Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Piirre, jonka vuoksi minusta ei pidetä ja häpeän itseäni, mutten pysty muuttumaan
29.10.2024 |
Kärjistän nyt hieman, mutta vain hieman: Olen itsekeskeisellä tavalla puhelias. Puhun paljon ja aina itsestäni tai omista kokemuksistani tai ajatuksistani. Keskeytän ja puhun päälle. Otan tilan, ja täytän hiljaiset hetket. Olen liian itsevarma ja kerron häpeilemättä myös saavutuksistani. Jakelen neuvoja pyytämättä ja olen besserwisser.
Ja tietenkään minusta ei pidetä, en itsekään siedä itseäni. Olen yrittänyt kiinnittää tähän huomiota, hillitä itseäni ja olla höpöttämättä ääneen kaikkia päässäni risteileviä miljoonia ajatuksia. Olen yrittänyt opetella kuuntelemaan ja kyselemään enemmän. Kuuntelemista olen vähän oppinut, kyselemään en juurikaan. Päinvastoin puheripulini ovat vain pahentuneet iän myötä. Yksinäisyys on varmaankin osasyy.
En tiedä mikä tämän aloituksen pointti on. Ehkä purkaa omaa pahaa oloa ja häpeää. Haluaisin olla toisenlainen, epäitsekkäämpi ja hyvä kuuntelija. Mutten vain kertakaikkiaan muutu enkä opi, vaikka yritän. Joka päivä päätän, että tänään muistan olla enemmän hiljaa. Ja sitten en kuitenkaan ole, kun tilanteet vaan vievät jotenkin mukanaan. Ja sitten taas häpeän.
Onko muita, jotka kärsivät samasta tai jostain muusta ikävästä piirteestä, jonka vuoksi ette pidä itsestänne ja pahimmassa tapauksessa muutkaan eivät pidä?
Kommentit (69)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikelle on aikansa ja paikkansa. Mikset aloittaisi harrastusta, jossa puhumistarpeesta olisi hyötyä?
Tarvitsisin kyllä kanavan, jossa purkaa puhumistarvetta niin ettei se kuormittaisi muita. Olin ennen kouluttaja ja silloin se kanavoitui työssäni. Nyt tätä mahdollisuutta ei ole, eikä elämäntilanne salli uusia harrastuksia. Pitää miettiä olisiko jokin muu vaihtoehto. Kiitos, ettet tuominnut.
ap
Voit alkaa pitämään vaikka video blogia. Kun olet rehellinen itsesi niin osa voi jopa tykätä siitä.
Tämä on hyvä idea.
Itse olen täysin päinvastainen kuin ap, ja luultavasti inhoasin ap:ta IRL, mutta minusta on silti väärin, että ap:n pitäisi muuttua että olisi pidetympi ihminen/enemmän mieliksi muille. Ei sekään ole oikein.
Syleile ap tuota ominaisuuttasi ja tosiaan kanavoi se johonkin muualle kuin muiden niskaan. Tuo videoblogin pitäminen oli loistava idea, saisit hölöttää sydämesi kyllyydestä ja muut saisi valita, kuuntelevatko vai eivät.
Tiedä, vaikka tämä "hölöttäjän kanava" menisi ihan ilmiöksi, varsinkin jos puhuisit tästä aiheesta myös, että nimenomaan pidät videoblogia siksi, että olet armoton hölöttäjä ja kuormitat sillä liikaa muita. Luulen, että monikin voisi tykätä ja tulisi paljon keskustelua.
Mutta siitä ei seuraa koskaan mitään hyvää, että alkaa muuttaa omaa perusolemistaan muiden mieliksi, ja sitähän sinä nimenomaan tekisit jos yrittäisit.
Kun saisit tuon hölötyksentarpeesi tyydytettyä videoillasi, alkaisit luonnostaan antaa IRL-vuorovaikutustilanteissa enemmän tilaa muillekin.
Minusta se voisi olla oikea tie, myönteisen kautta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse puhun liikaa esim. kokouksissa. Omalla kohdallani kyse on ainakin osittain siitä, että kestän huonosti pitkiä hiljaisia hetkiä. Just sellaisia: olisiko jollain tähän jotain kommentia? Eikö yhtään mitään?
Olen omaksunut pari kikkaa. Joskus lasken sataan ennen kuin alan puhua. Joskus merkitsen asialistaan kohdat, joissa en aio puhua, koska ne eivät liity minuun suoraan vaan vain välillisesti.
Mä inhoan tällaista käytöstä, jolla turhaan pitkitetään palavereja jne. Aina kun sen saman tyypin käsi nousee tai suu aukeaa kommentoimaan jotain ihan turhaa, niin ajattelen vaan että "Voi v*ttu nyt taas! Mikä pakkomielle tolla on olla joka välissä äänessä?? Mentäis vaan nyt eteenpäin."
Itse inhoan passiivis-aggressiivisia murjottajia, jotka eivät
Aiemmassa työpaikassani oli omaa ääntään rakastava sössöttäjä. Kukaan ei saanut hänen mutinastaan mitään selvää ja kaikki kiusaantuivat, kun sössötys vaan jatkui. Puhetta johtava joutui usein pyytämään häntä lopettamaan, jotta esityslista pääsi etenemään.
Äärimmäistä myötähäpeää koin noissa tilanteissa, mutta sössö ei oppinut olemaan ääneti tai ilmaisemaan itseään lyhytsanaisemmin ja selvemmin.
Mielenkiintoinen tuo ajatus, että hölöttäjä haluaisi pitää monologeja ilman vuorovaikutusta (videoblogit yms.). Mun mielestä niillä täytetään jotain eri tarvetta, ehkä esillä olon tarvetta? Mä itse kaipaan kuitenkin sitä vuorovaikutusta, vaikka olenkin liikaa äänessä suhteessa muihin. Ehkä mä en vaan tosiaan kuulu tänne pohjolaan, vaan jossain muualla kuten Välimeren maissa solahtaisin joukkoon täysin.
ap
Pane tikkari suuhun, niin jospa muistaisit paremmin pitää suusi kiinni, kun joku toinen puhuu.
Näyttää nimittäin tosi hassulta, kun otat tikkarin pois suusta ja heiluttelet sitä naamasi edessä, jotta voisit puhua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miten et muka opi olemaan hiljaa, kun toiset puhuu? Ei pitäisi olla ylivoimaista. Eikö sulla ole mitään itsehillintää tai itsekontrollia? Aika huolestuttavaa. Mutta oot oikeassa siitä, että sun kaltaisia ei oikein kukaan jaksa kuunnella kovin kauaa. Kai tuokin on jo jotain, että tajuat asian.
Et taida hirveästi ymmärtää erilaisuutta. On hiljaisia ihmisiä, joista ei saa julkista puhujaa käskemällä heitä ryhdistäytymään, ja on impulsiivisia aloittajan kaltaisia, joille sanat putkahtavat suusta kauan ennen kuin siihen ehtii reagoimaan. Molempia tarvitaan.
Aloittajan kannattaisi etsiä harrastusta, jossa tapaisi ihmisiä, ja rohkeasti olla oma itsensä. Kun huomaat keskeyttäneesi, sano anteeksi, ja kysy, mitä toinen oli sanomassa. Et oikeasti ole ainoa.
Adhd, autismi, aivovamma, dementia/muistisairaus, jne.. siinä nyt muutama asia, joka voi aiheuttaa sen, että puhe on impulsiivisempaa tai estottomampaa. Mun isä ei lähes koskaan kiroillut ennen, nyt se on ihan päivittäistä. Ulkopuoliselle ei välttämättä esim. kaupungilla olessa tule mieleen, että tuolla miehellä on alkava muistisairaus ja siksi unohtuu höpöttelemään tai kiroilee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miten et muka opi olemaan hiljaa, kun toiset puhuu? Ei pitäisi olla ylivoimaista. Eikö sulla ole mitään itsehillintää tai itsekontrollia? Aika huolestuttavaa. Mutta oot oikeassa siitä, että sun kaltaisia ei oikein kukaan jaksa kuunnella kovin kauaa. Kai tuokin on jo jotain, että tajuat asian.
Et taida hirveästi ymmärtää erilaisuutta. On hiljaisia ihmisiä, joista ei saa julkista puhujaa käskemällä heitä ryhdistäytymään, ja on impulsiivisia aloittajan kaltaisia, joille sanat putkahtavat suusta kauan ennen kuin siihen ehtii reagoimaan. Molempia tarvitaan.
Aloittajan kannattaisi etsiä harrastusta, jossa tapaisi ihmisiä, ja rohkeasti olla oma itsensä. Kun huomaat keskeyttäneesi, sano anteeksi, ja kysy, mitä toinen oli sanomassa. Et oikeasti ole ainoa.
Ei ollut siitä kyse, vaan miten ei opi muuttamaan käytöstään, jos se kerran itseäkin häiritsee? Onko silloin joku oppimishäiriö tai kehitysvamma?
Vähän sama kuin mulle huomauteltais, että syön suu auki ja se on muiden mielestä ällöttävää ja se sitten alkaisi häiritä itseänikin. Mutta en millään oppisi syömään suu kiinni. Minusta kuulostaa täysin älyttömältä.
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiintoinen tuo ajatus, että hölöttäjä haluaisi pitää monologeja ilman vuorovaikutusta (videoblogit yms.). Mun mielestä niillä täytetään jotain eri tarvetta, ehkä esillä olon tarvetta? Mä itse kaipaan kuitenkin sitä vuorovaikutusta, vaikka olenkin liikaa äänessä suhteessa muihin. Ehkä mä en vaan tosiaan kuulu tänne pohjolaan, vaan jossain muualla kuten Välimeren maissa solahtaisin joukkoon täysin.
ap
No et solahtaisi. Sielläkin tarvitaan normaaleja keskustelutaitoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiintoinen tuo ajatus, että hölöttäjä haluaisi pitää monologeja ilman vuorovaikutusta (videoblogit yms.). Mun mielestä niillä täytetään jotain eri tarvetta, ehkä esillä olon tarvetta? Mä itse kaipaan kuitenkin sitä vuorovaikutusta, vaikka olenkin liikaa äänessä suhteessa muihin. Ehkä mä en vaan tosiaan kuulu tänne pohjolaan, vaan jossain muualla kuten Välimeren maissa solahtaisin joukkoon täysin.
ap
No et solahtaisi. Sielläkin tarvitaan normaaleja keskustelutaitoja.
Näin se on. Apstä tulee mieleen jonkinlainen autismi monologeineen, ja kyvyttömyys säännellä käyttäytymistään.
Alue: Aihe vapaa
En minä ainakaan ole passiivis-aggressiivinen murjottaja. Haluan vaan, että palaverissa käsitellään vain olennaisia asioita eikä sitä turhaan pitkitetä jonkun hölösuun puhumistarpeen takia. Nämä kommentit ja kysymykset kun harvoin ovat millään lailla tarpeellisia, itsekin sen tuossa myönsit, että haluat vain täyttää hiljaiset hetket puheellasi.