Lue keskustelun säännöt.
Tabu: toisen lapsen hankkimiseen painostetaan silloinkin, kun vanhempien jaksaminen ei riitä
27.10.2024 |
Meillä on yksi päiväkoti-ikäinen lapsi, hyvin toivottu ja lapsen kanssa eläminen on meille vanhemmille tärkeää. Yhden lapsen kanssa meillä riittää jaksaminen: huolehdimme lapsen perustarpeista, ulkoilemme, käymme usein kirjastossa, leikimme ja teemme arkisia asioita yhdessä. Lapsi saa kotona paljon hellyyttä ja huomiota. Meillä vanhemmilla on molemmilla vaativat asiantuntijatyöt ja vuorottelemme lapsen kanssa niin, että päiväkotipäivät pysyvät kohtuullisina ja kumpikin vanhemmista saa välillä lepoa. Yhteistä parisuhdeaikaa meillä ei ole, emme ole koskaan olleet yhdessä pois yötä lapsen luota.
Toiseen lapseen meillä ei kuitenkaan olisi jaksamista. Ei henkisesti, ei taloudellisesti eikä muutenkaan. Kuluneisiin vuosiin on mahtunut paljon sairautta, jolloin puolisoni on ollut pois pelistä niin lapsesta huolehtimisen kuin työelämän näkökulmasta. Meillä ei ole mitään tukiverkkoja, ei isovanhempia, sisaruksia tai ystäviä auttamassa lapsen kanssa. Kaikki on täytynyt hoitaa itse. Kokemustemme myötä olemme todenneet, että toinen lapsi olisi mahdottomuus. Jaksaminen ei yksinkertaisesti riitä, kun tukiverkkoja ei ole eikä puolisolla ole aina terveys kunnossa. Yhden lapsen kanssa vielä pärjää, mutta kahden ei.
Saamme säännöllisesti kyselyjä siitä, milloin meille tulee toinen lapsi. Painostetaan siihen, että kyllä pitää lapsella sisarus olla tai muuten kasvaa itsekkääksi eikä opi jakamaan. Olemme suoraan sanoneet, että jaksaminen ei riitä, kun puolisolla on sairautta eikä tukiverkkoja ole. Silti ihmiset vain hokevat, että kyllä pitää toinenkin lapsi tehdä ja minun vatsaani tarkkaillaan säännöllisesti, joko on toinen tulossa. Ärsyttää, kun ihmiset eivät ymmärrä, että emme halua vanhempina ajaa jaksamistamme äärirajoille.
Kommentit (96)
Valitkaa lapsenne isä huolella, raskausaikana sikiöstä siirtyy istukan kautta soluja äitiin, siis sikiön dna:ta ja samalla lapsen isän dna:ta. Tämä voi vaikuttaa äidin dna:n joko hyvin tai huonosti (esim immuniteetti). Siellä ne on koko loppuelämän, osa lapsen soluja äidissä.
Uuuuh 🥵
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuttua. Mä vieläpä vaihdoin miestä ainoan lapsen jälkeen. Nykyisellä puolisolla ei ollut omia lapsia, joten (sukulaisten!) painostus oli valtavaa, kunnes kerrottiin muutaman vuoden jälkeen, että vedin piuhat poikki heti lain salliessa.
Se ainokainen on aikuinen jo. Ei ole ongelmia empatian puutteen tai jakamisen kanssa, ne lapset voi ja pitää myös kasvattaa.
Yksi lapsi ja kukaan ei edes kysynyt milloin toinen. Olin nimittäin jo suht iäkäs :) ja joka tuntee minut niin tietää että vastaus tulee eikä aina niin mukava
Ihmisillä on jostain syystä sitkeässä ajatus siitä, että ainoana lapsena kasvamisesta olisi lapselle automaattisesti vahinkoa. Itse ainoana lapsena en näin koe. Jakamaan oppiminenkin on enemmän kiinni siitä, miten kasvatetaan. Tiedän sellaisenkin perheen, jossa on ostettu samaa lelua jokaiselle lapselle oma kappale. Sisarusten kanssa kilpaileva voi myös olla tavaroihinsa paljon kiintyneempi kuin ainoa lapsi, ja pitää niistä kaksin käsin kiinni.
Vierailija kirjoitti:
Vaimoni rakkausmaha on aivan ihana, tykkään silitellä sitä. Vauvamme oli vaimoni masussa mukana häissämme. 🤰
;) ei miehet noin kirjoita
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Painostus ei ole ok.
Silti lapsen kannalta on hyvä olla sisarus tai useampi. Ihmiset kärsivät muutenkin nykyään liikaa yksinäisyydestä.
Toista lasta ei varmaan kannata yrittää, jos tietää, ettei pysty hoitamaan häntä kunnolla.
Meillä jäi toinen lapsi tekemättä siitä syystä. Äitinä en olisi jaksanut toista lasta, kun piti käydä töissäkin. Muuten olisin kyllä toivonut enemmän lapsia.
Jep. Tälläkin palstalla aina kaakatetaan "lapsi tarvitsee sisaruksia!!" Ei tarvitse. Jokainen lapsi löytää leikkikavereita vaikka leikkipuistosta ja sitten myöhemmällä iällä koulusta.
En sano tätä mitenkään pahalla ketään kohtaan, mutta itse olisin ollut onnellisempi ainoana lapsena. Veljeni oli minua kohtaan todella väkivaltainen ja vanhempia ei kiinnostanut, koska "kaikki sisaruksethan aina riitelee keskenään".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Painostus ei ole ok.
Silti lapsen kannalta on hyvä olla sisarus tai useampi. Ihmiset kärsivät muutenkin nykyään liikaa yksinäisyydestä.
ainoa lapsi minulla ja oli Onni että sai 3 sisarusta , olen sanonutkin että pidä yhteyttä aina
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten tulla raskaaksi 40+
Vinkkejälaskee mikä on se aika jolloin parhaiten hedelmöittyy ja ei muutak un jalat haralleen useempaan otteeseen
Juu laskin
Todennäköisyys saada vauva, jos harrastaa seksiä joka ovulaation aikaan ja vähän sitä ennen, kun on 40 vuotias on 60,8 %
Koska:
25-vuotiaana raskauden mahdollisuus on 25 prosenttia yhden kierron aikana. 35-vuotiaana se laskee 12 prosenttiin. 40-vuotiaana mahdollisuus on enää 6 prosenttia ja 45-vuotiaana 0,5 prosenttia, Poranen täsmentää.
Lähde:
https://aamuset.fi/artikkeli/4745605
Todennäköisyys tulla raskaaksi sen vuoden aikana kun on 40, on kuitenkin
P = ( 1 - 0,94^12 )* 100 % = 52,4 %
Todennäköisyys tulla raskaaksi sen vuoden aikana kun on 40 vuotias on 52,4 %
Todennäköisyys että 40-vuotias ei saa keskenmenoa on 71 %
Lähde:
The miscarriage rate after ultrasound confirmation of pregnancy was approximately: 29% at age 40
https://advancedfertility.com/patient-education/causes-of-infertility/a
Todennäköisyys tulla raskakaaksi, eikä se pääty keskenmenoon on
P = 0,71 *( 1 - 0,94^12 ) * 100 % = 37,2 %
Jos 40 vuotias nainen mittaa tarkasti ovulaation, tämä todennäköisyys nousee 10-20 % asti per kierto. Jos oletamme sen olevan sama kuin jäädytetyistä siittiöistä tehty inseminaation naisen ovuloidessa. Inseminaation onnistumisen todennäköisyys yhtä hoitokertaa kohti vaihtelee 10-20 % välillä. Jäädytetyistä siittiöistä kuolee puolet, jota voidaan pitää positiivisena asiana, jos sitä verrataan luonnollisesti tehtyyn hedelmöitykseen.
Lähde:
https://felicitas.mehilainen.fi/palvelut/lapsettomuushoidot/hoitotuloks
Tällöin:
P = 0,71 * ( 1 - 0,85^12 )* 100 % = 60,8 %
Todennäköisyys tulla raskakaaksi, jos harrastaa seksiä joka ovulaation aikaan ja vähän sitä ennen, eikä se pääty keskenmenoon on sen vuoden aikana kun on 40 vuotias on 60,8 %
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Painostus ei ole ok.
Silti lapsen kannalta on hyvä olla sisarus tai useampi. Ihmiset kärsivät muutenkin nykyään liikaa yksinäisyydestä.
Monet sisarukset eivät tule lapsina keskenään kovin hyvin toimeen ja vielä useammat ovat etäisiä aikuisina, vaikka välit olisivat hyvätkin. Osa jopa tappelee perinnöstä keskenään. Eivät sisarukset ole mikään patenttiratkaisu yksinäisyyteen. Eikä useampi kuin yksi lapsi ole mikään onnellisen perheen tae myöskään sen esikoisen kannalta. Ihmisten lasten hankinta ei muille kuulu.
Vierailija kirjoitti:
Ihmisillä on jostain syystä sitkeässä ajatus siitä, että ainoana lapsena kasvamisesta olisi lapselle automaattisesti vahinkoa. Itse ainoana lapsena en näin koe. Jakamaan oppiminenkin on enemmän kiinni siitä, miten kasvatetaan. Tiedän sellaisenkin perheen, jossa on ostettu samaa lelua jokaiselle lapselle oma kappale. Sisarusten kanssa kilpaileva voi myös olla tavaroihinsa paljon kiintyneempi kuin ainoa lapsi, ja pitää niistä kaksin käsin kiinni.
Ei se nyt ihan noin yksinkertainen asia ole, että sisarusten suhde olisi jotain lelujen kanssa puljaamista. Toi neuvottelutaitojen oppiminen on vain yksi pieni osa koko asiaa.
Sisarusten kanssa jaetaan lapsuus ja sen kokemukset. Heidän kanssaan ei ole samalla tavalla aikuisten armoilla kuin ainoa lapsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Synnytystalkoisiin !!!
Vaatii SDP 👍🤰
Helsingin Sanomat
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005337384.html
Lisä tietoa himokkailleKaikki hedelmöittymään
Juurikin
Kaikki puhuu aina sisarusten ilosta, mutta esim. kiusaamiskokemukset ja muut ohitetaan asiaan kuuluvina ja nauretaan päälle.
Oma suhde sisarukseeni oli ja on yhä vanhempieni kuoleman jälkeen hyvin vaikea ja olen kokenut hänen taholtaan pitkäaikaista kiusaamista ja vallankäyttöä aikuisenakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Painostus ei ole ok.
Silti lapsen kannalta on hyvä olla sisarus tai useampi. Ihmiset kärsivät muutenkin nykyään liikaa yksinäisyydestä.
Toista lasta ei varmaan kannata yrittää, jos tietää, ettei pysty hoitamaan häntä kunnolla.
Meillä jäi toinen lapsi tekemättä siitä syystä. Äitinä en olisi jaksanut toista lasta, kun piti käydä töissäkin. Muuten olisin kyllä toivonut enemmän lapsia.
Joo ei varmaan. Toisaalta sanoisin, että siinä samassa hässäkässä se toinen menee kuin ensimmäinenkin. Toinen voi olla "helpompi". Tai sitten ei.
Mutta nämä ovat yksilöllisiä valintoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisillä on jostain syystä sitkeässä ajatus siitä, että ainoana lapsena kasvamisesta olisi lapselle automaattisesti vahinkoa. Itse ainoana lapsena en näin koe. Jakamaan oppiminenkin on enemmän kiinni siitä, miten kasvatetaan. Tiedän sellaisenkin perheen, jossa on ostettu samaa lelua jokaiselle lapselle oma kappale. Sisarusten kanssa kilpaileva voi myös olla tavaroihinsa paljon kiintyneempi kuin ainoa lapsi, ja pitää niistä kaksin käsin kiinni.
Ei se nyt ihan noin yksinkertainen asia ole, että sisarusten suhde olisi jotain lelujen kanssa puljaamista. Toi neuvottelutaitojen oppiminen on vain yksi pieni osa koko asiaa.
Sisarusten kanssa jaetaan lapsuus ja sen kokemukset. Heidän kanssaan ei ole samalla tavalla aikuisten armoilla kuin ainoa lapsi.
Kaikkien sisaruussuhteet eivät ole sellasia kuin elokuvissa. Ja vaikka sisarukset kasvavat samassa perheessä, se ei tarkoita sitä, että kaikilla heillä olisi sama kokemus.
Eihän tämä ole mikään tabu. Jotkut ihmiset odottavat, että kaikki tekevät samoja valintoja kuin he itse tai ihmiset yleensä. Saavat siitä sitten ilmeisesti vahvistusta omille ratkaisuilleen.
Ja vastaavasti, heitä ärsyttää jos joku tekee jotenkin toisin. Se nakertaa heidän turvallisuudentunnettaan.
Jaksaminen oli rajoilla, mutta teimme silti monta lasta. Vauvavuodet eivät kestä kauaa, ja nyt on tukena ja turvana neljä aikuista pärjäävää lasta, heidän puolisonsa, lapsenlapset ja uudet suvut puolisoiden kautta. Kannatti kärsiä ja raataa se alku, kyllä tämä on sen arvoista. Olisi ollut erittäin surullista kaikkien kannalta hankkia vain yksi lapsi.
Vierailija kirjoitti:
Painostus ei ole ok.
Silti lapsen kannalta on hyvä olla sisarus tai useampi. Ihmiset kärsivät muutenkin nykyään liikaa yksinäisyydestä.
Mistä olet saanut päähäsi, että sisarus on aina ystävä tai edes asuu aikuisena jossain lähellä.
Tilanne voi olla ihan päinvastainen.
En tajua. Ketä kiinnostaa muiden lisääntyminen? Ehkä vanhemmilla ja ystävillä on oikeus kysyä teidän ajatuksia, mutta kenellekään muulle ne eivät kuulu. En ihan oikeasti tajua että ketä kiinnostaa? Minua ei ainakaan kiinnosta yhtään, tekeekö joku sisarukseni, serkkuni, työkaverini tai kaverini lapsia, kuinka monta, vai tekeekö ollenkaan.
Painostus ei ole ok.
Silti lapsen kannalta on hyvä olla sisarus tai useampi. Ihmiset kärsivät muutenkin nykyään liikaa yksinäisyydestä.