Onko teillä muilla oikeasti hirveä kiire koko ajan?

Kiva aloitus. Asuin kahdeksan vuotta Laosissa, Kaakkois-Aasiassa. Ihmisillä ei ole siellä kiirettä. Eletään tässä ja nyt. Se tarttui minuun myös ja on pysynyt Suomeen palattuani. Työpaikalla kaikki eivät aina heti jäsennä, kun sanon, että ei mulla ole koskaan juurikaan kiire. Irlantilainen sanonta kuuluu: 'Kun jumala loi aikaa, hän loi sitä tarpeeksi!'

Jos lapsesi on pieni, se voi olla noin idyllistä. Kun lapset kasvaa, tulee monta juttua, Wilmat, kokeet, harrastukset ja kuskailut.

Sitten on myös elämänvalintoja. Mikä hyvänsä asia voi yllättäen täyttää kalenteria. Itse olen kiireinen ja en ehdi mitään koska olen nykyisin yh. On vastuu kaikesta lapsissa, ihan vain vaate ja ruokatalouden, sekä yleisen elämänhallinnan pyörittäminen vie kaiken ajan.

Ihmettelen kovasti miten työkaverit kertoo vaikka katsovansa telkkaria. Minä en kotona ollessani juuri koskaan edes istahda hetkeksi, koko ajan pitää puurtaa. Mutta tämäkin muuttuu kun lapset kasvaa.

Ei enää, koska teen töissä niin vähän kun voin, minimieffortilla. Ennen tein hulluna töitä, enää ei kiinnosta.

Ei ole kiire koko ajan. Ei ollut kun lapset oli pieniä ei nyt kun ovat isompia. Kun ei tunge päiviä täyteen kaikenlaista niin on aikaa vaan olla. Ihan samaa olen joskun ihmetellyt et mitä ihmiset tekee kun on niin kiire koko ajan?

Töissä on joskus usein kiire, koska hommia nakitetaan liikaa per ihminen ja aikaa on liian vähän. Mutta vapaa-ajalla mulla ei ole kiire mihinkään. Mulla ei ole mitään "menoja". Vietän paljon aikaa kotona ja aina kun työvuorojen suhteen järkevää, olen mökillä. Meillä on 2 lasta, joista toinen vielä asuu kotona, eivät juuri minun aikatauluihini vaikuta. Kaksi koiraa. Niiden kanssa touhuilen jonkun verran, mutta ei se vie aikaa niin paljoa, kuin luulisi. Katson paljon sarjoja ja elokuvia, ne on oikeastaan mun harrastus. Pidän kovasti myös ruuanlaitosta. 

Vierailija kirjoitti:

Töissä on joskus usein kiire, koska hommia nakitetaan liikaa per ihminen ja aikaa on liian vähän. Mutta vapaa-ajalla mulla ei ole kiire mihinkään. Mulla ei ole mitään "menoja". Vietän paljon aikaa kotona ja aina kun työvuorojen suhteen järkevää, olen mökillä. Meillä on 2 lasta, joista toinen vielä asuu kotona, eivät juuri minun aikatauluihini vaikuta. Kaksi koiraa. Niiden kanssa touhuilen jonkun verran, mutta ei se vie aikaa niin paljoa, kuin luulisi. Katson paljon sarjoja ja elokuvia, ne on oikeastaan mun harrastus. Pidän kovasti myös ruuanlaitosta. 

Ai niin, unohtui mainita, että en kyllä kenellekään myöskään väitä olevani mitenkään kiireinen.

Monilla tuntuu lasten harrastuksiin menevän paljon aikaa. Se on mielestäni muuttunut verrattuna omaan lapsuuteeni.

Osa varmaan sanoo, että on kiire, vaikka oikeasti ei vain jaksa. Työelämä on mennyt ihan hulluksi ja siihen päälle sitten kaikki muu.

Kiire on asenne. Sitä ei ole, jos osaa organisoida elämänsä ja priorisoida asiat. Ymmärrän, jos pelastaa ihmishenkiä sodassa tai ensiavussa, mutta en oikein missään muualla. 

Eniten ärsyttää juuri sellaiset, joiden kanssa sovitaan tapaaminen. Aikaa kuluu kohtuuttomasti siihen, miten toinen selittää mitä hänellä on milloinkin ennen kuin pääsee itse  asiaan minun kanssani. Lallatetaan kiireistä, joka ei mielestäni kuvaa rehellisesti toisen hallitsematonta elämäntapaa. Näen, että kyse on muista riippuvaisesta ihmisestä, joka ei osaa sanoa ei ja uskoo sen häntä itseään pettävän lallatuksensa selittävän samaa minullekin. Tilanne ei helpotu niinkään, että jo heti alussa kerron ettei minulla ole kiire ja olisiko sinulla seuraavan kolmen kuukauden aikana tilaa tavata minua. Ei, kun toinen raakkuu jo seuraavan viikon menoistaan ja on selkeästi kiireaddiktionsa kuurouttamana ohittanut mitä minä sanoin. Ja näitä on paljon. 

Pidän vauhdista ja siitä, että on tekemistä. Saan paljon aikaiseksi ja olen keskimääräistä tehokkaampi ihminen, mutta en koskaan ajattele että olisi kiire. Jos jollakin on minulle  asiaa pysähdyn ja kuuntelen ja sitten sanon, jos jotakin pitää sopia, milloin sopii selkeästi ja yksinkertaisesti. Jos on ihmishengestä kyse, jollaiseen en ole koskaan törmännyt, katson, että aikaa on siihen asti kuin kuolen tai toinen kuolee. Kaikki muu on pelkkää esittämistä.

Kiire on myös monille tapa vakuuttaa omaa merkitystään ihmisenä. Jos heidän pitäisi pysähtyä miettimään onko asia niin osa myös kokisi melkoisen identiteettikriisin. Vain vahvat uskaltavat pysähtyä.

No eei. Kattoo sitte taas heinäkuus Junkerilla 🎢😎🏃

Minulla ei ole kiire. Firmalla voi olla kiire.

kiire on itse tehtyä, kun sen hoksaa niin senjälkeen ei ole kiire. Moni ravaa turhissajutuissa illat, kun voi vaan nauttia kotona olostaan.... mutta kun pitää ejtiä sinne ja tänne ja siellä ja tuolla pitää kaydä piipahtamassa, vaikka ne joiden luo menee olisi tyytyväisempiä kun niitä piipahtajia ei päivittäin ravaisi turhaan.

töissä kun tekee omaan vauhtiinsa sen mikä haluaa, niin sitten voikin nauttia hiljaisemmasta tekemisestä koko lopun työsuhteensa ajan aina eläkeikään asti. Itse tein niin, ettäolin 3 vkoa kokoajan edellä aikatauluista, niin ei kiirettä ollut koskaan

Työmatkoilla on kiire että kerkeää junaan tai bussiin. Muuten ei ole.

Jossakin päin Suomea on olemassa kiireen raja. Sen pohjoispuolella asuvilla ei ole kiirettä. Joskus tulee hoppu, kun pitää keretä johonkin, mutta ei täällä mitään yleistä ja jatkuvaa kiirettä ole.

Vierailija kirjoitti:

Työmatkoilla on kiire että kerkeää junaan tai bussiin. Muuten ei ole.

Useimmiten tulee sitten toinen, jos myöhästyt, joten selityksen makua

Kyllä se kiire on, varsinkin työelämässä, jonkinlainen keino tehdä itsensä tärkeäksi. Että tarvitaan siellä, täällä ja tuolla ja sitä sitten julistetaan kaikille mahdollisille kuuntelijoille, että kuka on paras ja kellä on eniten kiire. Itse vaan teen hommani siihen malliin ennakoiden, ettei mitään kiirettä tule. Sääliksi käy ajanhallintaan kyvyttömät. 

Ei. 

PS

Opetelkaa tiivistämään sanottavanne, niin teilläkään ei ole. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työmatkoilla on kiire että kerkeää junaan tai bussiin. Muuten ei ole.

Useimmiten tulee sitten toinen, jos myöhästyt, joten selityksen makua

Mutta sitä toista lentolippua ei työnantaja maksa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työmatkoilla on kiire että kerkeää junaan tai bussiin. Muuten ei ole.

Useimmiten tulee sitten toinen, jos myöhästyt, joten selityksen makua

Tulee puolen tunnin kuluttua.