.. Kielsi kaiken mut sitten kumminkin sanoi että kemiaa on(?!?)
Lopeta miesten ahdistelu työpaikalla tai vaihda työpaikkaa. Ällöttävää läähättämistä töissä.