Asumiskulujen jakautuminen uusperheessä
Mikä olisi oikeudenmukainen tapa jakaa asumiskulut tilanteessa, jossa omat lapseni ovat jo muuttaneet omiin asuntoihin ja miehellä on kaksi vielä kotona asuvaa lasta?
lapsilla omat huoneet ja tämän takia neliöitä on varsin paljon. Miehen näkemys on, että asumiskulut on jaettava puoliksi, mutta itse olen eri mieltä. Tarve näin suurelle neliö määrälle lähtee hänen puoleltaan, joten koen hieman epäreiluksi, että minun kuuluu rahoittaa tästä puolet. Miehen tulot ovat suuremmat kuin itselläni on.
Kommentit (36)
Pitäisi tietää onko asunto vuokralla vai oma. Onko velkaa jne.jne. Yleensä se parempituloinen maksaa kuitenkin enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Pitäisi tietää onko asunto vuokralla vai oma. Onko velkaa jne.jne. Yleensä se parempituloinen maksaa kuitenkin enemmän.
Joo tää ilman tietoa spekulointi on ihan älytöntä. Oudointa tässä on se että 2 sivua on jo huudettu täyteen jätä se sika. vaikka ei ole mitään tietoa faktoista .
Maksatte kaikki kulut puoliksi, ja jos jotain jää, niin yhteiselle tilille säästöön. Parisuhteessa ollaan yhdessä ja ei ole sinun ja minun vaan meidän. Molempien tulee panostaa yhtä paljon, vaikka tulos ei olisikaan tasan per nenä. Lapsilla on myös toinen vanhempi, jonka tehtävä on elättää omalta osaltaan lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuossa vaiheessa jo erimielisyyksiä rahasta. Ei näytä tulevaisuus mitenkään valoisalta eli hanki oma yksiö ja katsot rauhassa miten tilanne kehittyy.
Miksi ihmeessä suosittelet Ap:lle yksiötä? Hänellä on isoja lapsia, jotka varmaan joskus saavat omia lapsia. Heidän pitää mahtua käymään kylässä Ap:n luona ja joskus hän ehkä toimii lapsenvahtinakin, jos lapsenlapsen perheessä sattuu hätätilanne, äkillinen sairaus tms.
No nyt on hätävarjelun liioittelu kohdillaan, jos ihmisen pitäisi hommata asunto kuvitteellisia tulevaisuuden lapsenlapsia varten! Hoh, voihan olla ettei ne lapset edes halua tai pysty tekemään lapsia, tai niitä tehdään esim 15v pääsyä.
Jospa ap nyt kuitenkin ihan vaan miettisi omia tarpeitaan: ylisuuren asunnon maksaminen vain "ehkä sitkua", joka saattaa tai saattaa olla tapahtumatta 20v sisään, varten olisi järjetöntä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuossa vaiheessa jo erimielisyyksiä rahasta. Ei näytä tulevaisuus mitenkään valoisalta eli hanki oma yksiö ja katsot rauhassa miten tilanne kehittyy.
Miksi ihmeessä suosittelet Ap:lle yksiötä? Hänellä on isoja lapsia, jotka varmaan joskus saavat omia lapsia. Heidän pitää mahtua käymään kylässä Ap:n luona ja joskus hän ehkä toimii lapsenvahtinakin, jos lapsenlapsen perheessä sattuu hätätilanne, äkillinen sairaus tms.
No nyt on hätävarjelun liioittelu kohdillaan, jos ihmisen pitäisi hommata asunto kuvitteellisia tulevaisuuden lapsenlapsia varten! Hoh, voihan olla ettei ne lapset edes halua tai pysty tekemään lapsia, tai niitä tehdään esim 15v pääsyä.
Jospa ap nyt kuitenkin ihan vaan miettisi omia tarpeitaan: ylisuuren asunnon maksaminen vain "ehkä sitkua
V....u te naiset olette aivottomia.. ei voi muuta sanoa.
Puolet asumuskuluista ja samako ruokakuluista? Ei kuulosta reilulta.Miettisin kyllä josko omat asunnot voisi olla siihen saakka kun lapset muutta pois. Tai sitten mies maksaa nuo lasten huoneet ainakin.Esim. jos vuokra vaikka 1200e /80m2 niin mies maksaa sitten 20m2 enemmän eli 300 plus 450 lopuista ja ap sen 450....tai vastaavaa. Jos omistusasunto niin sitten ainakin vesimaksut ja muut 3/4 maksaa mies....Valuutukset ja vastikkeet voi mennä 50/50.
Vierailija kirjoitti:
Puolet asumuskuluista ja samako ruokakuluista? Ei kuulosta reilulta.Miettisin kyllä josko omat asunnot voisi olla siihen saakka kun lapset muutta pois. Tai sitten mies maksaa nuo lasten huoneet ainakin.Esim. jos vuokra vaikka 1200e /80m2 niin mies maksaa sitten 20m2 enemmän eli 300 plus 450 lopuista ja ap sen 450....tai vastaavaa. Jos omistusasunto niin sitten ainakin vesimaksut ja muut 3/4 maksaa mies....Valuutukset ja vastikkeet voi mennä 50/50.
Miten sä voit antaa neuvon kun et tiedä mitään taustoista?
Molemmilla on yhtä suuri vastuu kuluista. Kaikesta kun pystytään sopimaan, ei ole ongelmaa.
Omistusomakotitalossa (250m2, velaton) kun naisystävä muutti minun luo niin 400€, tai 600€/kk (ml. kaikki hänen ruuat) kuussa. Vuoroviikoin pari teinipoikaa, jotka kohta omillaan. En kokenut että minun olisi pitänyt tienata naisystäväni asumisesta.
400€ pitää sisällään omakotitalon kustannuksia: sähkö, lämmitys, vesi, kiinteistövero, jätehuoltomaksu, hulevesimaksu ja tuo 600€ siis sen että maksan myös ruokalaskun hänen osaltaan.
Nainen muutti mun uuteen omakotitaloon hän maksaa 400€/kk oma ehdotus.
Tää talo on velaton mä en maksa käytännössä yhtään mitään..
Onko tää nyt hirveän epäreilua? Nainen maksoi kaksiostaan 840€. Eli hänelle jää joka kk 400€ enemmän käyttö rahaa.
Muut hyödyt naiselle, parempi asumismukavuus, lyhyempi työmatka, enemmän tilaa, helpompi harrastaa.
Mies tienaa enemmän ja maksatta kaikesta puolet naisella mukaanlukien lastensa menot?! Ei ole reilua.
Saak mies elatusmaksuja aiemmalta kumppaniltaan, lapsilisät? Maksuosuudet voisi olla kummankin nettotulojen mukaan? Oma asunto on paras ratkaisu, jos asiasta on jatkuvaa riitaa.
Riippuu täysin siitä, kumpi tekee perheen metatyöt?
Ap kommentoi: Kyseessä ei ole uusi suhde vaan jo vuosia kestänyt. Naimisissa olemme. Yhdessä asumista on jo takana myös vuosia, joten huutelut, että on liian nopeasti hypätty suhteeseen ja yhdessä asumaan eivät pidä paikkansa.
Mies tienaa huomattavasti enemmän kuin nainen ja tällä hetkellä asumismuoto on väliaikaisena ratkaisuna vuokra asunto.
mies on hyvin tarkka siitä, että aiemmin kertyneet omaisuudet ovat erillisiä ja avioehto on olemassa. Kuitenkin koen tilanteen kohtuuttomana, että maksan kaikesta puolet.
Lasten toinen vanhempi ei taloudellisesti osallistu mihinkään.
Tilanne on alkanut minua häiritä todella paljon ja olen yrittänyt asian ottaa puheeksi, josta seurasi melko suuri riitatilanne.
Teidän elämäntilanne on muuttunut ja on syytä päivittää sopimaanne tapaa jakaa arkea. Tämä pitää sisällään käytäntöjä ja taloutta. Kerrot, että asumismuoto on muuttunut ja lapset ovat kasvaneet ja samalla heidän tarpeensa, mutta omaisuus on ja pysyy erillisenä. Tämä kuulostaa siltä, että miehesi haluaa hyötyä tilanteesta tai ei ole osannut ajatella tilannetta sinun näkökulmasta. Kannustan keskustelemaan uudelleen. Epäoikeudenmukaisuuden tunne ei rakenna parempaa parisuhdetta.
Miten ruokakulut? Ostatko pienemmillä tuloillasi neljän hengen ruoat? Teetkö naisena suurimman osan kotitöistä? Tuossa suhteessa käy helposti niin, että sinä köyhdyt ja mies vaurastuu. Kannattaa miettiä, onko mies sen arvoinen.