Onko oikeasti olemassa ihmisiä, jotka eivät "päästä" kumppaniaan yksikseen ulkomaille?

Mitä tulee tähän keskusteluun, missä paljon aikaa yhdessä viettäviin ja kavereitakin pariskunnittain tapaavien elämäntapaa halutaan eri tavoin dissata, niin olen taipuvainen näkemään sen jonakin omana ongelmakohtana. Muiden kritisointi ja värityskynän käyttäminen tarkoitushakuisesti on keino kohentaa omaa arvoa, vaikka muiden silmin vaikutus on päinvastainen. 

Psykologinen moralisointi on väkivallan muoto, toisaalta siihen syyllistyn itsekin aika ajoin, tässäkin keskustelussa. Taustalla on usein jotkut itselle hyvin tärkeät arvot tai kokemukset, joiden näkee oikeuttavan muiden moralisoinnin. Ehkäpä jotkut yhdessä nyhjäämistä kritisoivista ovat kokeneet jotain sellaista, minkä vuoksi kaikkien muiden nyhjäämistä on mahdoton nähdä muusta kuin ikiomasta näkökulmasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun puoliso saa mennä minne haluaa. Mä en halua estää toista ihmistä menemästä. Mikä suhde se sellainen, jossa estetään menot, jotta toinen ei pettäisi?

Miksi oletat, että taustalla on pettämisen pelko? Voihan toista pyytää jättämään joku menonsa väliin ihan vaikka siksi, että olisi kiva viettää pitkästä aikaa kahdenkeskistä aikaa. Tai että olisi kiva mennä lasten kanssa paikkaan X. Tai olisi vaikka saatava joku remontti kotona valmiiksi. Tai ei oikein olisi nyt rahaa. Tai että on itse nyt niin väsynyt, ettei jaksaisi olla viikonloppua yksin vastuussa lapsista.

Kummallista ajatella että ainoa syy olisi pettäminen.

Meillä ei ole haasteita yhteisen ajan tai rahan kanssa. Olin viime vuonna Thaimassa yståväni kanssa 2.5 viikkoa, hyvin on sen jälkeen ehditty reissaamaan kaksinkin ja olemme pian lähdössä kahdeksi viikoksi reissuun. Sitä ennen käyn vanhan kaveriporukan kanssa mökkiviikonlopun. Kaikelle löytyy aikaa kivasti

Vierailija kirjoitti:

"Ei ole kyl sama tutkimus. Toi mihin viittasin oli yleisesti pettämisestä ja siellä näkyi todella selvästi se että tilaisuus tekee varkaan.. esim etäsuhteissa ja erillään asuvien suhteissa pettäminen oli 7* yleisempää.

Ja mitä tulee noissa reissuhommissa niin jokainen voi miettiä onko kivempi herätä kolmiosta 6 puolalaisen duunarin kanssa vai jonkun paikallisen mamman vierestä?"

Saisinko linkin uutiseen tai tutkimukseen missä noin sanotaan? Saattaahan noin hyvin ollakin, vaikka itselläni ei ole asiasta havaintoja, sillä voi olla niin, että matkatöihin hakeutuvat myös ne henkilöt, jotka haluavat viettää kaksoiselämää. 

Ja sitten ovat ne persoonallisuuden piirteet, jotka tutkitusti altistavat pettämiselle, ehkäpä ne ovat yleisempiä tietyillä aloilla, jossa ansaitaan vähemmän. Korkea koulutus ja pitkäjänteisyys nimittäin liittyvät yhteen ja ennustavat korkeampaa tulotasoa. Niihin piireihin kerskailu pettämisell

Tähän ei tarvi sanoa kun Bill Clinton. Kyllä se tilaisuus vaan tekee varkaan. Ja edes koskaan näkemättä tai kuulematta tosta tutkimuksesta ihan maalaisjärjellä.. jos ihmiset reissaa yksin, jos ihmiset asuu erikseen, jos ihmiset on +200vrk vuodesta pois kotoa tilaisuuksia tulee enemmän.

Siskon mies ei    anna edes kadulla tervehtiä entisiä koulutovereita. Heti alkaa hirveä rähinä. Mies on kotoisin  Pojois- Afrikasta mutta elänyt elämänsä Euroopassa ja on Suomen kansalainen. Työssä saa käydä kun mies kävi tarkastamassa että siellä oli vain naisia  Mies ei itse käy työssä, mutta määrää kaikesta ja on kiivas  luonteeltaan. Sisko saa käydä lähikaupassa kun pitää yhteyttä kotiin puhelimella.  Sukujuhlissa käyvät yhdessä perheenä. Ei pääse ulos tyttökavereiden kanssa saatikka risteilylle. Yhdessä matkustavat.

Meillä on suhde, jossa kumpikin päättää omista menoistaan. Mies ei ole käynyt yksin reissuilla, ei kuulemma kiinnosta. Itse olen käynyt kaverin kanssa ja myös jotain mökkiviikonloppuja Levillä, Himoksella yms. Ei ongelmia, vapaus valita

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo, toi skenaario että sulla on kaveri joka asuu toisella puolella maailmaa.  Joka ei voi sietää sun puolisoa on kyl tosi yleinen. Jos en väärin muista niin toi oli yks yleisimmistä parisuhde ongelmien syystä..

" Viesti sisältää sarkasmia".

Ja mitäs, jos sille maailman toisella puolen asuvalle kaverille tupsahtaakin elämään puoliso? Eikö tämä hlö sitten voi enää mennä sinne lainkaan kylään, kaikki on pilalla?

Niinpä 😭. Vaiheeksi menee

No tarvitseeko sitä viikkoa sitten viettää symbioosissa sen ystävän ja tämän kumppanin kanssa? Vai voisiko silti mennä myös kahdestaan välillä? 

 

Miksei näin voisi toimia sen omankin miehen kanssa? Voi tulla mukaan, mutta naiset lähtee välillä kaksistaan jonnekin? Ai niin, kun se ystävä ei suostu siihen että puoliso tulisi mukana.

Pakko myöntää että jos mun kaveri muuttaisi toiselle puolelle maailmaa ja sitten vaatisi minut lähtemään sinne, mutta ehdottomasti kieltäisi miestäni tulemasta mukaan, koska haluaa tutustuttaa minut siellä uusiin ihmisiin...... Kuulostaa kyllä todella omituiselle 😅 Ja miettisin mikä kaverilla viiraa.

Omassa ystäväpiirissäni kutsuttaisiin toinen kylään puolisoineen/perheineen, mukavaahan se olisi kaikille! Kun itse asuimme Lapissa niin mielellämme kestitsimme ulkomaalaisetkin ystäväperheet, reissuhan oli heille hieno kokemus!

Tähän ei tarvi sanoa kun Bill Clinton. Kyllä se tilaisuus vaan tekee varkaan. Ja edes koskaan näkemättä tai kuulematta tosta tutkimuksesta ihan maalaisjärjellä.. jos ihmiset reissaa yksin, jos ihmiset asuu erikseen, jos ihmiset on +200vrk vuodesta pois kotoa tilaisuuksia tulee enemmän.

Olen ollut naimisissa mieheni kanssa jo 16 vuotta. Tänä aikana olen ollut työmatkoilla, joilla joskus on töiden lisäksi tutustuttu paikallisiin nähtävyyksiinkin ja käyty viettämässä iltaa kollegoiden ja asiakkaiden kanssa. Olen käynyt lukemattomia kertoja viettämässä "tyttöjeniltaa" milloin missäkin, myös yön yli. Olen osallistunut polttareihin. Olen hetken aikaa soittanut bändissä ja käynyt keikoilla. Olen käynyt yksin ulkomailla. Olen käynyt ystävän kanssa ulkomailla ja oman siskon kanssa ulkomailla ja sitten vielä huikealla konserttimatkalla omien vanhempieni kanssa. 

Olen myös kokeillut uusia harrastuksia, opiskellut lisää, vaihtanut työpaikkaa. 

Olen tavannut lukemattoman määrän kivoja ihmisiä. Kiehtoviakin ihmisiä. Minulla on ollut hauskaa ja mukavaa, joskin myös joskus yksinäistä työmatkoilla. Jos asian näin vääntää, niin tilaisuuksia on ollut. Vastaan on tullut hurmaavia miehiä, jotka olisivat varmasti tehneet aloitteen jos olisin yhtään vihjannut siihen suuntaan. Koskaan en ole ihastunut toiseen, enkä ole lähtenyt kenenkään muun matkaan. Olen vastannut monta kertaa että olen varattu, olen naimisissa, ei kiitos.

Ja miehelleni kerron aina kun joku on tehnyt vaikka töissä aloitteen. Olen purkanut ahdistustani hänelle siitä, että jotkut ei ymmärrä käytöstapoja. Mieskin on kertonut häntä lähestyneistä naisista ja on meitä lähestytty myös kun olemme olleet yhdessä liikkeellä. 

Mutta mitä sitten? Tilaisuus tekee varkaan myös naapurin kanssa. Tai harrastuskaverin. Tai vanhan koulukaverin. Jos ihminen on luonteeltaan vietävissä, hän on. Mutta henkinen kontrollointi suhteessa ei silti ole minun mielestäni oikein. Toista ihmistä ei voi omistaa, eikä saa hallita. Silloin on parempi erota ja etsiä kumppani, joka vastaa omia arvoja ja tekemisiä ja menemisiä. Miksi edes kiduttaa itseään sellaisen ihmisen kanssa, johon ei voi luottaa? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo, toi skenaario että sulla on kaveri joka asuu toisella puolella maailmaa.  Joka ei voi sietää sun puolisoa on kyl tosi yleinen. Jos en väärin muista niin toi oli yks yleisimmistä parisuhde ongelmien syystä..

" Viesti sisältää sarkasmia".

Ja mitäs, jos sille maailman toisella puolen asuvalle kaverille tupsahtaakin elämään puoliso? Eikö tämä hlö sitten voi enää mennä sinne lainkaan kylään, kaikki on pilalla?

Niinpä 😭. Vaiheeksi menee

No tarvitseeko sitä viikkoa sitten viettää symbioosissa sen ystävän ja tämän kumppanin kanssa? Vai voisiko silti mennä myös kahdestaan välillä? 

Miksi tämä pitää vääntää näin? Tahallaan, ilkeyttäkö? 

Minulla ainakin on ystäviä, joiden kanssa haluan olla kahdestaan ja hekin haluavat välillä jättää puolisonsa ja lapsensa keskenään. Joskus tehdään koko perheenä juttuja, mutta yleensä ei. Meillä on vain sellainen symbioosi näiden ystävien kanssa, että mielellään olemme ihan keskenämme tai kahdestaan. Eikä kyse ole mistään juoruilusta tai salaisuuksista tai miesten pettämisistä. On vain ihanaa mennä, tehdä, nauraa, jutella, muistella, suunnitella, haaveilla, keskustella, olla hiljaa. Kun puolisot on läsnä, ei se ole samanlaista, vaikka on kivaa sekin. Ja  lasten kanssa nyt ei varsinkaan ole samanlaista, vaikka kivaa sekin. 

Minulla on ollut elämässäni myös kavereita, joiden puolisot eivät ole päästäneet kavereita yksin. Tai ovat tulleet mukaan kysymättä: olimme kaverin kanssa sopineet, että menemme kiertelemään kirppiksiä ja sitten syömään. Kaverin viesteissä oli koko ajan "minä tulen" ja "minun tarvitsee etsiä", ei "me", ja kuitenkin sitten paikalle tuli myös tämän mies, joka seurasi perässä ja kommentoi ja puuttui myös minun ostoksiini. Ja sitten on niitä ihmisiä, jotka aina tulevat pariskuntina joka paikkaan. Se on ok, jos ne kumppanit on mukavia ja hyvää seuraa, mutta aina se ei mene niinkään. 

Vierailija kirjoitti:

Tähän ei tarvi sanoa kun Bill Clinton. Kyllä se tilaisuus vaan tekee varkaan. Ja edes koskaan näkemättä tai kuulematta tosta tutkimuksesta ihan maalaisjärjellä.. jos ihmiset reissaa yksin, jos ihmiset asuu erikseen, jos ihmiset on +200vrk vuodesta pois kotoa tilaisuuksia tulee enemmän.

 

Olen ollut naimisissa mieheni kanssa jo 16 vuotta. Tänä aikana olen ollut työmatkoilla, joilla joskus on töiden lisäksi tutustuttu paikallisiin nähtävyyksiinkin ja käyty viettämässä iltaa kollegoiden ja asiakkaiden kanssa. Olen käynyt lukemattomia kertoja viettämässä "tyttöjeniltaa" milloin missäkin, myös yön yli. Olen osallistunut polttareihin. Olen hetken aikaa soittanut bändissä ja käynyt keikoilla. Olen käynyt yksin ulkomailla. Olen käynyt ystävän kanssa ulkomailla ja oman siskon kanssa ulkomailla ja sitten vielä huikealla konserttimatkalla omien vanhempieni kanssa. 

Olen myös kokeillut uusia harrastuks

Nimenomaan ihmiset ovat yksilöitä.. Mä olen tehnyt kanssa reissuhommia ja mä kyllä ymmärrän ton ajatuksen että tilaisuus tekee varkaan.. Ihan jo just toi mahdollisuuksien määrä vs 8-16 ja vaimon luo kotiin vs hotelli toisella puolen maailmaa. Firman edustusreissuja pienessä kännissä ym mukavaa. Joskus todella läheistä yhteistyötä kauniiden naisten kanssa, kulttuuri jossa työkavereiden kanssa vietetään aikaa myös työn jälkeen viinipullon kanssa.. Eksoottinen suomalainen mies/ nainen herättää huomiota. Jengi tietää jo valmiiksi että olet menestynyt/ hyvin toimeentuleva.

Jos jollain tasolla pitäis verrata niin reissu hommissa tuli varmaan 100 ihan suoraa seksi ehdotusta naisilta. Suomessa tullut tyyliin 2 koko elämän aikana..

Pettänyt olen kerran. Ihastuin 3kk aikana espanjalaiseen työkaveriin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo, toi skenaario että sulla on kaveri joka asuu toisella puolella maailmaa.  Joka ei voi sietää sun puolisoa on kyl tosi yleinen. Jos en väärin muista niin toi oli yks yleisimmistä parisuhde ongelmien syystä..

" Viesti sisältää sarkasmia".

Ja mitäs, jos sille maailman toisella puolen asuvalle kaverille tupsahtaakin elämään puoliso? Eikö tämä hlö sitten voi enää mennä sinne lainkaan kylään, kaikki on pilalla?

Niinpä 😭. Vaiheeksi menee

No tarvitseeko sitä viikkoa sitten viettää symbioosissa sen ystävän ja tämän kumppanin kanssa? Vai voisiko silti mennä myös kahdestaan välillä? 

 

Miten tää eroaa siitä että miehen kaveri soittaa ja sanoo et lähdetään Leville.. sun vaimo ei sitten todellakaan voi tulla .

Pelkästään tää lähtökohta aiheuttaisi jo aikamoiset ongelmat 99% parisuhteita. 

Miksi mä en saa tulla, onks siel h.....a talo täys.

Vierailija kirjoitti:

Yksinkertainen kysymys..

Sä tapaat ihmisen te alatte seurustella. Tää ihminen tuntuu kaikin puolin paremmalta kuin kukaan ikinä.. Teidän tulevaisuuden suunnitelmat ja haaveet on samanlaiset..

Kaikki on ihan älyttömän täydellistä.

olette jo seurustelleet pari vuotta ja sun kaveri ehdottaa et lähdetään etelään, kerrot puolisolle ja puolisosi sanoo että hän ei pidä ajatuksesta, eikä halua että lähdet. Tai haluaisi ainakin lähteä mukaan.

 

Mitäs sit, eikun ero vireille. Vai teetkö kompromissin.

No huh huh. Jos mies oikeasti muotoilisi asian näin, eli minun pitää joko jättää reissu tekemättä, tai tulee ero, niin ainoa mahdollinen ja terve reaktio tuollaiseen kiristämiseen on lähteä reissuun, ja ottaa ero. 

 

Kompromisseja tehdään kaikissa suhteissa, mutta kompromissi ei ole sitä, että toisen pitää luopua omista jutuistaan, tai toinen uhkaa jättää. 

 

Normaalissa parisuhteessa toinen saattaisi sanoa, että harmittaa, että lähdet. Ja sitten käytäisiin läpi miksi. Jos taustalla on jaksaminen lasten kanssa, tai aidot rahahuolet, tai joku juttu, joka silloin pitäisi yhdessä tehdä, niin ok, reissu peruuntuu. Mutta jos kyseessä on vain toisen epämukavuus olla erossa, niin tottakai lähdetään reissuun, ja arvostetaan puolisoa paluun jälkeen entistä enemmän. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksinkertainen kysymys..

Sä tapaat ihmisen te alatte seurustella. Tää ihminen tuntuu kaikin puolin paremmalta kuin kukaan ikinä.. Teidän tulevaisuuden suunnitelmat ja haaveet on samanlaiset..

Kaikki on ihan älyttömän täydellistä.

olette jo seurustelleet pari vuotta ja sun kaveri ehdottaa et lähdetään etelään, kerrot puolisolle ja puolisosi sanoo että hän ei pidä ajatuksesta, eikä halua että lähdet. Tai haluaisi ainakin lähteä mukaan.

 

Mitäs sit, eikun ero vireille. Vai teetkö kompromissin.

No huh huh. Jos mies oikeasti muotoilisi asian näin, eli minun pitää joko jättää reissu tekemättä, tai tulee ero, niin ainoa mahdollinen ja terve reaktio tuollaiseen kiristämiseen on lähteä reissuun, ja ottaa ero. 

 

Kompromisseja tehdään kaikissa suhteissa, mutta kompromissi ei ole sitä, että toisen

Miksi kääntelet ja vääntelet. Ei mies ole tossa kirjoituksessa erolla uhannut.

"Tähän ei tarvi sanoa kun Bill Clinton. Kyllä se tilaisuus vaan tekee varkaan. Ja edes koskaan näkemättä tai kuulematta tosta tutkimuksesta ihan maalaisjärjellä.. jos ihmiset reissaa yksin, jos ihmiset asuu erikseen, jos ihmiset on +200vrk vuodesta pois kotoa tilaisuuksia tulee enemmän."

Yksittäinen ihminen tai oma tuttavapiiri eivät todista mitään, mutta tokihan meistä jokainen muodostaa sen perusteella asioista oman näkemyksensä, joka voi olla vääristynyt. Kuten nyt tuon pettämisenkin suhteen, josta on paljon tutkimuksia. Kirjoitin jo suomalaisten pettämisista ketjuun: 39 prosenttia suomalaismiehistä on joskus pettänyt kumppaniaan (ei välttämättä nykyistä) ja 30 prosenttia naisista. Ja pettäminen varmasti kasautuu tietyille ihmisille, sitäkin on tutkittu millaisille: impulsiivisille ja jännityshakuisille. Tilaisuus siis ei tee kaikista varkaita.

Se miten yleistä pettäminen on matkatöitä tekevillä on vielä selvittämättä, jos sinulla ei ole asiasta jotain linkkiä. Pidän kyllä mahdollisena, että se on yleisempää. Matkatyöhän on riski suhteen etääntymiselle eli suhde muuttuu pinnallisemmaksi, toiselle mahdollisesti kerääntyy enemmän metatyötä, yhtä lailla mielestäni kotia hoitavalle puolisolle kerääntyy riskiä pettää. Pettäminen on yleisintä työkaverin kanssa työpaikalla. Ehkäpä pettäminen matkatyössä voi olla enemmän irtoseksityyppistä tai kaksoiselämätyyppistä, jotka molemmat ovat osoitus narsistisesta problematiikasta. Mutta mielelläni luen asiasta jonkun linkin, katsotaan sitten.

Ainakaan missään uskottomuutta käsittelevässä kirjallisuudessa ei ole tullut sellaista väitettä esille, että matkatyö olisi syiden kärjessä, ei miesten eikä naisten osalta. Miesten ja naisten selityksen pettämiseen johtaneista tekijöistä poikkeavat hieman, jos puhutaan tavanomaisesta uskottomuudesta eikä patologisesta tapapettämisestä (=henkilö pettää toistuvasti ja huvin vuoksi, jännityksen saamiseksi eli parisuhteen asiat eivät siihen liity, vaan henkilön persoonallisuuden piirteet).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo, toi skenaario että sulla on kaveri joka asuu toisella puolella maailmaa.  Joka ei voi sietää sun puolisoa on kyl tosi yleinen. Jos en väärin muista niin toi oli yks yleisimmistä parisuhde ongelmien syystä..

" Viesti sisältää sarkasmia".

Ja mitäs, jos sille maailman toisella puolen asuvalle kaverille tupsahtaakin elämään puoliso? Eikö tämä hlö sitten voi enää mennä sinne lainkaan kylään, kaikki on pilalla?

Niinpä 😭. Vaiheeksi menee

No tarvitseeko sitä viikkoa sitten viettää symbioosissa sen ystävän ja tämän kumppanin kanssa? Vai voisiko silti mennä m

Olen nainen, ja tiedän millainen maine Lapin hiihtoreissuilla ja Himoksella on. Mutta minulle on ihan itsestäänselvää, että ei vaimoja tarvita kaikkialle mukaan. On harrastusporukoita, on kaveriporukoita ja jopa työporukoita jotka näkevät toisiaan ilman puolisoita. Minulle tämä ei ole mikään ongelma. 

Jos suhteessa on luottamuspula, se ulottuu ihan kaikkeen halusi sitä myöntää tai ei. Joku Levi on ihan kärpäsen kakkaa siinä kokonaisuudessa, missä toista ei voi päästää mihinkään kun se "pettää kuitenkin". Kysymys kuuluu: miksi tuhlata elämänsä tällaisen se pettää aivan varmasti - kumppanin kanssa? Vai voisiko ongelman ydin olla kuitenkin sen ihmisen mielessä, jolle kaikki on uhka. 

Pettämistä pelkäävät kummasti projisoivat sen pelkonsa puolisoiden kavereihin ja kaikkiin vastakkaisiin sukupuoliin ja yleensä aika harvinaisiin menoihin, mutta eivät ilmeisesti sitten voi edes itselleen myöntää että pettämistä tapahtuu ihan tavallisessa arjessa vaikka siellä oman asuinalueen syrjäisellä parkkiksella omassa autossa, niin kuin joku aikaisemmin tässä ketjussa jo hyvin asian ilmaisi. 

Vierailija kirjoitti:

 

"Tähän ei tarvi sanoa kun Bill Clinton. Kyllä se tilaisuus vaan tekee varkaan. Ja edes koskaan näkemättä tai kuulematta tosta tutkimuksesta ihan maalaisjärjellä.. jos ihmiset reissaa yksin, jos ihmiset asuu erikseen, jos ihmiset on +200vrk vuodesta pois kotoa tilaisuuksia tulee enemmän."

Yksittäinen ihminen tai oma tuttavapiiri eivät todista mitään, mutta tokihan meistä jokainen muodostaa sen perusteella asioista oman näkemyksensä, joka voi olla vääristynyt. Kuten nyt tuon pettämisenkin suhteen, josta on paljon tutkimuksia. Kirjoitin jo suomalaisten pettämisista ketjuun: 39 prosenttia suomalaismiehistä on joskus pettänyt kumppaniaan (ei välttämättä nykyistä) ja 30 prosenttia naisista. Ja pettäminen varmasti kasautuu tietyille ihmisille, sitäkin on tutkittu millaisille: impulsiivisille ja jännityshakuisille. Tilaisuus siis ei tee kaikista varkaita.

Se miten yleistä pettäminen on matkatöitä tekevillä on vielä sel

Mä olen eri kun toi tilasto tyyppi. Mietin vaan itse ton kannalta ettei esim haluta pilata mainettaan.  Silti sadat poliitikot ym ovat olleet seksi skandaaleissa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksinkertainen kysymys..

Sä tapaat ihmisen te alatte seurustella. Tää ihminen tuntuu kaikin puolin paremmalta kuin kukaan ikinä.. Teidän tulevaisuuden suunnitelmat ja haaveet on samanlaiset..

Kaikki on ihan älyttömän täydellistä.

olette jo seurustelleet pari vuotta ja sun kaveri ehdottaa et lähdetään etelään, kerrot puolisolle ja puolisosi sanoo että hän ei pidä ajatuksesta, eikä halua että lähdet. Tai haluaisi ainakin lähteä mukaan.

 

Mitäs sit, eikun ero vireille. Vai teetkö kompromissin.

No huh huh. Jos mies oikeasti muotoilisi asian näin, eli minun pitää joko jättää reissu tekemättä, tai tulee ero, niin ainoa mahdollinen ja terve reaktio tuollaiseen kiristämiseen on lähteä reissuun, ja ottaa ero. 

 

Kompromisseja tehdään kaikissa suht

No mistä se ero sitten tulee, jos vaimo lähtee? Ei mistään, eli suhde jatkuu, eikä kumpikaan kontrolloi toista. 

413 jatkaa eli joku kommentoi "firman edustusreissuja pienessä kännissä", niin ihmettelen miten monen vuosikymmen takaisista asioista oikein puhut ja mistä alasta. Kun alkoholinkäyttö suomalaiseen tapaan tapahtuu lähinnä Venäjällä ja muutenkin kuulostaa, että puhut jostain Kostamuksen rakennustyömaista Neuvostoliitosta. 

Matkatyötäkin on niin monenlaista. Tuollainen jota kuvaat ei nyt vain ole ollut koskaan mikään yleinen tai fiksu tapa hoitaa ulkomaankauppaa, vaan ehkä jonkun remonttiporukan omaa sekoilua vain. Tuttavapiirini koostuu ihmisistä, jotka matkustavat työkseen myös ulkomailla, itse olen matkustanut vain Suomessa, mieheni töiden mukana käyn joka toinen kuukausi Saksassa edelleen. Ei tuo vain ole todenmukainen kuva matkatyöstä ja ulkomaankaupasta, vaikka pettämistä tapahtuu varmasti työpaikalla joskus, oli se sitten Suomessa tai muualla.

Ja mitä Bill Clintoniin tulee, niin mietipä mitä seurauksia hänelle pettämisestä oli. Mieti sen jälkeen uudelleen ottaako kukaan täysissä järjissään oleva, merkittävässä työssä oleva ihminen riskin jopa toistuvasta pettäjän imagosta. Ei, Bill Clinton ei ollut kova jätkä, vaan surkimus, joka ryssi maineensa niin että sen muistat sinäkin vuosikymmenten kuluttua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksinkertainen kysymys..

Sä tapaat ihmisen te alatte seurustella. Tää ihminen tuntuu kaikin puolin paremmalta kuin kukaan ikinä.. Teidän tulevaisuuden suunnitelmat ja haaveet on samanlaiset..

Kaikki on ihan älyttömän täydellistä.

olette jo seurustelleet pari vuotta ja sun kaveri ehdottaa et lähdetään etelään, kerrot puolisolle ja puolisosi sanoo että hän ei pidä ajatuksesta, eikä halua että lähdet. Tai haluaisi ainakin lähteä mukaan.

 

Mitäs sit, eikun ero vireille. Vai teetkö kompromissin.

No huh huh. Jos mies oikeasti muotoilisi asian näin, eli minun pitää joko jättää reissu tekemättä, tai tulee ero, niin ainoa mahdollinen ja terve reaktio tuollaiseen kiristämiseen on lähteä reissuun, ja ottaa ero. 

&n

Opettele lainaamaan niin saa selvää sun viesteistä.

Vierailija kirjoitti:

413 jatkaa eli joku kommentoi "firman edustusreissuja pienessä kännissä", niin ihmettelen miten monen vuosikymmen takaisista asioista oikein puhut ja mistä alasta. Kun alkoholinkäyttö suomalaiseen tapaan tapahtuu lähinnä Venäjällä ja muutenkin kuulostaa, että puhut jostain Kostamuksen rakennustyömaista Neuvostoliitosta. 

Matkatyötäkin on niin monenlaista. Tuollainen jota kuvaat ei nyt vain ole ollut koskaan mikään yleinen tai fiksu tapa hoitaa ulkomaankauppaa, vaan ehkä jonkun remonttiporukan omaa sekoilua vain. Tuttavapiirini koostuu ihmisistä, jotka matkustavat työkseen myös ulkomailla, itse olen matkustanut vain Suomessa, mieheni töiden mukana käyn joka toinen kuukausi Saksassa edelleen. Ei tuo vain ole todenmukainen kuva matkatyöstä ja ulkomaankaupasta, vaikka pettämistä tapahtuu varmasti työpaikalla joskus, oli se sitten Suomessa tai muualla.

Ja mitä Bill Clintoniin tulee, niin mietipä mitä seurauksia hänelle pettämisest

Kemian teollisuus, projektit. Vuodet 2010-17. En enää tee reissuhommia  ja edelleenkin on  noita edustus keikkoja tarjolla.  Aika usein on virallinen osuus, ruokailu ja sitten sokka irti. Tällä hetkellä työskentelen suuressa kansainvälisessä yrityksessä.

Läheskään kaikki työmatkailu ei ole ns. edustuskeikkoja. 

Moni ihan tavallinen duunari tekee työreissuja, ja niillä sitten ihan konkreettisesti asennetaan uusia laitteita, rakennetaan uusia laitteita, ohjelmoidaan laitteita, korjataan niitä, valvotaan niiden rakentumista, tehdään takuuhuoltoa tai valvotaan huoltoa. Sitten on ylempiä toimihenkilöitä tekemässä valvontaa, tarjouksia, tarkistuksia yms. 

Se on työmatkailun jäävuoren huippu se edustus. Eikä tavallinen myyntityö maailmallakaan ole mitään "edustusta" siinä mielessä että mentäisiin puvut päällä mitä hienoimmasta tilaisuudesta toiseen tavaten vain ylintä johtoa ja johdon paikalle hommaavia seuralaisia.