Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Kiinnostunut introvertistä miehestä. Juttu etenee hänen ehdoillaan. Kannattaako jatkaa?
23.10.2024 |
Olen tästä miehestä ollut kiinnostunut jo ensinäkemältä saakka, josta on useampi kuukausi aikaa. Yksi asia johti toiseen ja läheisyyttä on ollut.
Mies on todennäköisesti introvertti, viihtyy paljon itsekseen. Minä myös, joten ei ole vaikea samaistua hänen elämäntyyliinsä. Hänellä on vaikea elämäntilanne, jonka vuoksi etääntyikin kun etenimme kaveritasolta läheisempään suhteeseen.
Hän on kertonut avoimesti tilanteestaan ja ei itsekään tiedä aina mitä haluaa. Siksi oletan, ettei tästä varmaan mitään vakavaa ole tulossa mutta minulle riittäisi suhde, jossa välillä näemme ja vietämme aikaa.
Ottaa yhteyttä kerran pari viikossa jolloin vaihdamme kuulumisia ja tutustumme lisää. Ne ovat mielenkiintoisia keskusteluja. Olen ainakin hänen mielessään ja tämä ihastuminen tekee itselle hyvää. Vielä emme ole ehtineet viettää kunnolla aikaa yhdessä ja sitä odotan.
En halua kuitenkaan tehdä itsestäni naurettavaa ja olla se ihminen joka on olemassa varalla jos joskus tarvitsee seuraani mutta olen joustava kuitenkin vielä.
Saankohan tästä suhteesta itselleni loppuenlopuksi paljoakaan?
Kommentit (135)
Vierailija kirjoitti:
Mies on kertonut, että hänellä on vaikea elämäntilanne ja sinä pohdit asiaa introverttiyden näkökulmasta.
Tämä! Sata kertaa tämä.
Ihmisillä on joku omituinen kuvitelma että introvertti ihminen on joku luolassaan asuva kummajainen jota juurikaan ei näe ja kun näkee se ryömii esiin muristen ja painuu jonnekin pusikkoon piiloon.
Minä olen introvertti. Olen täysin normaali ihminen, asun omassa talossa, käyn työssä, olen ammatiltani anesteologinen sairaanhoitaja.
Työssäni introvertin luonteen mukaan paneudun ja annan kaikkeni. Teen hyvää työtä, en hyväksy itseltäni mitään muuta. Paneudun potilaitten ongelmiin ja olen 100% läsnä. Siksipä väsyn ja kotiin tultuani kaipaan ja suoranaisesti tarvitsen rauhaa ja hiljaisuutta. Onneksi asun yksin joten voin vetäytyä rauhaan ja hiljaisuuteen ja ladata akkujani.
Luonto ja merenranta on minulle rauhan tyyssija. Sieltä saa mielenrauhaa ja jaksaa taas.
Työssäni minusta pidetään paljon. Niin potilaat kuin työtoveritkin. Minuun voi aina luottaa.
En jaksa juhlia ja kovaäänistä riehumista, se tekee suoranaisesti kipeää. Vihdyn valtavan hyvin yksin, mutta kun tuntuu sille hakeudun seuraan. Minulla on vähän mutta sitä parempia ystäviä. Turhia tuttavia en kaipaa, pinnallinen kotkotus ei jaksa kiinnostaa.
Kuten yllä oleva sanoo, sinä pohdit introverttiyttä ikäänkuin se olisi jokin vamma! Kenellä tahansa voi olla vaikea elämäntilanne on luonteeltaan millainen tahansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa siltä, että ap:tä huijataan. Miehellä on niin mahdottoman vaikeaa. Ja tällä hämäyksellä ap:lle menee kaikki läpi ja ap ymmärtää kaiken itsekkyyden ja vielä jakaa sääliäkin kaupan päälle.
Voi olla niinkin, mutta ap tässä on suurin huijari. Ei ole rehellinen siinä mitä haluaa ja/tai miten asiat on. Tarina muuttuu koko ajan. Joku tässä mättää ap:n puolelta. Selvästi hän haluaa jotakn vahvistusta täältä jollekin asialla ja ajamalla ajaa keskustelua haluamaansa suuntaan. Mutta tuskin tietää itsekään mitä haluaa.
Mies voi olla introvertti tai olla olematta, mutta enemmän kuulostaa siltä, että hän on liero, ja ap tulee täysillä lieroilun mahdollisuuksia.
Olen suhteessa introvertin kanssa, ja suhde alkoi mutkattomasti, vastavuoroisesti ja suoralla puheella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies on kertonut, että hänellä on vaikea elämäntilanne ja sinä pohdit asiaa introverttiyden näkökulmasta.
Tämä! Sata kertaa tämä.
Ihmisillä on joku omituinen kuvitelma että introvertti ihminen on joku luolassaan asuva kummajainen jota juurikaan ei näe ja kun näkee se ryömii esiin muristen ja painuu jonnekin pusikkoon piiloon.
Minä olen introvertti. Olen täysin normaali ihminen, asun omassa talossa, käyn työssä, olen ammatiltani anesteologinen sairaanhoitaja.
Työssäni introvertin luonteen mukaan paneudun ja annan kaikkeni. Teen hyvää työtä, en hyväksy itseltäni mitään muuta. Paneudun potilaitten ongelmiin ja olen 100% läsnä. Siksipä väsyn ja kotiin tultuani kaipaan ja suoranaisesti tarvitsen rauhaa ja hiljaisuutta. Onneksi asun yksin joten voin vetäytyä rauhaan ja hiljaisuuteen ja ladata a
"Minä olen introvertti! Minä olen parempi! Minä olen aina täydellinen joka paikassa. Minun jutut ei ole "pinnallista kotkotusta". Minun jutut ovat parempia! Minä olen aidompi..."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies on kertonut, että hänellä on vaikea elämäntilanne ja sinä pohdit asiaa introverttiyden näkökulmasta.
Tämä! Sata kertaa tämä.
Ihmisillä on joku omituinen kuvitelma että introvertti ihminen on joku luolassaan asuva kummajainen jota juurikaan ei näe ja kun näkee se ryömii esiin muristen ja painuu jonnekin pusikkoon piiloon.
Minä olen introvertti. Olen täysin normaali ihminen, asun omassa talossa, käyn työssä, olen ammatiltani anesteologinen sairaanhoitaja.
Työssäni introvertin luonteen mukaan paneudun ja annan kaikkeni. Teen hyvää työtä, en hyväksy itseltäni mitään muuta. Paneudun potilaitten ongelmiin ja olen 100% läsnä. Siksipä väsyn ja kotiin tultuani kaipaan ja suoranaisesti tarvitsen rauhaa ja hiljaisuutta. Onneksi asun yksin joten
Tämän takia kierrän kaikki introvertiksi itseään luonnehtivat kaukaa.
Työkaverini ilmoitti töihin tullessaan ettei sitten jaksa puhua kellekään koska on introvertti. Sopii mulle ja muillekin, mutta kun ei se ole ikinä hetkeäkään hiljaa. Hänelle ei ilmeisesti silti saa puhua koska introverttiys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies on kertonut, että hänellä on vaikea elämäntilanne ja sinä pohdit asiaa introverttiyden näkökulmasta.
Tämä! Sata kertaa tämä.
Ihmisillä on joku omituinen kuvitelma että introvertti ihminen on joku luolassaan asuva kummajainen jota juurikaan ei näe ja kun näkee se ryömii esiin muristen ja painuu jonnekin pusikkoon piiloon.
Minä olen introvertti. Olen täysin normaali ihminen, asun omassa talossa, käyn työssä, olen ammatiltani anesteologinen sairaanhoitaja.
Työssäni introvertin luonteen mukaan paneudun ja annan kaikkeni. Teen hyvää työtä, en hyväksy itseltäni mitään muuta. Paneudun potilaitten ongelmiin ja olen 100% läsnä. Siksipä väsyn ja kotiin tultuani kaipaan ja suoranaisesti tarvitsen rauhaa ja hiljaisuutta. Onneksi asun yksin joten
Niin ja oleellisin: MINÄ hakeudun seuraan, kun MINUA kiinnostaa. (Silloin jokaisen tulee toki olla immarreltu, kun jos Introvertti arvottaa tärkeääkin tärkeämmän aikansa jollekin sosiaaliselle kontaktille, niin sen täytyy olla jotain Aidosti Merkittävää.)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko ap joku 20 v? Kai jokainen nainen tietää miten tuossa käy... miehellä ero menossa tai sitten ei. Ties kuinka monen kanssa pitää yhteyttä, katsoo saisiko syyn lopulliseen eroon. Sitten laastarisuhde vähäksi aikaa ja sitten taas vanha suola janottaa..kokemusta on. Jos mukana on lapsia niin en jäisi katsomaan.
Tämä sinun versiosi on nyt kyllä hatusta vedetty. Tuo ei pidä paikkaansa. Tiedän varmaksi miehen eronneen eikä kuviossa ole lapsia. Näemme viikoittain yhteisessä harrastuksessa jolloin hän on perääni koko ajan. Kuulumisia kyselee viestein ja haluaa keskustella kanssani. -ap
Tää stoori muuttuu ihan koko ajan. Et taida olla mikään kovin vakaa tapaus, jos edes on totta koko juttu...?
Mikä stoorissa nyt varsinaisesti muuttui? Sinun oletuksesi ja mustavalkoinen ajatusrakennelmasi kun luit pelkän aloituksen ja lokeroit jo koko jutun yhteen moodiin.
Minä vain kerroin lisää sitä myöten kun kommentteja tuli. Mikään minun tilanteessa ei ole muuttunut kuitenkaan. -ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap mikä sun ongelma on, jos kerran sulle riittää tuollainen suhde?
Vai onko sulla sittenkin salaa toiveita, että siitä tulee perinteinen vakiintunut parisuhde, ja pelkäät, ettei siitä tulekaan? Silloin sinä olet se (ehkä itsellesikin) epärehellinen. Mies on tuossa ihan avoimin kortein, sanoo että on vaikea tilanne eikä tiedä mitä haluaa. Ja tarjoaa vain sen minkä jaksaa/voi nyt tarjota, lupaamatta muuta.
Itse en ole koskaan ajatellut niin, että vain suhde joka johtaisi johonkin vakiparisuhteeseen olisi elämisen arvoinen ja hyvä. Siksi mä voisin olla tuollaisessa suhteessa hyvinkin, ja onnellisena. Mutta jos sulla ap sittenkin, vaikka sanot että sulle riittää vain silloin tällöinen näkeminen ja ajan viettäminen, on muitakin toiveita, niin eihän se todennköisyys että ne toteutuu ole kovin iso. Ei nolla, mutta ei isokaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies on kertonut, että hänellä on vaikea elämäntilanne ja sinä pohdit asiaa introverttiyden näkökulmasta.
Tämä! Sata kertaa tämä.
Ihmisillä on joku omituinen kuvitelma että introvertti ihminen on joku luolassaan asuva kummajainen jota juurikaan ei näe ja kun näkee se ryömii esiin muristen ja painuu jonnekin pusikkoon piiloon.
Minä olen introvertti. Olen täysin normaali ihminen, asun omassa talossa, käyn työssä, olen ammatiltani anesteologinen sairaanhoitaja.
Työssäni introvertin luonteen mukaan paneudun ja annan kaikkeni. Teen hyvää työtä, en hyväksy itseltäni mitään muuta. Paneudun potilaitten ongelmiin ja olen 100% läsnä. Siksipä väsyn ja kotiin tultuani kaipaan ja suoranaisesti tarvits
Jeeep! Ne jotka itsensä suurinpiirtein esittelee introverttiyden kautta, kierrän kaukaa.
Kaikki introvertit ei toki ole sellaisia, mutta ne jotka eniten asiasta mölyä pitää..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi ihmiset antavat ensimmäistäkään mahdollisuutta tuollaisille viallisille?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies on kertonut, että hänellä on vaikea elämäntilanne ja sinä pohdit asiaa introverttiyden näkökulmasta.
Tämä! Sata kertaa tämä.
Ihmisillä on joku omituinen kuvitelma että introvertti ihminen on joku luolassaan asuva kummajainen jota juurikaan ei näe ja kun näkee se ryömii esiin muristen ja painuu jonnekin pusikkoon piiloon.
Minä olen introvertti. Olen täysin normaali ihminen, asun omassa talossa, käyn työssä, olen ammatiltani anesteologinen sairaanhoitaja.
Työssäni introvertin luonteen mukaan paneudun ja annan kaikkeni. Teen hyvää työtä, en hyväksy itseltäni mitään muuta. Paneudun potilaitten ongelmiin ja olen 100% läsnä. Siksipä väsyn ja kotiin tultuani kaipaan ja suoranaisesti tarvits
Tämän takia kierrän kaikki introvertiksi itseään luonnehtivat kaukaa.
Työkaverini ilmoitti töihin tullessaan ettei sitten jaksa puhua kellekään koska on introvertti. Sopii mulle ja muillekin, mutta kun ei se ole ikinä hetkeäkään hiljaa. Hänelle ei ilmeisesti silti saa puhua koska introverttiys.
Juu. Introverttiyttä julistava ei ole yhtä kuin introvertti. Menee enemmän sinne erityisherkkyyslaariin, ihmisiin, joille omasta mielestään kuuluu liuta etuoikeuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mies voi olla introvertti tai olla olematta, mutta enemmän kuulostaa siltä, että hän on liero, ja ap tulee täysillä lieroilun mahdollisuuksia.
Olen suhteessa introvertin kanssa, ja suhde alkoi mutkattomasti, vastavuoroisesti ja suoralla puheella.
Mikä tuosta miehestä tekee lieron?? Mitä hän tekee väärin??
Voihan sitä aina vaihtaa jännämieheen, jos introvertti on liian tylsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voihan sitä aina vaihtaa jännämieheen, jos introvertti on liian tylsä.
Jännämiestä tulisi ehkä joskus sentään nähtyä.
Vierailija kirjoitti:
Ap mikä sun ongelma on, jos kerran sulle riittää tuollainen suhde?
Vai onko sulla sittenkin salaa toiveita, että siitä tulee perinteinen vakiintunut parisuhde, ja pelkäät, ettei siitä tulekaan? Silloin sinä olet se (ehkä itsellesikin) epärehellinen. Mies on tuossa ihan avoimin kortein, sanoo että on vaikea tilanne eikä tiedä mitä haluaa. Ja tarjoaa vain sen minkä jaksaa/voi nyt tarjota, lupaamatta muuta.
Itse en ole koskaan ajatellut niin, että vain suhde joka johtaisi johonkin vakiparisuhteeseen olisi elämisen arvoinen ja hyvä. Siksi mä voisin olla tuollaisessa suhteessa hyvinkin, ja onnellisena. Mutta jos sulla ap sittenkin, vaikka sanot että sulle riittää vain silloin tällöinen näkeminen ja ajan viettäminen, on muitakin toiveita, niin eihän se todennköisyys että ne toteutuu ole kovin iso. Ei nolla, mutta ei isokaan.
Ei taida olla ongelmaa.
Minusta tilanne on paras mahdollinen minulle jos pääsen vain viettämään aikaa hänen kanssaan. Minulle riittää etenkin alkuun vain kevyt tapailusuhde, jossa on turvallinen olla. Toivon, että aikataulumme kohtaavat pian ja suhde etenisi tästä uudelle tasolle.
Olisimme eilen nähneet mutta valitettavasti olin itse sairaana. Sen sijaan keskustelimme tunteja.
Haluaisin viettää kunnolla aikaa hänen kanssaan, jotta tietäisin osuvatko tunteeni häntä kohtaan oikeaan. Nyt pidän häntä erittäin mielenkiintoisena ihmisenä. Siksi olen kärsivällinen. -ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap mikä sun ongelma on, jos kerran sulle riittää tuollainen suhde?
Vai onko sulla sittenkin salaa toiveita, että siitä tulee perinteinen vakiintunut parisuhde, ja pelkäät, ettei siitä tulekaan? Silloin sinä olet se (ehkä itsellesikin) epärehellinen. Mies on tuossa ihan avoimin kortein, sanoo että on vaikea tilanne eikä tiedä mitä haluaa. Ja tarjoaa vain sen minkä jaksaa/voi nyt tarjota, lupaamatta muuta.
Itse en ole koskaan ajatellut niin, että vain suhde joka johtaisi johonkin vakiparisuhteeseen olisi elämisen arvoinen ja hyvä. Siksi mä voisin olla tuollaisessa suhteessa hyvinkin, ja onnellisena. Mutta jos sulla ap sittenkin, vaikka sanot että sulle riittää vain silloin tällöinen näkeminen ja ajan viettäminen, on muitakin toiveita, niin eihän se todennköisyys että ne toteutuu ole kovin iso. Ei nolla, mutta ei isokaan.
Ei taida o
Miksi ette vietä aikaa yhdessä?
Ohis
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voihan sitä aina vaihtaa jännämieheen, jos introvertti on liian tylsä.
Jännämiestä tulisi ehkä joskus sentään nähtyä.
Näkevät viikottain. Ja yhteydenpito täysin tuon miehen vastuulla? Ap:han sanoi ettei kysele kuulumisia. Miten tämä kaikki nyt on miehen syy taas...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies voi olla introvertti tai olla olematta, mutta enemmän kuulostaa siltä, että hän on liero, ja ap tulee täysillä lieroilun mahdollisuuksia.
Olen suhteessa introvertin kanssa, ja suhde alkoi mutkattomasti, vastavuoroisesti ja suoralla puheella.
Mikä tuosta miehestä tekee lieron?? Mitä hän tekee väärin??
Liero kiemurtelee. Ei se laitonta ole, mutta en kyllä suosittele jäämään vierelle odottamaan kiemurtelun loppua.
Elikkä te siis näette kerran viikossa harrastuksessa, ja mies vaikuttaa kiinnostuneelta. Hän pitää sinuun yhteyttä lisäksi pari kertaa viikossa. Teillä on ollut myös läheisempää kanssakäymistä.
Sinä et ota häneen yhteyttä, etkä aiokaan. Ja sitten ihmettelet, että miksi on niin nihkeää. No, hänellä on tilanteensa, eikä tiedä mitä haluaa. Mutta sinäkään et tiedä mitä haluat, ja lisäksi olet häntä kohtaan passiivinen. Mitä oikein odotat tapahtuvan? En ihan ymmärrä. Eihän tuo oma käytöksesi vie yhtään mihinkään. En minä ainakaan kovin pitkään jaksaisi yksipuolisesti pitää yhteyttä.
Alue: Aihe vapaa
Tää stoori muuttuu ihan koko ajan. Et taida olla mikään kovin vakaa tapaus, jos edes on totta koko juttu...?