Lue keskustelun säännöt.
Hoivakotiin pääsyn kriteerit
23.10.2024 |
Hei!
En nyt tiedä mistä muualtakaan tätä oikein kysyisin, niin kokeilen täältä, jos täältä löytyy asiasta tietäviä.
Äitini on alle kuusikymppinen, sairastaa lihassairautta, on pyörätuolissa ollut jo vuosia ja henkilökohtaiset avustajat ovat auttamassa 10-12h päivässä. Välillä on avustajia, jotka aiheuttavat harmaita hiuksia, kun eivät osaa tehdä tiettyjä asioita tai jos tekevät,ne jää puolitiehen. Mutta on joukossa ihaniakin ihmisiä, jotka selkeästi ovat oikealla alalla. Äidin muisti on alkanut takkuilla viime kuukausina, ja muistitestinkin tulos oli aika heikko. Lääkäri oli vihjannut päänkuvaukseen menosta, mutta ei äiti osaa enää tehdä päätöksiä itse, joten oli siskoni inspiroimana päätynyt siihen, ettei siihen halua. Joten se siitä.
Siskoni on kuulemma aivan loppu äitini asioiden hoitamiseen ja sanoi ihan suoraan että parasta olisi vain sysätä äiti hoivakotiin. Nyt jo alkanut karsia äitimme turhia tavaroita ja puhuu että tuleva joulu on viimeinen joulu koko perheenä. Minä ja veljeni ollaan aivan eri mieltä - mielestämme äitimme paikka ei todellakaan ole hoivakodissa. Avustajien kanssa arki kuitenkin sujuu ja kuntokin on pysynyt samana jo vuosina,paitsi tuo muisti. Lisäksi siskoni on jo laittanut kyselyitä ja hintatiedusteluja hoivakoteihin. Äidillä on säästöjä ehkä muutama hassu tonni ja eläke on pieni. Miten hän kuvittelee että yksityiseen hoivakotiin olisi millään varaa?
Joten tästä päästäänkin kysymykseen: Julkisella on halvempaa, mutta eihän sinne varmasti äidillämme ole vielä mitään asiaa? Olen kuullut että se on iso etappi, jos pääsee edes siihen jonoon ? Tiedättekö kriteerejä hoitoon pääsyyn? Uskoisitteko että äidillä on mitään asiaa edes jonoon? Onko nämä vain minun kuvitelmia vai mikä on totuus?
Kiitos neuvoista, vinkeistä ja avusta jo etukäteen! Jos on kysyttävää,kerron mielelläni lisää.
Kommentit (63)
Vierailija kirjoitti:
Äiti ei oikein osaa enää ilmaista kunnolla mielipiteitään, mutta viimeisimmäksi on sanonut, että haluaa olla kotona niin pitkään kuin vain mahdollista.
Ja niin, tuo on aivan totta, että voihan siskoni jaksamiseen vaikuttaa muutkin asiat, joista en tiedä. Normaalisti kyllä jaetaan ilot ja surut, mutta ei ainakaan tähän mennessä ole kertonut onko elämässä jotain sitten meneillään muutakin. Mutta ihmettelen vain sitä, kun kerta myöntää ettei jaksa, niin ei sitten ota apua vastaan. Kun tosiaan veljenikin asuu melkein yhtä lähellä kuin tämä sisko äitiäni ja sitten kun vielä minäkin tarjouduin ottamaan koppia..
"Muisti ongelmat näkyy lähinnä siten, ettei aina muista onko käynyt ulkona, mitä on syönyt tai nimet menee sekaisin. "
Joku tässä nyt ei ihan täsmää. Tuskin hakemusta käsitellään jos äidiltä ei ole siihen mitään mielipidettä eikä käsittelijä edes näe äitiäsi tai kysy sitä mielipidettä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki laskut on jo suoraveloituksessa ja veljeni on ottanut kopin pankkiasioista, joten niihin ei siskoni puutu. Siskoni hoitaa nämä avustajiin liittyvät ongelmat, eli jos on ollut niiden kanssa hankaluuksia sekä sitten jos on jotain kela-asioita. Ja sit käy parin viikon välein äidin luona, lukee avustajien päiväkirjaa ja katsoo mitä siellä tehdään ei tehdä, jättää avustajille viestejä jos on jotain huomautettavaa tms. Siinäpä ne lähinnä on. Kampaajalla äiti ei käy ja lääkärikäyntejä on harvoin ja tähän asti nekin onnistuneet avustajien kanssa.
Niinkun joku tuolla ehdottikin, mä mielelläni otan kopin jos siskoni ei jaksa, etenkin kun veljeni myös on apuna. Mutta tätä kun siskolle ehdotin, oli hyvin vaivaantunut ja on sitä mieltä että hoivakoti on paras ratkaisu.
Jos kuvitellaan että äiti pääsisi hoivakotiin niin kuka ne laskut hoitaisi tai kela asioinnin? Entä sen kirjanpidon tarkistamisen tekeekö hoitajat mitä vai jättääkö tekemättä?
Yleinen edunvalvoja. Aika monella hoitokodin asukkaalla on yleinen edunvalvoja, vaikka hänellä olisi omaisia.
Vierailija kirjoitti:
No ei se pään kuvaus tuossa mitenkään oleellista ole, koska ei sille voi mitään tehdä, olipa tilanne mikä on.
Hoivakoteihin pääsy riippuu vahvasti kunnasta. Isäni veli pääsi Turussa juuri ihan vain siksi, että kävelykyky ei palautunut kaatumisen jälkeen. Vaimo sanoi tiukasti, ettei huoli sitä takaisin kotiin kun hän ei jaksa nostella, eikä toisaalta halua mitään vieraita ihmisiä kuten hoitajia ramppaamaan kotiinsa. Niinpä sille sitten löytyi hoivakotipaikka (kunnallinen) sairaalan jälkeen. Mies on ihan täysin järjissään, ja pystyy rullatuolilla liikkumaankin hyvin. Itse ei haluaisi missään nimessä olla hoivakodissa, mutta kun vaimo ei huoli kotiin ja sillä on jo uusi mieskin siellä niin sinne on jäänyt.
Minä kyllä suosittelen käymään tuolla pään kuvauksessa. Ap voi ottaa kontolleen ajanvarauksen tuohon kuvaukseen ja siellä käyttämiseen. Itse kuvaus ei kauaa kestä. Se on kuitenkin oleellinen osa muistisairauden diagnosointia. Kun on diagnoosi siitäkin tehty, niin sekin helpottaa sinne hoitokotiin pääsemistä, kun on monivaivainen.
Onko edunvalvontavaltuutus tehtynä? Suosittelen sitä, jos ei vielä ole, tosin saattaa olla jo myöhäistä. Muistisairaan asioiden hoitaminen voi olla todella hankalaa ilman edunvalvontaa. Sen saa helpoimmin ja nopeimmin edunvalvontavaltuutuksella, hitaimmin taas käräjäoikeuden määräämänä.
"Yleinen edunvalvoja. Aika monella hoitokodin asukkaalla on yleinen edunvalvoja, vaikka hänellä olisi omaisia."
Ei yleinen edunvalvoja kyllä mitään "kirjanpitoa" tarkistele. Eikä sen saaminen edellytä hoivapaikkaa. Jos se on tarpeen vanhus saa sen kyllä vaikka häntä hoidettaisiin kotona.
Vierailija kirjoitti:
"Yleinen edunvalvoja. Aika monella hoitokodin asukkaalla on yleinen edunvalvoja, vaikka hänellä olisi omaisia."
Ei yleinen edunvalvoja kyllä mitään "kirjanpitoa" tarkistele. Eikä sen saaminen edellytä hoivapaikkaa. Jos se on tarpeen vanhus saa sen kyllä vaikka häntä hoidettaisiin kotona.
Mutta joka tapauksessa omaisten ei tarvitse alkaa hoitamaan vanhuksen talousasioita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Yleinen edunvalvoja. Aika monella hoitokodin asukkaalla on yleinen edunvalvoja, vaikka hänellä olisi omaisia."
Ei yleinen edunvalvoja kyllä mitään "kirjanpitoa" tarkistele. Eikä sen saaminen edellytä hoivapaikkaa. Jos se on tarpeen vanhus saa sen kyllä vaikka häntä hoidettaisiin kotona.
Mutta joka tapauksessa omaisten ei tarvitse alkaa hoitamaan vanhuksen talousasioita.
Ei niitä ole mikään pakko hoitaa muutenkaan.
Voiko vahinkoraskauden varalta tehdä laillisesti pitävän sopimuksen? Esimerkiksi niin että vahingon sattuessa tehdään abortti, tai että lapsi siirretään adoptoitavaksi. Ja jos ei kuitenkaan jostain syystä niin tehdä (sopimusrikkomus) niin mies ei ole millään tavalla vastuussa lapsesta tai lapsen äidistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Useissa kunnissa pitää selvitä kotona jopa viidellä kotihoitokäynnillä ja/tai olla täysin sekaisin /liikuntakyvytön. Jossain vaiheessa oli myös ns yöpartioita. En tiedä onko enää.
Vierailija kirjoitti:
"Yleinen edunvalvoja. Aika monella hoitokodin asukkaalla on yleinen edunvalvoja, vaikka hänellä olisi omaisia."
Ei yleinen edunvalvoja kyllä mitään "kirjanpitoa" tarkistele. Eikä sen saaminen edellytä hoivapaikkaa. Jos se on tarpeen vanhus saa sen kyllä vaikka häntä hoidettaisiin kotona.
Mitähän kirjanpitoa tarvitaan? Kotihoito pitää töistäännihannitse kirjanpitoa, jos sitä tarkoitetaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äiti pääsi hoivakotijonoon vasta kun muistiongelma paheni ja hän lahti asunnosta pakkasella pariinkin kertaan ulos eikä osannut enää kotiin. Äiti muisti vain osoitteen, jossa oli asunut isän ja meidän lasten kanssa viimeksi 1980.
Onneksi ensimmäisellä kerralla hän kohtasi naapurin joka huolehti huoltomiehen avaamaan oven. Toisella kertaa äiti oli kävellyt aamutossuilla linja-autopysäkille. En tiedä minne olisi matkustanut. Kuljettaja tajusi tilanteen ja hänen vietiin ambulanssilla ensin sairaalaan ja sieltä takaisin kotiin.
Kotihoito huolehti kiireellisenä hoivakotipaikan. Kiireellinen tarkoitti 2 kk.
Hoivapaikkaa ei nykyisin oikeastaan saa millään kriteereillä eikä minkälaisen hakemuksen perusteella. Hakemuksen perusteella ehkä saat ns arviointipaikan jonka perusteella sitten tehdään päätös onko hakemus käsiteltävä vai ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt AP kokeilet itse sitä, mitä siskosi tekee. Et näköjään tajua tilannetta ollenkaan. Tämä on niin tyypillistä, huudellaan sivusta 500 km päästä.
En tiedä enkö vain osaa vai eikö tämä toimi, mutta mitä tarkoitat "ettei täsmää"? Tuolla mielipiteen ilmaisulla tarkoitan sitä, että äidiltä saa vähän ympäripyöreän vastauksen jos kysyy vähänkään haastavaa asiaa tai hänen täytyy päättää että kyllä vai ei. Ja on just tosi helposti johdateltavissa olemaan samaa mieltä, kuin joku toinen. Mutta tuo on ollut jo vuosia, koska sairauden oireisiin kuuluu juurikin tuollainen käytös. Ja me lapset sitä muistitestiä ollaan vaadittu, pitkään meni että se saatiin. Ja kyllä äiti sen itsekin tajusi, että hänen muisti reistailee ja testi oli hänelle ok. Tuosta päänkuvauksesta en sitten tiedä, onko jo myöhäistä pyytää sitä. Sitäkin siskoni perusteli,että se on mukamas turha, kun ei se kuitenkaan äidiltäni tule onnistumaan kun pitää olla pitkään paikallaan. En ole perehtynyt itse miten vaikea / helppo toimenpide se on ??
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hoivapaikkaa ei nykyisin oikeastaan saa millään kriteereillä eikä minkälaisen hakemuksen perusteella. Hakemuksen perusteella ehkä saat ns arviointipaikan jonka perusteella sitten tehdään päätös onko hakemus käsiteltävä vai ei.
Näin se on. Itse olen vanhuspuolella töissä ja osallistun näihin asiakasohjaajan kanssa pidettäviin palavereihin. Lähes poikkeuksetta päätös on, että kotiin vain kotihoidon ja hälyttimien turvin, vaikka me arviointijakson hoitajatkin puollettaisiin hoitokotipaikkaa. Sitten nämä asiakkaat ravaavat meillä kriisipaikoilla jatkuvasti. Omaishoitajaksi ei kannata ruveta, koska siitä hommasta et eroon pääse ennen hoidettavan kuolemaa.
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Mitä ovat ne asiat, joita siskosi hoitaa? Jos kerran kaiken käytännön avun saa kotihoidolta ja henkillökohtaisilta avustajilta, mitä jää siskollesi? Ja miksi niitä ei voisi hoitaa 500 kilometrin päästä, jos ne eivät kerran edellytä äitisi luokse menemistä eli eivät ole mitään käytännön apuja? Tulee tunne, että siskosi joutuu tekemään jotain muutakin kuin vain esim maksamaan laskut (niistäkin suurin osa kannattaa pistää suoraveloitukseen) ja ehkä varaamaan äidillesi aikoja lääkäriin, hammaslääkäriin, kampaajalle tms. Nämäkin asiat hoituu ihan puhelimella ja vaikka maapallon toiselta puolelta.
Koko kokonaisuus on ilmeisesti sisaresi harteilla ts. tulevatko avustajat, millaisia ovat ja sen palautteen antaminen, mitä äiti antaa hoitajistaan.
Onhan se raskasta kuunnella esim äidin valituksia, miten jotkut asiat eivät toimi. Se jokapäiväinen huoli on kuitenkin sen lähellä olevan hartioilla.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki laskut on jo suoraveloituksessa ja veljeni on ottanut kopin pankkiasioista, joten niihin ei siskoni puutu. Siskoni hoitaa nämä avustajiin liittyvät ongelmat, eli jos on ollut niiden kanssa hankaluuksia sekä sitten jos on jotain kela-asioita. Ja sit käy parin viikon välein äidin luona, lukee avustajien päiväkirjaa ja katsoo mitä siellä tehdään ei tehdä, jättää avustajille viestejä jos on jotain huomautettavaa tms. Siinäpä ne lähinnä on. Kampaajalla äiti ei käy ja lääkärikäyntejä on harvoin ja tähän asti nekin onnistuneet avustajien kanssa.
Niinkun joku tuolla ehdottikin, mä mielelläni otan kopin jos siskoni ei jaksa, etenkin kun veljeni myös on apuna. Mutta tätä kun siskolle ehdotin, oli hyvin vaivaantunut ja on sitä mieltä että hoivakoti on paras ratkaisu.
Ymmärsinkö oikein, että äitisi soittaa siskollesi silloin, kun äidilläsi on ollut ongelmia avustajien kanssa? Vai avustajat soittavat siskollesi? Jos näin, niin voisittehan te sopia, että vaikka tänä vuonna nyt soitetaan niissä asioissa sun siskolle, ensi vuonna soitetaan sulle ja seuraavana vuonna veljellesi. Näin jokaisella teistä olisi aina 2 vuotta "vapaata" ja yksi vuosi "asioiden hoitamista". Tai vaikka niiin, että kukin teistä hoitaa aina 4 kk kerrallaan noita asioita. Kela-asiat voi liittää tuohon samaan, koska nekään eivät edellytä paikalle menemistä vaan voi hoitaa netin kautta tai puhelimitse. Mitä tulee avustajien päiväkirjaan, niin perustakaa joku Whatsapp-ryhmä tai vastaava, johon avustajat sitten tekevät päiväkirjamerkintänsä. Ja se teistä sisaruksista, joka on "vuorossa", ottaa kantaa avustajien tekemiin merkintöihin. Eli ei enää mitään paperille kirjoitettua päivbäkirjaa vaan digimuodossa niin, että sitä voi seurata vaikka maapallon toiselta puolelta.
Jos äitisi luona siskosi käy kahden viikon välein, niin muuttakaa tätä. Vaikka asutkin 500 km päässä äidistäsi, halutessasi voit käydä äitisi luona joka kuudes viikko. Ja varsinkin, jos olet aikeissa muuttaa lähemmäksi. Myös veljesi voi käydä joka kuudes viikkoa. Ja samoin siskosi. Koska teitä on 3, äitisi luona joku teistä siis käy joka toinen viikko eli äitisi kannalta tilanne pysyy samana, mutta siskosi tilanne helpottuu, kun voi unohtaa äidin luona käymiset kuudeksi viikoksi.
Mä vähän veikkaan, että siskosi tuntee olevansa liian sidottu äitiinne. Mahdollisesti kokee, että hänen pitäisi olla aina valmiina. Eräänlaisessa hälytysvalmiudessa. Toivottavasti äitisi ei soittele siskollesi kaikenlaisista asioista, mitä pitäisi järjestää tai mihin äitisi on tyytymätön (esim ne avustajat). Jos näin on, niin äitisi pitää opetella soittamaan välillä sulle ja välillä veljellesi. Olen itse kokenut sen, miten kuormittavaa on, kun pitää olla tavoitettavissa. Aina. Vaikka ei sitten puhelua olisi tullutkaan eikä tarvinnut ryhtyä tekemään mitään, en mä kuitenkaan voinut elää rennosti omaakaan elämääni.
Siskosi on todennäköisesti seurannut äitisi tilannetta paljon lähempää ja tiiviimmin kuin sinä ja veljesi. Siskosi näkemys hoitopaikan tarpeesta voi ollakin ihan oikea. On myös mahdollista, että siskosi on vaan niin kyllästynyt koko hommaan, ettei usko sinun ja veljesi loppujen lopuksi hoitavan kaikkia äitisi asioita. Vaikea sanoa. Sinuna kuitenkin tekisin niin, että yhdessä veljesi kanssa lakaisitten hoitamaan ihan kaikki äitisi asiat ja vapauttaisitte siskosi kokonaan vastuusta. Sinä käyt äitisi luona aina kuukauden puolivälissä ja veljesi kuukauden alussa. Siskosi ei tarvitse käydä siellä enää ollenkaan äitisi asioiden hoitamisen takia. Hän voi käydä siellä halutessaan ihan vain siksi, että haluaa tavata äidin. Ei enää velvollisuudesta.
Wau, kiitos. Tuossa oli tosi paljon hyviä vinkkejä. Etenkin tuo, että jos joku avustaja suostuisi aina laittamaan päiväkirjamerkinnöistä kuvan. Näitä avustajia kun saattaa olla vaikka 15 eri per viikko.. Ja kun juuri hiljattain firma josta avustajat tulee, vaihtui niin vielä ei ole sellaista luottoavustajaa tullut. Ja tuollainen vuorosysteemin meidän lasten kanssa voisi toteuttaakin.
Ja ei meidän äiti mitään soittele siskolle, kun ei hän edes aina ymmärrä noita avustajien töppäilyjä. Avustajat yleensä ilmoittaa jos jotain akuuttia on tai sit just käydessään huomaa päiväkirjasta.
Itse olin kuukausi sitten äitini luona reilu viikon, niin silloin sain aika hyvän käsityksen tämänhetkisestä tilanteesta ja avustajien toiminnasta.
Mutta kiitos, täytyypä ottaa puheeksi nämä asiat.
Tulin katsomaan, onko tullut enää kommentteja tänne..
Jos jotain kiinnostaa, niin siskoni katkaisi välit minuun ja veljeen, ja nyt me hoidamme äitimme asioita. Sisko yritti kovastu, ttä äiti olis päässyt hoivakotiin, laittoi yksityisiin tarjouspyyntöjä ja sitten järkyttyi niiden hinnoista. Ei jaksanut enää joten parempi näin. Äidillä on nyt alkanut olla vakituiset avustajat, ennenkuin niitä saattoi käydä 10-15 per viikko, nyt 3-5. Äidistäkin huomaa, miten helpottunut on, kun ei kokoajan vaihdu naamat.
Vierailija kirjoitti:
Voiko vahinkoraskauden varalta tehdä laillisesti pitävän sopimuksen? Esimerkiksi niin että vahingon sattuessa tehdään abortti, tai että lapsi siirretään adoptoitavaksi. Ja jos ei kuitenkaan jostain syystä niin tehdä (sopimusrikkomus) niin mies ei ole millään tavalla vastuussa lapsesta tai lapsen äidistä.
Tällaista olen itsekin joskus ehdottanut käyttöön. Harmi vaan kun taisi tulla väärään ketjuun. Kerro missä ketjussa tämä keskustelu on käynnissä!
Äiti ei oikein osaa enää ilmaista kunnolla mielipiteitään, mutta viimeisimmäksi on sanonut, että haluaa olla kotona niin pitkään kuin vain mahdollista.
Ja niin, tuo on aivan totta, että voihan siskoni jaksamiseen vaikuttaa muutkin asiat, joista en tiedä. Normaalisti kyllä jaetaan ilot ja surut, mutta ei ainakaan tähän mennessä ole kertonut onko elämässä jotain sitten meneillään muutakin. Mutta ihmettelen vain sitä, kun kerta myöntää ettei jaksa, niin ei sitten ota apua vastaan. Kun tosiaan veljenikin asuu melkein yhtä lähellä kuin tämä sisko äitiäni ja sitten kun vielä minäkin tarjouduin ottamaan koppia..