Lue keskustelun säännöt.
'Yliopistokoulutus ei vaadi älyä vaan perslihaksia', eli siis mitä?
01.11.2024 |
Tuota ole täältäkin saanut lukea monta kertaa. Eipä noita lihaksi tunnu olevan kaikilla edes peruskoulun suorittamiseen.
Toiseksi, ei mistään koulusta selviä ihan vaas istuskelemalla.
Kommentit (54)
Pitää paikkansa. Esim. Sanna Marin on hallintotieteiden maisteri. Käytännössä riittää kun opettelee ulkoa erinäisiä kirjoja riittävän paljon. Sitten tekee päättötyön käyttämällä lainauksia näistä kirjoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pitää paikkansa. Esim. Sanna Marin on hallintotieteiden maisteri. Käytännössä riittää kun opettelee ulkoa erinäisiä kirjoja riittävän paljon. Sitten tekee päättötyön käyttämällä lainauksia näistä kirjoista.
Perseellään istuessaan pitää siis lukea samalla noita kirjoja.
Vierailija kirjoitti:
Pitää paikkansa. Esim. Sanna Marin on hallintotieteiden maisteri. Käytännössä riittää kun opettelee ulkoa erinäisiä kirjoja riittävän paljon. Sitten tekee päättötyön käyttämällä lainauksia näistä kirjoista.
Eli pelkkä motivaatio ja taito opetella ulkoa asioita?
Tavallaan totta, siinä mielessä että ei mitään erityistä älyä tarvita jonkun perustutkinnon suorittamiseen. Ihan keskivertoälyllä siitä kyllä selviää, kunhan on valmis tekemään sinnikkäästi työtä, ja tähän juuri viitataan niillä "perslihaksilla": sinnikkyyttä opiskella ja harjoitella, silloinkin kun turhauttaa ja mieli sanoo etten pysty enkä ikinä opi. Jokaiselle jonka tunnen, itseni mukaanlukien, sellaisia hetkiä on akateemisten opintojen varrella sattunut, että tuntuu ettei ymmärrä mistään mitään eikä vaan järki riitä. Jotkut sitten luovuttaa, jotkut hakkaa päätä seinään niin kauan että seinä hajoaa, ja sillä sisulla mennään läpi haastavatkin opinnot.
Ihan tutkimuksissa on todettu, että valmistumista akateemisista opinnoista ennustaa paljon enemmän esim. hyvä impulssikontrolli ja kyky mielihyvän lykkäämiseen kuin korkea älykkyysosamäärä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitää paikkansa. Esim. Sanna Marin on hallintotieteiden maisteri. Käytännössä riittää kun opettelee ulkoa erinäisiä kirjoja riittävän paljon. Sitten tekee päättötyön käyttämällä lainauksia näistä kirjoista.
Eli pelkkä motivaatio ja taito opetella ulkoa asioita?
No kyllä se myös soveltamiskykyä vaatii. Pitää sitä opittua osata soveltaa myös käytäntöön ja pohtia laajemmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei toki pelkästään istuskelemalla, mutta lukemalla ja luentoja seuraamalla oppii. Ja aineesta riippuen tietysti myös herjoitustöitä ja -tehtäviä tekemällä. Monessa aineessa toisto on tärkeää.
Lisäksi myös muiden opiskelijoiden kanssa keskustelu voi auttaa ymmärtämään asioita jotka ovat itselle epäselviä.
Ei niitä asioita kukaan valmiiksi osaa, vaan niitä pitää opetella. Ja se vaatii usein sitä kirjastossa tai luentosalissa istumista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitää paikkansa. Esim. Sanna Marin on hallintotieteiden maisteri. Käytännössä riittää kun opettelee ulkoa erinäisiä kirjoja riittävän paljon. Sitten tekee päättötyön käyttämällä lainauksia näistä kirjoista.
Eli pelkkä motivaatio ja taito opetella ulkoa asioita?
Riippuu mitä opiskelee. Matemaattiseen osaamiseen ei kaikilla pelkkä tahto riitä. Täytyisi oikeasti ymmärtääkin jotain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se ei vaadi erityistä älyä mutta sellaisen keskivertoälykkyyden kyllä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitää paikkansa. Esim. Sanna Marin on hallintotieteiden maisteri. Käytännössä riittää kun opettelee ulkoa erinäisiä kirjoja riittävän paljon. Sitten tekee päättötyön käyttämällä lainauksia näistä kirjoista.
Eli pelkkä motivaatio ja taito opetella ulkoa asioita?
No kyllä se myös soveltamiskykyä vaatii. Pitää sitä opittua osata soveltaa myös käytäntöön ja pohtia laajemmin.
No ei kyllä vaadi. Edelleen esimerkkinä Sanna Marin. Kaikesta opiskelusta huolimatta ei ymmärrä edes rahan konseptia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yliopisto-opiskelu on 80-90 % työtä, loppuprossat tulee älykkyydestä ja hyvästä muistista. Joku kauppakorkeakoulun markkinointi tai kasvatustiede on ihan pilipali touhua, kun vertaa tieteenaloja, jossa tarvitaan oikeasti älykkyyttä ja kykyä oivaltaa ja soveltaa oppimaansa. Tällaisia ovat tekniikan alat ja luonnontieteet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitää paikkansa. Esim. Sanna Marin on hallintotieteiden maisteri. Käytännössä riittää kun opettelee ulkoa erinäisiä kirjoja riittävän paljon. Sitten tekee päättötyön käyttämällä lainauksia näistä kirjoista.
Eli pelkkä motivaatio ja taito opetella ulkoa asioita?
Se riippuu vähän oppiaineesta onko kyse ulkoa opettelusta ja tiedonhausta, vaiko käytännön taitojen harjoittelusta. Esim. matemaattisilla aloilla täytyy harjoitella, samoin lääketieteessä. Mutta sekin on vain työtä, siinä missä lukeminenkin. Itse olen lyhyen matematiikan pohjalta opiskellut matemaattisen alan maisteriksi, ja kyllä ne vaikeatkin laskuharjoitukset lopulta onnistui, kun hankki vaan tietoonsa ne puuttuvat palat, joiden puuttumisen takia ongelma tuntui alkuun täysin ratkaisemattomalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun ala, luonnontieteellinen tiedekunta. Vaatii tuottamaan tieteellisesti validua tietoa ja osaamista soveltaa sitä myös käytäntöön. Paljon opiskelua ja kenttätyötä.
Mutta sitähän tässä ei haluttu tietää, vaan yrittää mollata akateemisua.
Samaa mieltä. Keskivertoälyllä pärjää yliopistossa, kunhan vain jaksaa lukea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitää paikkansa. Esim. Sanna Marin on hallintotieteiden maisteri. Käytännössä riittää kun opettelee ulkoa erinäisiä kirjoja riittävän paljon. Sitten tekee päättötyön käyttämällä lainauksia näistä kirjoista.
Eli pelkkä motivaatio ja taito opetella ulkoa asioita?
No kyllä se myös soveltamiskykyä vaatii. Pitää sitä opittua osata soveltaa myös käytäntöön ja pohtia laajemmin.
No ei kyllä vaadi. Edelleen esimerkkinä Sanna Marin. Kaikesta opiskelusta huolimatta ei ymmärrä edes rahan konseptia.
Ymmärrätkö sinä? Jos, niin selitä!
Vierailija kirjoitti:
Mun ala, luonnontieteellinen tiedekunta. Vaatii tuottamaan tieteellisesti validua tietoa ja osaamista soveltaa sitä myös käytäntöön. Paljon opiskelua ja kenttätyötä.
Mutta sitähän tässä ei haluttu tietää, vaan yrittää mollata akateemisua.
Oma koulutus OTM. Keskivertoälyllä pärjää sekä sinun että minun tiedekunnassa. Lukemista vaatii paljon ja siihen tarvitaan niitä takapuolilihaksia.
Kirjaviisaus eli kirjojen pänttäys ei ole älyä. Moni akateeminen ei saa polkupyörään ketjuja päälle tai paitaan nappia ommeltua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitää paikkansa. Esim. Sanna Marin on hallintotieteiden maisteri. Käytännössä riittää kun opettelee ulkoa erinäisiä kirjoja riittävän paljon. Sitten tekee päättötyön käyttämällä lainauksia näistä kirjoista.
Eli pelkkä motivaatio ja taito opetella ulkoa asioita?
Juuri näin noilla humanistisilla aloilla. Matematiikka, fysiikka, kemia yms. luonnontieteet onkin sitten eri juttu ja nämä vaativat sitä älyä.
Vierailija kirjoitti:
Kirjaviisaus eli kirjojen pänttäys ei ole älyä. Moni akateeminen ei saa polkupyörään ketjuja päälle tai paitaan nappia ommeltua.
Polkupyörän ketjujen päälle laittaminen tai paitaan napin ompelu ei myöskään vaadi älyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitää paikkansa. Esim. Sanna Marin on hallintotieteiden maisteri. Käytännössä riittää kun opettelee ulkoa erinäisiä kirjoja riittävän paljon. Sitten tekee päättötyön käyttämällä lainauksia näistä kirjoista.
Eli pelkkä motivaatio ja taito opetella ulkoa asioita?
No kyllä se myös soveltamiskykyä vaatii. Pitää sitä opittua osata soveltaa myös käytäntöön ja pohtia laajemmin.
No ei kyllä vaadi. Edelleen esimerkkinä Sanna Marin. Kaikesta opiskelusta huolimatta ei ymmärrä edes rahan konseptia.
Se ymmärtämätön tässä olet sinä joka kuvittelee että jokaisen poliitikon josta sinä et pidä on pakko olla tyhmä.
No ei tarvitse. He nyt vain ovat eri mieltä.
No... Mun 5 senttiä. Kuka vaan voi lukea miksi vaan jos intoa riittää. Nykyään saa niin paljon apua netistä et ei ole siitä kiinni.