Miksi te nuoret luulette että me 50-60-vuotiaat on noin vain kävelty työpaikkoihin?
Oletteko kuulleet 90-luvun lamasta? Kyllä niihin paikkoihin oli satoja hakijoita silloinkin. En edes 80-luvulla ollut ensimmäisiin kesätyöpaikkoihin ainoa hakija. Yhteen tsupparin paikkaan oli ryhmähaastattelu niin että lehdessä ilmoitettin että pitää tulla aikaan X ja sitten jonotettiin. Hakijoita oli jotain 50 jonossa ja otettiin neljän hengen ryhmissä. Keätöitä sai kyllä helpommin, mutta ei kouluihin ja työpaikkoihin enää vain menty. Se oli ehkä 70-lukua ja sitä ennen, eikä aina silloinkaan. Yliopistoon jäin parhaillaan 7. varajasijalle. Pääsin samalle alalle sitten opistoon. Hakjoita oli noin 300/30 aloituspaikkaa ja opistoihinkin suosituimpiin ei kaikki halukkaat päässeet.
Yhteenkään työpaikkaan en vuosien varrella ole ollut ainoa hakija. Yhteen mitä kaverini haki oli 301 ja jo etukäteen oli tieto, että luultavasti valitaan se, joka sitä hommaa hoiti niinkuin tehtiin. Kaverini oli samassa firmassa eri osastolla mutta piti hakea kun oli työllistämistuella.
Kommentit (257)
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mun vanhempani kävelivät suoraan työpaikkaan ja olivat siellä sairaseläkkeelle/eläkkelle asti. Olenkin monesti toivonut että olisin saanut kokea vanhat hyvät ajat, töitä sai ja eläkekin oli kunnollinen. N57
Mun tuttava kertoi aikoinaan, kuinka työnantaja majoitti heidät 70-luvulla Pariisin parhaimpiin hotelleihin "koska he olivat siellä edustamassa Suomea". Meiltä vaaditaan varaamaan itse matkat halvimmasta mahdollisesta.
Ei nykyisten 50-60 v tarvitse syyllistyä. Ei teitä syytetä mistään. Samanlaisia häviäjiä olette tässä ikäluokkasodassa kuin me nuoremmatkin. Nenänne edestä nostettiin eläkeikää ja olette maksaneet tyel-maksuja koko uran ajan. No ehkä ihan alun 60-lukulaiset eivät.
Kyllä ne oli ne kuuluisat Boomerit, jotka vaan käveli työpaikkoihin. Eli jotka ovat nyt eläkkeellä nauttimassa muuta kansaa paremmista eduista esim. alemmasta eläkeiästä.
jep, kyllä ne työpaikkoihin noin vain kävelleet on nyt 70-85 vuotiaita. Appiukko nyt 81v ja hän muistaa joka kerta muistuttaa että töitä kyllä on, senkun menee vain kyselemään. Mihin edes nykyään voi noin vain kävellä sisälle. Itse muistan ahdistavana aikana 90 luvun laman kun tuntui että töihin ei vain kerta kaikkiaan meinaa päästä mihinkään. Hakijoita joka paikkaan aivan tajuttomasti. Appi jäi itse 56 vuotiaana varhaiseläkkeelle oltuaan koko työuransa saman työnantajan hommissa. Eihän tuollaistakaan tänä päivänä ole. Työsuhteet voi olla pätkää pätkän perään ja jotain nollasoppareita. Siinä sitten kartutetaan eläkkeitä jonnekin 66- 70 vuotiaaksi saakka. N51
Vierailija kirjoitti:
Koska niin te itse olette kertoneet.
Ei olla, suuret ikäluokat kertovat ei me.
Nuorienkin osalla se vaihtelee. Jotkut pääsee helposti ja jotkut eivät, kuten ennenkin. Suhteilla tai vanhempien nimellä pääsi parhaiten ennen, kuten myös nyt. Sitten on pieni osa, jolla kävi ennen tuuri ja jolla nykyään käy tuuri.
En ole kieltänyt missään vaiheessa, että eikö työnhaku olisi nykyään vaikeaa. Vaan ihmettelen tuota luuloa, että meidän ikäisistä kukaan ei ole joutunut etsimään tai hakemaan töitä. Lisäksi oltiin ehkä vähän vähemmän kranttuja. Itse olin neljä ensimmäistä kesää poimimassa mansikoita. Nykyään ei nuoria tosin taideta enää ottaa, mutta halukkaitakaan ei ole enää samassa määrin.
Vierailija kirjoitti:
Olettehan te kävelleet. Teidän aikana ei ollut samanlaista globaalia kilpailua sekä työvoimaa.
Nykyisin joudut perustelemaan ja todistamaan suomalaiselle yritykselle, miksi sinut pitäisi palkata, eikä samalla hinnalla kolmea inkkaria. Työuran alkuvaiheessa olevia ei kouluteta yrityksissä, kellään ei ole aikaa eikä resursseja siihen.
Pahimpana vuonna työttömänä oli 17 % työvoimasta, rakennusalalla 37 %. Työttömyysprosentti nyt on 10,4. En halua vähätellä työnsaannin vaikeutta, mutta 90-luvun lama oli hurjaa aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen 53 v ja kyllä nykyään on huomattavasti vaikeampaa saada töitä. Työelämää on tehostettu laman seurauksena jo vuosikymmeniä ja kaikki löysät otettu pois. Lähetimme lapseni kanssa monta sataa hakemusta kesätöihin, eikä saanut yhtään. Mieheni on hakenut töitä aktiivisesti usean vuoden, eikä ole saanut.
Ap huomaa tämän toukan työllisyystilanteen luultavasti vasta sitten, jos joutuu itse työttömäksi.
T. Hki
No minähän olen ollut työttömänä, lukeehan se jo aloituksessa. Aloitus poiki siitä kun Facessa joku väitti, että yli 50-vuotiaat eivät ymmärrä työnhakemisesta mitään.
Kyllä se laman aikaan oli aika tuskallista, kun ei ollut auki edes paikkoja mitä hakea. Tässä tuntuu aika kullanneet muistot niiltä, jotka eivät silloin joutuneet työttömäksi. Ap.
Teittekö video cv:tä?
Vierailija kirjoitti:
Olettehan te kävelleet. Teidän aikana ei ollut samanlaista globaalia kilpailua sekä työvoimaa.
Nykyisin joudut perustelemaan ja todistamaan suomalaiselle yritykselle, miksi sinut pitäisi palkata, eikä samalla hinnalla kolmea inkkaria. Työuran alkuvaiheessa olevia ei kouluteta yrityksissä, kellään ei ole aikaa eikä resursseja siihen.
Itse asiassa olen myös hyötynyt tästä globaalista kilpailusta. Olen työskennellyt ulkolaiselle työnantajalle. Eli ei se globalismi aina ole paha juttu.
Vierailija kirjoitti:
Ei nykyisten 50-60 v tarvitse syyllistyä. Ei teitä syytetä mistään. Samanlaisia häviäjiä olette tässä ikäluokkasodassa kuin me nuoremmatkin. Nenänne edestä nostettiin eläkeikää ja olette maksaneet tyel-maksuja koko uran ajan. No ehkä ihan alun 60-lukulaiset eivät.
Eikä siitä ensimmäisestä reilun 1,5 vuoden tsupparin työstä ja sitä edeltävästä kesätyöstä kertynyt senttiäkään eläkettä. Olin 18-20. Sitten kouluun. Ap.
Vierailija kirjoitti:
Nykynuoret ei halua nähdä vaivaa uran eteen ja haluaisi suoraan kävellä sinne hyväpalkkaisen asemaan. Ne ei oikein tajua sitä että se työnhaku täytyy alottaa sillä että kyselee hanttihommia josta edestään uralla siihen hyvä palkkaiseen asemaan varsikin kun ei ole työkokemusta. Niistä hanttihommista se alku työkokemus hommataan.
En itsekään nyt kuitenkaan niin vanha vielä ole kun synnyin -80 luvun puolessa välissä
Kun ei ole niitä hanttihommiakaan saada tuosta vain. Apupoikia rakennuksille ei enää ole. Tai mistä minä tiedän. Ulkomaalaisethan siellä töissä on. Ei juurikaan suomekieltä kuule. Käy kysymyssä hanttihommia. Keneltä? Rekrytointifirmalta joka ei edes tiedä mitään yrityksestä muuta kuin, että sinne tarvitaan joku hyvä tyyppi management osastolle senior manager vice president assistantiksi. Mitä se tekee. no, en mä tiedä mut jotain tärkeetä kai kun tarvitaan yliopistotutkinto.
Pikkufirmat ei ota nykyään hanttihommiinkaan ketään ei ammattilaista. Opettaminen vie resurssit oikealta työltä.
Kuulostaa humalaisen jorinoilta.
Täällä meidän paikkakunnalla on kuulemma 80-luvulla kysytty eräässä isossa paikassa, että onko sinulla sukulaisia täällä töissä. Jos ei ole ollut, on sanottu että kiitos kun kävit ja näkemiin.
Vierailija kirjoitti:
80-luvun lopussa oli aika, jolloin sai työn kuin työn. Mutta se ajanjakso kesti vain pari (?) vuotta. Mutta tästä lyhyestä ajasta on kyse, kun me muistelemme.
n56
Minäkin muistan tuon ajanjakson, mutta minulla se vaati muuttamista pohjoisesta pääkaupunkiseudulle.
Miksi kuvittelet, ettei asiat saa olla yhtään paremmin kuin ennen?
Miksi muiden asiat ei saisi olla paremmin kuin sinulla on ollut?
Oletko katkera? Mitä se hyödyttää? Pelkkää negaa?
Pitäisikö kasvaa yli?
Vierailija kirjoitti:
Nuorienkin osalla se vaihtelee. Jotkut pääsee helposti ja jotkut eivät, kuten ennenkin. Suhteilla tai vanhempien nimellä pääsi parhaiten ennen, kuten myös nyt. Sitten on pieni osa, jolla kävi ennen tuuri ja jolla nykyään käy tuuri.
En ole kieltänyt missään vaiheessa, että eikö työnhaku olisi nykyään vaikeaa. Vaan ihmettelen tuota luuloa, että meidän ikäisistä kukaan ei ole joutunut etsimään tai hakemaan töitä. Lisäksi oltiin ehkä vähän vähemmän kranttuja. Itse olin neljä ensimmäistä kesää poimimassa mansikoita. Nykyään ei nuoria tosin taideta enää ottaa, mutta halukkaitakaan ei ole enää samassa määrin.
Tää on muuten totta, ennen oli ihan normaalia mennä mansikoita poimimaan tai siivoamaan. Nykyäänhän nämä hommat eivät kantasuomalaisille kelpaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei nykyisten 50-60 v tarvitse syyllistyä. Ei teitä syytetä mistään. Samanlaisia häviäjiä olette tässä ikäluokkasodassa kuin me nuoremmatkin. Nenänne edestä nostettiin eläkeikää ja olette maksaneet tyel-maksuja koko uran ajan. No ehkä ihan alun 60-lukulaiset eivät.
Eikä siitä ensimmäisestä reilun 1,5 vuoden tsupparin työstä ja sitä edeltävästä kesätyöstä kertynyt senttiäkään eläkettä. Olin 18-20. Sitten kouluun. Ap.
Nykyään tehdään töitä työttömyyskorvauksella, mistä ei kerry eläkettä https://toimistot.te-palvelut.fi/tyokokeilun-kaytannot-ja-saannokset
Äitini ollessa nuori oli liikkeiden ikkunoissa lappuja jos hakivat työntekijää. Ensimmäisen työpaikan sai viimeisenä koulupäivänään kun meni jonoon, hakivat asiatyttöä kauppaan
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykynuoret ei halua nähdä vaivaa uran eteen ja haluaisi suoraan kävellä sinne hyväpalkkaisen asemaan. Ne ei oikein tajua sitä että se työnhaku täytyy alottaa sillä että kyselee hanttihommia josta edestään uralla siihen hyvä palkkaiseen asemaan varsikin kun ei ole työkokemusta. Niistä hanttihommista se alku työkokemus hommataan.
En itsekään nyt kuitenkaan niin vanha vielä ole kun synnyin -80 luvun puolessa välissä
Kun ei ole niitä hanttihommiakaan saada tuosta vain. Apupoikia rakennuksille ei enää ole. Tai mistä minä tiedän. Ulkomaalaisethan siellä töissä on. Ei juurikaan suomekieltä kuule. Käy kysymyssä hanttihommia. Keneltä? Rekrytointifirmalta joka ei edes tiedä mitään yrityksestä muuta kuin, että sinne tarvitaan joku hyvä tyyppi management osastolle senior manager vice president assistantiksi. Mitä se tekee. no, en mä tiedä mut jotain
Ja nykyään tarvitaan kaikenlaisia työturvakortteja, ei muuten päästetä työmaalle.
Ne 70-luvun tehdaspaikatkin oli monesti sisäpiirin kiertoa, ja Ruotsiinhan mentiin 60-luvulla, silti suorittavaan työhön pääsi monet, kun ei vaatinut monimutkaista koulutusta.