Lue keskustelun säännöt.
Tuulivoima pilasi metsän missä kaikki lapsuuden muistot
25.10.2024 |
En ennen ajatellut kovinkaan paljon tuulivoiman vastustamista, kunnes nyt osui omalle kohdalle. Kyseessä metsä isovanhempien talon takana. Siellä aina lapsena käytiin vanhempien kanssa hiihtämässä ja marjoja poimimassa. Asuttiin itse kerrostalossa ilman läheistä metsää joten siksi isovanhempien luona käytiin metsäretkillä.
Yhdistän sen alueen vahavsti vanhempiini ja sisaruksiin, oikeastaan selkein luontoon liittyvä muisto koko lapsuudesta.
Nyt siellä räjäytellään kallioita ja kaadetaan metsää tuulivoiman tieltä. Esim mäki missä aina lapsena laskettiin suksilla, muuttuu suljetuksi alueeksi minne pääsy kielletty.
Olisin kyllä toivonut että vanhemmalla iälläkin olisi voinut käydä siellä ja muistella iloisia lapsuuden muistoja.
Kommentit (76)
Lapsuuden muistot ovat nyt: Tuulen viemaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nimby-ihmiset on jotenkin säälittäviä.
Tämä on saanut alanuolia enemmän kuin ylänuolia. Kaikki edut kyllä halutaan edistyksestä, mutta haitat saa joku muu.
Mun mummola (pieni maatila 2 ha peltoa ja metsää) vedettiin pillarilla alas ja tilalle rakennettiin kerrostaloja, joissa asuu nyt tuhansia ihmisiä. (Sillä tilalla asui 4 ihmistä aiemmin) Mutta sellaista se elämä on. Hyvä, että opiskelijoilla on paikka mihin päänsä kallistaa.
Vierailija kirjoitti:
Maalla asuvat lopettakaa turha vinkuminen tuulivoimapuistosista. Olkaa ylpeitä kun voitte olla mukana vihreässä kehityksessä. Voisitte oikeastaan muuttaa pois sieltä taajamiin häiritsemästä luonnon eläimiä.
Virkamies etelästä
Tämä on varmasti sarkasmia. Mutta todellakin, Helsingissä asiantuntijat istuvat tietokoneen ääressä tekemässä päätöksiä, jotka tuhoavat luontoa. Usein mennään ideologia edellä. Heille suuri luontokokemus on käydä piknikillä Kaivarissa.
Kuule olen enempi kiinnostunut edullisesta sähköstä kuin sinun muistoista.
Vierailija kirjoitti:
Olen erittäin empaattinen ihminen. Kuitenkin anonymi nettikirjoittelija saa minulta kuulla totuuden. Aikuisten pitäisi voida kestää kuulla täysin anonyymissä ympäristössä vastakkaisia näkemyksiä ja jos ei kestä niin ei voi mitään. Eri asia siten kasvotusten, että ei henno laukoa totuutta vaan mieluimmin vaikenee ja antaa toisen paasata miten ei mikään ole enää kuin ennen ja tuosta juostiin ja tuossa uitiin ja nyt on sitten tuulimyllyä ja kunnan tie jyrännyt ahomansikkapaikan..niisk ...niisk..
Minunkin lapsuuteni huima mäenlaskurinne on räjäytetty ja louhittu kymmenien hehtaarien tasaiseksi sepelikentäksi teollisuuden tarpeisiin. Nuoruuteni tuottoisan sienimetsän kohdalla kulkee nyt tasainen virta autoja. Lukemattomia elämyksellisiä vanhojen metsien kohteita on hakattu ja möyritty tunnistamattomaan kuntoon, eikä niihin koskaan elämäni aikana enää synny samanlaista maisemaa. Olen näistä menetyksistä äärettömän katkera.
Minusta tällainen kehitys on järkyttävää. Ihmisen tulisi saada kiintyä kasvuympäristönsä luontoon, maisemiin ja topografiaan, ilman pelkoa kaiken jyräämisestä kuunmaisemaksi. Se on elämänlaadun kannalta mielestäni aivan keskeistä. Jopa rakennukset voivat merkitä paljon, missä yhteydessä voitaneen mainita, että sekä alakouluni että käymäni lukio on hävitetty jättämättä kiveä kiven päälle. Siltäkin osin tuntuu, kuin omaa historiaa olisi ikään kuin pyyhitty pois. Yhteiskunta, jossa kaiken vanhan ja alkuperäisen hävittäminen on näin helppoa ja jossakin vaiheessa ilmeisen väistämätöntä, on yksinkertaisesti tuhon tiellä.
En aivan luota empatiaasi, mutta en sitä liioin tarvitsekaan. Ap:n kuvailemassa tuntemuksessa ei empatioilla todellakaan pitkälle pötkitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maalla asuvat lopettakaa turha vinkuminen tuulivoimapuistosista. Olkaa ylpeitä kun voitte olla mukana vihreässä kehityksessä. Voisitte oikeastaan muuttaa pois sieltä taajamiin häiritsemästä luonnon eläimiä.
Virkamies etelästä
Tämä on varmasti sarkasmia. Mutta todellakin, Helsingissä asiantuntijat istuvat tietokoneen ääressä tekemässä päätöksiä, jotka tuhoavat luontoa. Usein mennään ideologia edellä. Heille suuri luontokokemus on käydä piknikillä Kaivarissa.
Puhumattakaan kiusaajakaupunki Vaasasta. Mennään narsismi, sadismi ja ego edellä. Rahasta nyt puhumattakaan.
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti oli jotain muitakin lapsuuden muistoja, ettei ihan kaikki menneet.
En oikein käsitä sitä, että muistot olisivat jossain paikassa tai tavarassa. Mulla muistot on mielessä, muistissa, ja niitä voin selailla ihan missä tahansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsuudenmökkini oli Loviisan luonnonkauniilla niemellä jonka päässä oli Hevossaari. Saari tunnetaan paremmin ruotsinkielisellä nimellään Hästholmen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kai joku sen metsän omistaa? Yhtälailla kai avohakkuu sen olisi tuhonnut vaikkei olisi ollut tuulivoimaakaan. Omasta ikkunastani olen usein nähnyt että metsä, jota olen tottunut koko ikäni katsomaan, möyritään päivässä maan tasalle. Uutta ei ehdi elinaikanani kasvamaan.
Kun tehdään hakkuu, niin jo viiden vuoden kuluttua paikalla on vehreä taimikko, joka toimii vuosikymmenestä toiseen yhä tehokkaampana hiilinieluna. Sen sijaan tuulivoimalat ovat paikalliselle luonnolle melko pysyvä haitta.
Tämän lisäksi ne laistavat ns jätehuoltonsa. Kun myllyn elinkaari on lopussa, huomaa metsänomistaja vastaavansa maillaan katastrofaalisesta määrästä ongelmajätettä.
Aivan. Ja ajatelkaa, että vaikka Suomi pyrkii mallimasksi v
Eniten huvittaa se, että jos Saksassa tehdään konkurssi, niin Suomi-reppana hyysää tariffeillaan yhä tällaista hyväksikäyttäjää jaloilleen. Uskomatonta - vaan totta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
-Korjaan hieman teksitiäsi. Sinun oli kai tarkoitus kirjoittaa, että olet hyvin valikoivasti empaattinen eli tunnet empatiaa niitä kohtaan, jotka ajattelevat samoin kuin sinä.-
Ei pidä paikkaansa. Olen empaattinen kaikkia kohtaan. Ylipäätään ei ole olemassakaan "valikoivaa empatiaa", joko ollaan empaattisia tai sitten ei olla.Valikoiva empatia ei ole empatiaa vaan perustuu omaan hyötynäkökulmaan. Oli se hyöty sitten vaikka vaan hyvä mieli, jonka saa kun toimii tietyllä tavalla.
Empatia ei voi olla sitä että loputtomiin hyssytellään, ettei jollekin tulisi paha mieli. Ikävä juttu jos joku pahoittaa mielensä siitä että maiseman tai muun ympäristön muutosta kestämätön ei hyväksy sitä ajatusta, että tämän hyväksymättömyyden taustalla on oma itsekkyys. Tottakai se on itsekkyyttä, että halutaan että oma ympäristö olisi muuttumaton. Joku Amish ympäristö olisi silloin tämmöiselle oikeaa asuinaluetta.
Minun lapsuuteni metsiä pilasimme me itse. Oli pakko hakata metsää, että saimme perintöverot maksettua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja lukemattomien muidenkin ihmisten lapsuuden rakkaat luontopaikat avohakataan, räjäytään ja rakennetaan täyteen.
Et ole uniikki ja syypää ei ole tuulivoima.
Minun lapsuuden marjastus ja hiihtomaat ovat nykyään pelkkää katuverkostoa ja omakotitaloaluetta. Tehtiin siis yli 10 km päässä olevalle vaaralle retkiä. Täysin asumatonta metsää se oli silloin.
Katuja tallustellessa voi muistella, että tästä saatiin paljon mustikkaa, ton talon takapihalla sain ensi suudelman marjakaverilta, jne.
Kehitystä se on. Turha haikailla mennyttä. Oletettavasti vaadit toisaalla halpaa sähköä. Kenen lapsuuden maisemissa se pitäisi tuottaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lepakoiden hak kaamisesta pesäpallomailalla tulee myös tuomiot mutta tuulivoimalat saa niitä läpsiä rajoituksitta.
Olisi mielenkiintoista tietää montako tuhatta hehtaaria metsää jo yhteensä avohkattu tuulivoiman tieltä, sisältäen huoltotiet ja sähkölinjat.
Ja sen jälkeen kysyä Vihreiltä kommenttia tähän.
Olipa tyhmä kommentti. Jos metsän omistaa joku, joka ei halua siitä luopua, niin ei sitä voi ostaa. Vai onko sinulla jokin keino, jolla yksityishenkilö voi ottaa haltuunsa toisen omaisuutta maksulla tai ilman 😆😆
Ja tuo kateuskortin heiluttelu on niin väsynyttä ja paikkansapitämätöntä.