: (Lapseni nimi on kuulemma erikoisuuden tavoittelua. En kehdannut kysyä näin sanoneelta
henkilöltä perusteita kommentilleen. Voisitteko valaista tällaista ajatusmaailmaa vastaamalla seuraaviin kysymyksiin, joita jäin miettimään:
1. Miksi oletetaan, että ihmiset haluavat ylipäätään tavoitella jotain lapsensa nimellä? Eikö nimi voi olla vain nimi, josta vanhemmat pitävät?
2. Vaikka nimellä tavoittelisikin jotain, olkoon sitten vaikka erikoisuutta, niin miksi se on paha asia? Eikö ihminen saa haluta olla erilainen kuin muut?
3. Mitä lapseni nimi edes kenellekään kuuluu?
Kommentit (8)
1. Miksi oletetaan, että ihmiset haluavat ylipäätään tavoitella jotain lapsensa nimellä? Eikö nimi voi olla vain nimi, josta vanhemmat pitävät?
No miksei, mutta voi myös olla, että he pitävät nimestä koska se tukee heidän mielestään jotain "tavoitetta". Hölmösti ilmaistu mutta siis ihmisillä on yleensä syynsä pitää jostain asiasta.
2. Vaikka nimellä tavoittelisikin jotain, olkoon sitten vaikka erikoisuutta, niin miksi se on paha asia?
Riippuu mitä tavoittelee ja miten. Erikoisuuden tavoittelu lapsensa varjolla on kaksipiippuinen juttu ja on hiuksenhieno raja siinä, mikä on kivaa persoonallisuutta ja mikä kummallisuutta josta lapsi joutuu vielä kärsimään. Ja onko jotain vikaa olla tavallinen?
Eikö ihminen saa haluta olla erilainen kuin muut?
Saa, mutta joskus tulee kyllä mieleen, että kannattaisi keksiä itselleen kummallinen nimi eikä rangaista viatonta pientä lastaan nimihirviöllä.
3. Mitä lapseni nimi edes kenellekään kuuluu?
No eipä se kuulu, paitsi nimilautakunnalle. Mutta jos nimi herättää monissa paljon negatiivisia assosiaatioita, siitä voi olla haittaa lapsellesi. Sitä ei voi välttää, että osalla ihmisistä on erilainen nimimaku kuin sulla, ja siihen on syytä tottua.
Niin minunkin lapseni nimi olisi ollut mukamas liian hieno kun ehdotin Sofiaa (niin tavis nimi kuin voi olla), koska se on minusta kaunis nimi. Ei kannata välittää muiden mielipiteistä, koska kaiken nimisiä ihmisiä kyllä mahtuu maailmaan.
Ole rohkea ja anna jälkikasvullesi sellainen nimi, josta pidätte ettei tarvitse myöhemmin katua.
En osaa vastata noihin kysymyksiin, mutta jotkin ihmiset nyt vaan tykkäävät tuoda julki typerän mielipiteensä jokaisesta asiasta ja vaatia kaikilta juuri samoja valintoja.
Minä mietin lapselle erikoista nimeä mutta jälkeenpäin olen tyytyväinen että valitsin ihan tavisnimen. Lapsi saa itse päättää missä asiassa haluaa erottua muista. Minusta on kurjaa nakittaa lapsen niskoille aikuisen halu erottua massasta ja korostaa itseään. Lapsi joutuu elämään sen nimen kanssa 80 vuotta. Aika kurjaa jos koko sen ajan nimi on asia josta saa jatkuvasta jauhaa ihmisten kanssa. Jos mun lapsi tykkää sellaisesta, hän voi ihan itse vaihtaa simensä vaikka Miina Äkkijyrkäksi. Minä en sellaista riesaa lapselle laita oman itsekorostushalun takia.
Niin minunkin lapseni nimi olisi ollut mukamas liian hieno kun ehdotin Sofiaa (niin tavis nimi kuin voi olla), koska se on minusta kaunis nimi. Ei kannata välittää muiden mielipiteistä, koska kaiken nimisiä ihmisiä kyllä mahtuu maailmaan.
Ole rohkea ja anna jälkikasvullesi sellainen nimi, josta pidätte ettei tarvitse myöhemmin katua.
En osaa vastata noihin kysymyksiin, mutta jotkin ihmiset nyt vaan tykkäävät tuoda julki typerän mielipiteensä jokaisesta asiasta ja vaatia kaikilta juuri samoja valintoja.
Sen verran voin sanoa, että nimi on kahdesta lyhyemmästä nimestä yhdistelty ja muunneltu, mutta ei mitenkään vaikeasti äännettävä tai kirjoitettava, tyyliä "Sofi-Liina".
Ei tullut etukäteen mieleenkään kysellä muilta ihmisiltä lupaa lapseni nimeä varten. Jos tähän maahan ei edes 2000-luvulla mahdu muita nimityylejä kuin Veeti ja Iida, niin ongelma ei kyllä ole minun eikä lapseni - kyllä se on ihan jossain muualla!
ap
Veeti ja Iida, niin ongelma ei kyllä ole minun eikä lapseni - kyllä se on ihan jossain muualla!
ap
Sitä vastaan just kannattaakin taistella.
Jos tähän maahan ei edes 2000-luvulla mahdu muita nimityylejä kuin Veeti ja Iida, niin ongelma ei kyllä ole minun eikä lapseni - kyllä se on ihan jossain muualla!ap
Jos nimi on sopiva sinun mielestäsi, eikä millään tavalla lapselle pahaksi, jollain tavalla loukkaava esim.
Meidänkin lasten nimet, Suomessa harvinaiset, ehkä erikoiset sitten. Mutta monissa maissa ihan tavalliset nimet. Mutta sopivat perheemme sukunimeen ja on helppo lausua, lasten oppia sanomaan ja kirjoittamaan, joten en näe, että olisi ongelma.