'Yliopistokoulutus ei vaadi älyä vaan perslihaksia', eli siis mitä?
Tuota ole täältäkin saanut lukea monta kertaa. Eipä noita lihaksi tunnu olevan kaikilla edes peruskoulun suorittamiseen.
Toiseksi, ei mistään koulusta selviä ihan vaas istuskelemalla.
Kommentit (54)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitää paikkansa. Esim. Sanna Marin on hallintotieteiden maisteri. Käytännössä riittää kun opettelee ulkoa erinäisiä kirjoja riittävän paljon. Sitten tekee päättötyön käyttämällä lainauksia näistä kirjoista.
Eli pelkkä motivaatio ja taito opetella ulkoa asioita?
Juuri näin noilla humanistisilla aloilla. Matematiikka, fysiikka, kemia yms. luonnontieteet onkin sitten eri juttu ja nämä vaativat sitä älyä.
Matemaattis-luonnontieteellisen alan maisterina sanoisin, ettei nämäkään vaadi mitään erityistä älyä tai lahjakkuutta, vaan keskivertoäly riittää. Ensisijaisesti vaatii motivaatiota ja sinnikkyyttä harjoitella. Se mikä matematiikasta tekee joskus turhauttavaa on, että se on kuin pyramidi joka rakentuu aiemmin opitulle. Jos sulta puuttuu sieltä perustasta paloja, voi ratkaistavan matemaattisen ongelman edessä tuntua, että tehtävä on täysin mahdoton. Tästä ei pidä kuitenkaan tehdä päätelmää, että selvä, multa vaan sitten näköjään puuttuu älyä tai lahjoja, vaan alkaa etsiä sitä puuttuvaa rengasta, joka estää pääsemästä ratkaisuun. Opiskellessa toisten opiskelijoiden kanssa yhdessä tehtävien tekeminen on todella hyvä keino, koska voi samalla kysellä että hei millä perusteella keksit tuon, tai pääsit tähän ratkaisuun tai osaratkaisuun. Myös ChatGPT on nykyään todella hyvä auttamaan tällaisessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitää paikkansa. Esim. Sanna Marin on hallintotieteiden maisteri. Käytännössä riittää kun opettelee ulkoa erinäisiä kirjoja riittävän paljon. Sitten tekee päättötyön käyttämällä lainauksia näistä kirjoista.
Eli pelkkä motivaatio ja taito opetella ulkoa asioita?
No kyllä se myös soveltamiskykyä vaatii. Pitää sitä opittua osata soveltaa myös käytäntöön ja pohtia laajemmin.
No ei kyllä vaadi. Edelleen esimerkkinä Sanna Marin. Kaikesta opiskelusta huolimatta ei ymmärrä edes rahan konseptia.
Se ymmärtämätön tässä olet sinä joka kuvittelee että jokaisen poliitikon josta sinä et pidä on pakko olla tyhmä.
No ei tarvitse. H
Ei se ole siitä kiinni pidänkö vai en jos tuhlataan ja tehdään velkaa täysin holtittomasti. Näinhän hän taitaa toimia omassa elämässäänkin paitsi velkaa ei tarvitse ottaa kun rahaa tulee ovista ja ikkunoista niin ettei ehdi kaikkea kuluttamaan. Yritys on kyllä selvästi kova.
Vierailija kirjoitti:
No... Mun 5 senttiä. Kuka vaan voi lukea miksi vaan jos intoa riittää. Nykyään saa niin paljon apua netistä et ei ole siitä kiinni.
Tuollaisen vastauksen tosiaan saa viidellä sentillä.
Kyllä, ahkeruus auttaa. Mutta jos päässä ei ole omasta takaa mitään, niin ei se lukeminenkaan tehoa.
Aika harva akateeminen ala on pelkkää kirjaviisautta.
https://www.vauva.fi/keskustelu/5782105/listataan-kaytannonlaheisia-aka…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitää paikkansa. Esim. Sanna Marin on hallintotieteiden maisteri. Käytännössä riittää kun opettelee ulkoa erinäisiä kirjoja riittävän paljon. Sitten tekee päättötyön käyttämällä lainauksia näistä kirjoista.
Eli pelkkä motivaatio ja taito opetella ulkoa asioita?
Ja meillä kaikillako olisi se vähintään samaa tasoa kuin Marinilla? - No ei minulla ainakaan ole.
Vierailija kirjoitti:
Kirjaviisaus eli kirjojen pänttäys ei ole älyä. Moni akateeminen ei saa polkupyörään ketjuja päälle tai paitaan nappia ommeltua.
Entäs me akateemiset, jotka osaamme vaikka kasata fillarin osista? Ollaanko me jotenkin erityisälykkäitä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitää paikkansa. Esim. Sanna Marin on hallintotieteiden maisteri. Käytännössä riittää kun opettelee ulkoa erinäisiä kirjoja riittävän paljon. Sitten tekee päättötyön käyttämällä lainauksia näistä kirjoista.
Eli pelkkä motivaatio ja taito opetella ulkoa asioita?
Juuri näin noilla humanistisilla aloilla. Matematiikka, fysiikka, kemia yms. luonnontieteet onkin sitten eri juttu ja nämä vaativat sitä älyä.
Matemaattis-luonnontieteellisen alan maisterina sanoisin, ettei nämäkään vaadi mitään erityistä älyä tai lahjakkuutta, vaan keskivertoäly riittää. Ensisijaisesti vaatii motivaatiota ja sinnikkyyttä harjoitella. Se mikä matematiikasta tekee joskus turhauttavaa on, että se on kuin pyramidi joka rakentuu aiemmin opitul
Jaa-a. Saattaa olla myös, että sinulla on sitä älyä sen verran, ja varmasti keskivertoa enemmän, että asiat tuntuu tuolta. Helppoahan kaikki on mihin kyvyt riittää. Minulla on insinöörikoulutus ja tiedän etten mistään yliopiston matematiikasta selviäisi. Lukion pitkä matematiikka oli vaikeampaa kuin AMK:n ja se lukion matematiikka sen verran vaikeaa ettei tulisi mieleenkään edes kokeilla sitä opiskella pääaineena yliopistossa. Tuo pyramidi pitää varmasti paikkansa matematiikassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitää paikkansa. Esim. Sanna Marin on hallintotieteiden maisteri. Käytännössä riittää kun opettelee ulkoa erinäisiä kirjoja riittävän paljon. Sitten tekee päättötyön käyttämällä lainauksia näistä kirjoista.
Perseellään istuessaan pitää siis lukea samalla noita kirjoja.
Eihän tuon mukaan tarvitse edes lukea. Riittää, kun istuu vaan, ja on hyvä muisti.
Huonomuististen on turha yrittää.
Joo, ei vaadi älyä, eikä lihaksiakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitää paikkansa. Esim. Sanna Marin on hallintotieteiden maisteri. Käytännössä riittää kun opettelee ulkoa erinäisiä kirjoja riittävän paljon. Sitten tekee päättötyön käyttämällä lainauksia näistä kirjoista.
Eli pelkkä motivaatio ja taito opetella ulkoa asioita?
Ja meillä kaikillako olisi se vähintään samaa tasoa kuin Marinilla? - No ei minulla ainakaan ole.
No ei kyllä ole minullakaan. Hävettäisi jos olisin niin daiju.
Näin professorina olisin aina valmis päästämään naisopiskelijat läpi kurssista, jos tulevat vähän yöseuraksi lämmittämään sänkyä.
Motivaatiota ainakin vaatii. Itse olen testien (Mensa) mukaan hyvinkin älykäs, mutta motivaatio opiskeluun puuttuu. Pärjäisin varmaan oikein hyvin tekniikan alan opinnoissa, mutta jotenkin ei edes kiinnosta yliopisto tai akateeminen elämä ylipäätään. Suku on aina ollut työläisiä täynnä. Ja itsekin kävin amiksen, siellä tosin myös tekniikan alaa ja kyllä näissä töissä myös älyä vaaditaan. Pienellä lukemisella tuli kiitettävää, usein ei kyllä tullut luettua. Työt kyllä hoidan ahkerasti.
Osittain varmaan johtuu että on jonkinlainen ADHD, keskittyminen on vaikeaa, jos pitää lukea. Tai kuunnella pidempään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitää paikkansa. Esim. Sanna Marin on hallintotieteiden maisteri. Käytännössä riittää kun opettelee ulkoa erinäisiä kirjoja riittävän paljon. Sitten tekee päättötyön käyttämällä lainauksia näistä kirjoista.
Eli pelkkä motivaatio ja taito opetella ulkoa asioita?
Juuri näin noilla humanistisilla aloilla. Matematiikka, fysiikka, kemia yms. luonnontieteet onkin sitten eri juttu ja nämä vaativat sitä älyä.
Matemaattis-luonnontieteellisen alan maisterina sanoisin, ettei nämäkään vaadi mitään erityistä älyä tai lahjakkuutta, vaan keskivertoäly riittää. Ensisijaisesti vaatii motivaatiota ja sinnikkyyttä harjoitella. Se mikä matematiikasta tekee joskus turhauttavaa on, että se on kuin pyramidi joka rakentuu aiemmin opitul
Olen samaa mieltä. Tyttäreni on analyyttinen kemisti, sivuaineena matematiikka. Lisäksi hän on proviisori. Arvioisin hänet keskivertoälykkääksi. Ihan hienosti pärjäsi opinnoissa. Motivaatio merkitsee enemmän kuin äly. Tietenkään ei saa olla tyhmä kuin saapas, mutta keskivertoaivot riittävät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitää paikkansa. Esim. Sanna Marin on hallintotieteiden maisteri. Käytännössä riittää kun opettelee ulkoa erinäisiä kirjoja riittävän paljon. Sitten tekee päättötyön käyttämällä lainauksia näistä kirjoista.
Eli pelkkä motivaatio ja taito opetella ulkoa asioita?
Juuri näin noilla humanistisilla aloilla. Matematiikka, fysiikka, kemia yms. luonnontieteet onkin sitten eri juttu ja nämä vaativat sitä älyä.
Matemaattis-luonnontieteellisen alan maisterina sanoisin, ettei nämäkään vaadi mitään erityistä älyä tai lahjakkuutta, vaan keskivertoäly riittää. Ensisijaisesti vaatii motivaatiota ja sinnikkyyttä harjoitella. Se mikä matematiikasta tekee joskus turhauttavaa on, et
Äitini mielestä pitkä matematiikka oli helpompaa kuin vieraat kielet. Vaikeinta hänelle oli ruotsin kieli. Tosin hän kirjoitti 50-luvulla, joten ehkä se oli silloin niin.
Kyllä vaatii myös älykkyyttä. Meillä opiskelussa oli paljon seminaareja, jossa piti opponoida toisten töitä. Ei niissä pärjää pelkästään pers'lihaksilla. Samoin monet kurssit vastivia- tee kommenttireferaatti jostain englanninkielisestä artikkelista.
Kyllä siellä niitä perzlihaksiakin vaaditaan eli pitkäjänteistä työskentelyä. Maisterin opinnot vievät sen 5 vuotta, ja paljon on lukemista ja tekemistä. Mutta vaatii myös sitä älykkyyttä mm kognitiivista, kielellistä, "perinteistä" loogis- analyyttista.
Eräs professori oli olevinaan viisas ja muita älykkäämpi. Päätti sitten kerran vaihtaa autoonsa talvirenkaat itse kun se on helppo homma ja onnistuu keneltä vaan. Proffa itse vaihtoi autoon renkaat ja kun homma oli valmis niin huomasi, että kynnys oli lintassa neljästä eri kohdasta. Ei viisas älynnyt katsoa ohjekirjasta mihin tunkki asetetaan vaan kynnykset tunkkasi linttaan 👍
Joo, kyse on motivaatiosta ja työnteosta. Sitähän se tarkoittaa.
"Tyttäreni on analyyttinen kemisti"
hihhiihhhiiiiihhii... anal
Vierailija kirjoitti:
Eräs professori oli olevinaan viisas ja muita älykkäämpi. Päätti sitten kerran vaihtaa autoonsa talvirenkaat itse kun se on helppo homma ja onnistuu keneltä vaan. Proffa itse vaihtoi autoon renkaat ja kun homma oli valmis niin huomasi, että kynnys oli lintassa neljästä eri kohdasta. Ei viisas älynnyt katsoa ohjekirjasta mihin tunkki asetetaan vaan kynnykset tunkkasi linttaan 👍
No tämnä nyt ei kyllä liity yhtään mihinkään.
Eräs duunari renkaanvaihtaja oli totaalisen persaukinen mutta professori kävi hakemassa Maseratiinsa uudet helmapellit itse tehdyn epäonnistuneen renkaan vaihdon jälkeen kun on enemmän älykäs kuin käytännön tekijä. Tämän jälkeen ajoi naureskellen pankkiin. Duunari ahdistui asuntovelkansa paineessa.
Ei nuokaan sen enempää ole älyä, vaan opeteltavissa olevia taitoja. Ei sen parempaa tai huonompaa, vaikeampaa tai helpompaa, kuin kirjaviisauskaan. Jokainen voi halutessaan päntätä kirjaviisautta, ja niin myös opetella ompelemaan napit ja laittamaan pyörään ketjut päälle.