Ei kannata erota huonostakaan ja väljähtymeestä liitosta jos on yli 45v ja nainen
Miehillä menee eron jälkeen paljon paremmin taloudellisesti ja muutenkin. Naiset joutuu elää yksinäisyydessä. Korkeintaan kelpaa hetken iloksi.
Nainen 47
Kommentit (77)
Minä olen 43 v, lapseton ja naimisissa. Haen seksin muualta koska mieheni on lihonnut ja laiska eikä jaksa harrastaa seksiä. Suhteessa ei muuten varsinaisesti ole mitään vikaa joten miksi eroaisin. Näin saan kaiken mitä haluan. Tienaan hyvin, mutta en toki yksin voisi pitää näin hyvää elintasoa kuin mitä meillä nyt on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suuri osa naisista on iloisia päästessään äijänketaleesta eroon ja uutta ei oteta. Miehillä tuntuu olevan enemmänkin pelkona yksin jääminen.
Mietin että onko moni nainen pohjimmiltaan yksineläjä?
Varmasti aika moni. Keräilijä-metsästäjä heimoissa naiset vietti paljon myös aikaa metsällä. Lapsia yleensä syntyi korkeintaan neljä naisen eliniän aikana ja siihen aikaan ei katsottu pahalla sitäkään että lapsen synnyttyä nainen päätti ettei sitä aio elättää ja hankkiutui siitä eroon. Se siis kuoli. Naiset myös sääteli tehokkaasti syntyvyyttä. Joten kyllä se on ihan geeneissä haluta olla pääosin yksin.
Naiset ovat kaikkina aikakausina tienneet kuinka surkea diili mies ja lapset voivat olla. Tätä on sitten kontrolloitu milloin enemmän ja milloin vähemmän.
Nyt kun viimeinkin alkoi näyttää siltä että naiset voivat valita vapaasti kuinka elävät elämänsä ja kuuluuko siihen miestä tai lapsia ja jos kuuluu millaisessa kombossa, alkoikin heiluriliike takaisinpäin. Syntyvyyden laskusta on aiheutunut kiljuvaa paniikkia ja arvokonservatiivit haikailevat 50-lukua.
Naiset saavat olla aina tarkkana oikeuksistaan, jopa Suomessa.
Olen eroamassa nelikymppisenä. Lapset jo lukiossa. Täytyy olla melko täydellinen mies, että parisuhteeseen enää alkaisin tämän jälkeen.
Näin Tinderissä olleena voin sanoa, että yli viiskymppset miehet on melkein kaikki jo ihan ukkoutuneita, joten uskallan olla sun kanssa eri mieltä. Eli vähän nuorempaa miestä vaan kehiin, n 5-10 vuotta nuorempi mies on just sopiva naiselle.
Vierailija kirjoitti:
Yksin on mukavan rauhallista, suosittelen. Ei tarvitse kysellä kenenkään mielipiteitä eikä vaalia herkkiä tunteita.
Jos haluaa löytää uuden, hyvän parisuhteen, niin sitten kannata erota. Tarjolla on vaan keski-ikäisiä miehiä ja no... sen neulan jos löytää heinäsuovasta, niin voi samalla myös lotota.
Kyllä 45 v nainen on myös keski-ikäinen
Keski-ikäinen nainen on parisuhdemarkkinoilla lähinnä ongelmajätettä. Jos viihtyy yksinäisenä kissanaisena jota naapurin kakarat pitää noita-akkana, niin ehkä kannattaa erota, muuten ei.
Yksinjäämisen riski on aina olemassa, erosi sitten minkä ikäisenä tahansa. Mä erosin 30-vuotiaana enkä löytänyt uutta kumppania. Kaikki suht samanikäiset järkevät miehet olivat varattuja. Siinä sitten meni yksin lähes 15 vuotta ennen kuin just 45-vuotiaana alkoi taas flaksi käymään toisella kierroksella olevista. Nyt on hyvä suhde, mutta olen myös iloinen että opettelin elämään yksin koska tiedän että pärjäisin yksin taas jos tämä suhde muuttuisi huonoksi tai muuten päättyy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asia on monimutkainen. Ne naiset, joilla on hyvä työ ja varallisuutta, selviävät erosta taloudellisesti hyvin. Ja ne, joilla on ystäviä, lapsia jne. ihmissuhteita, eivät jää yksin. Jos sekä talous että ihmissuhteet ovat kunnossa, ero ei tuottane suuria murheita, kun ero tapahtuu omasta tahdosta.
Uuden hyvän parisuhteen löytäminen voi olla vaikeaa, muttei mahdotonta.
Minulle ei ole ikinä ollut parisuhteen löytäminen niin helppoa kuin 45+. Ikäisiäni, eronneita miehiä oli tarjolla pilvin pimein. Minulla ei tosin ole lapsia, mikä ehkä helpotti asiaa. Tuossa iässä löysin nopeasti elämäni parhaan suhteen joka jatkuu edelleen.
Olen samanikäinen, lapseton nainen, mutta en tunnista helppoutta ollenkaan. Ehkä sinulla ei ole rimaa ollenkaan?
Vierailija kirjoitti:
Keski-ikäinen nainen on parisuhdemarkkinoilla lähinnä ongelmajätettä. Jos viihtyy yksinäisenä kissanaisena jota naapurin kakarat pitää noita-akkana, niin ehkä kannattaa erota, muuten ei.
Keski-ikäisyydessä on se kauneus, ettei enää kiinnosta mitä tuntemattomat (ja varsinkaan naapurin lapset) susta ajattelee.
Vierailija kirjoitti:
Keski-ikäinen nainen on parisuhdemarkkinoilla lähinnä ongelmajätettä. Jos viihtyy yksinäisenä kissanaisena jota naapurin kakarat pitää noita-akkana, niin ehkä kannattaa erota, muuten ei.
Miks ne pitäis mua kissanaisena, kun ei mulla ole kissaakaan. Ei oo luutakaan, mutta jos joku ajattelee, että ole noita, ihan vapaasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keski-ikäinen nainen on parisuhdemarkkinoilla lähinnä ongelmajätettä. Jos viihtyy yksinäisenä kissanaisena jota naapurin kakarat pitää noita-akkana, niin ehkä kannattaa erota, muuten ei.
Keski-ikäisyydessä on se kauneus, ettei enää kiinnosta mitä tuntemattomat (ja varsinkaan naapurin lapset) susta ajattelee.
Just näin. Eikä myöskään miesten mielipiteet. Mikä niitä kiukuttaakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asia on monimutkainen. Ne naiset, joilla on hyvä työ ja varallisuutta, selviävät erosta taloudellisesti hyvin. Ja ne, joilla on ystäviä, lapsia jne. ihmissuhteita, eivät jää yksin. Jos sekä talous että ihmissuhteet ovat kunnossa, ero ei tuottane suuria murheita, kun ero tapahtuu omasta tahdosta.
Uuden hyvän parisuhteen löytäminen voi olla vaikeaa, muttei mahdotonta.
Minulle ei ole ikinä ollut parisuhteen löytäminen niin helppoa kuin 45+. Ikäisiäni, eronneita miehiä oli tarjolla pilvin pimein. Minulla ei tosin ole lapsia, mikä ehkä helpotti asiaa. Tuossa iässä löysin nopeasti elämäni parhaan suhteen joka jatkuu edelleen.
Olen samanikäinen, lapseton nainen, mutta en tunnista helppoutta ollenkaan. Ehkä sinulla ei ole rimaa ollenkaan?
Olen eri, mutta minullakin oli 40+ parasta aikaa deittimarkkinoilla. Rima kyllä oli, mutta en ole sellainen nainen joka odottaisi mieheltä hyviä tuloja ja täydellisiä elämäntapoja. Löysin aivan ihanan miehen, joka on samanikäinen, pätkätyöläinen, muutama kilo ylipainoa, kalju, älykäs, pienituloinen, tunnollinen, herkkä, hellä, hyvä isä esiteini-ikäisille lapsilleen, juo joskus olutta eikä urheile. Mulle täydellinen mies ja jos tällainen tavallinen mies kelpaa niin väitän että jokainen keski-ikäinen nainen saa helposti miehen jos itse ei ole mikään ihan mahdoton tapaus.
Ihanaa on. Kukaan ei vonkaa, vaadi huomiota eikä syö jääkaapista ruokiani
En kyllä enää edes halua miestä vaivoikseni. Pelkkää harmia, työtä, sotkua, määräilyä jne.
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen kummallekin osapuolelle samaa. Jos nainen on vätys niin turhaan se mieskään omaa elämäänsä pilaa. Eli tämäkään ei ole sukupuoli sidonnainen asia.
Minäkin miehenä halua aikuisen kumppanin en lasta. Jos haluan viettää lapsen kanssa aikaa menen veljelle kylään touhuamaan hänen lapsensa kanssa.
Näin juuri. Kyllä parisuhteessa pitää puhaltaa yhteen hiileen, eikä ajatella minäkeskeisesti. Varmaan jollain rikkailla ei ole niin väliä, vaikka jatkaisikin väljähtäneessä suhteessa. Ainahan voi siivoojat siivota ja molemmat voi tasapuolisesti keskittyä olemaan itsekkäitä. Tiedän esimerkiksi iäkkään pariskunnan, jotka eivät vietä aikaa keskenään ollenkaan. Heillä on iso talo ja saaristossa kakkoskotina iso luksusmökki kaikkine mukavuuksineen. Kun toinen on kotona, toinen on mökillä. Vain lasten ja lastenlasten käydessä ovat yhtäaikaa samassa tilassa. Henkisellä tasolla ovat eronneet jo kauan sitten, mutta kun elää luksuselämää, voi jatkaa avioliittoa silti. Kun ei ole mikään pakko olla missään tekemisissä.
-----Olen eri, mutta minullakin oli 40+ parasta aikaa deittimarkkinoilla. Rima kyllä oli, mutta en ole sellainen nainen joka odottaisi mieheltä hyviä tuloja ja täydellisiä elämäntapoja. Löysin aivan ihanan miehen, joka on samanikäinen, pätkätyöläinen, muutama kilo ylipainoa, kalju, älykäs, pienituloinen, tunnollinen, herkkä, hellä, hyvä isä esiteini-ikäisille lapsilleen, juo joskus olutta eikä urheile. Mulle täydellinen mies ja jos tällainen tavallinen mies kelpaa niin väitän että jokainen keski-ikäinen nainen saa helposti miehen jos itse ei ole mikään ihan mahdoton tapaus.-----
Ja kyllä ne aivan mahdottomatkin tapaukset saa miehiä ihan helposti, jos huolivat samanlaisen ongelmakimpun vaivoikseen, mutta sitten siinä on kaksi samanlaista. Kyllähän kaikenmaailman juopot ja nistitkin seurustelee, mutta kaltaistensa kanssa. Monesti ne ongelmat siinä vain kärjistyy, joten jos on itsellä jotain elämänhallinnallisia ongelmia, eikä saa niitä kuntoon, kannattaa silloinkin mieluummin olla yksin. Koska ei kuitenkaan saa hyvää miestä, joka saattaisikin nostaa sieltä suosta.
Vierailija kirjoitti:
Todellakin kannattaa. Lol. Aloittaja on mies.
Tietysti on mies. Kirjoittelee "naisena"- aloituksia tänne propagandatarkoituksella.
Samaa mieltä. Kurjaa olla aina yksin. Olis pitänyt vaan hankkia isompi kämppä, niin olisi ollut molemmille omat huoneet.