Miten epävakaan läheisen kanssa pitäisi toimia?

Ihan huoli-ilmoitusta vaan jos jutut menee psykoottisiksi tai vainoharhaisiksi. 

Vierailija kirjoitti:

Ihan huoli-ilmoitusta vaan jos jutut menee psykoottisiksi tai vainoharhaisiksi. 

ei hänestä tarvitse ilmoitusta tehdä, ei hän vainoharhainen ole, ihmettelen vain sitä, millainen asenne minun pitäisi häneen ottaa. 

Tuossa riippuu tosi paljon onko nimenomaan epävakaa vai kaksisuuntainen. Ovat samanlaisia, mutta ne toimivat ihan eri tavalla.

Parhain tapa on lähestyä rauhallisesti ja ymmärtäväisesti, sekä kommunikoida mahollisimman neutraalisti varsinkin, jos vaikuttaa olevan psykoosissa tai muuten tosi negatiivinen. Itselläni on tuttava ja yleisemmin aina ajttelen, kun hänellä on "episodi" että hän on silloin lapsen tasolla, eli kannattaa puhua kuin lapselle, mutta ei lässyttäen.

En olisi missään tekemisissä. Eli asialliset ja viileät välit, jos on pakko olla tekemisissä, eli on niin läheinen sukulainen tms. 

Älä ole tekemisissä jos mahdollista, jos pakko olla tekemisissä niin käyttäydyt kuten muutenkin käyttäytyisit. Miten se auttaisi mitenkään tilannetta, että myös sinä alat vaihtelemaan käytöstäsi päivästä riippuen? 

Vierailija kirjoitti:

Älä ole tekemisissä jos mahdollista, jos pakko olla tekemisissä niin käyttäydyt kuten muutenkin käyttäytyisit. Miten se auttaisi mitenkään tilannetta, että myös sinä alat vaihtelemaan käytöstäsi päivästä riippuen? 

En tarkoita, että oman käytön muuttaminen auttaa mitään, mutta tykkään hänestä, kun hän on lutunuen. Ja inhoan, kun hän on jääkylmä. Luontaisesti vastaan niin kuin metsä huutaaa. Mietin, että provosoinko itse häntä silloin jotenkin?

Jos ei ole ihan pakko olla tekemisissä, niin katkaise välit.

Olen ottanut etäisyyttä. En jaksanut sitä räjähtelyä ja yhtäkkistä loukkaantumista mitättömistä asioista. 

Jos esimerkki pitää antaa, niin kerran olin sopinut tulevani arki-iltana käymään hänen luonaan. Laitoin päivän aikana viestiä tarkemmasta aikataulusta tyyliin "Hei, sopiiko tosiaan jos tulen siinä kuuden tienoilla? Pääsen jo iltapäivällä töistä, mutta voisin vetää pienet voimapäikkärit siinä välissä."

Vastauksena tuli: "Jahas, jos mun seura on niin uuvuttavaa, että et ilman "voimapäikkäreitä" jaksa niin ei tarvi tulla ollenkaan!"

Ja siis tosiaan alkujaan puhe oli illasta, ei iltapäivästä joten kyse ei ollut siitä, että hän olisi odottanut mua luokseen aikaisemmin. Loukkaantumiseen riitti tuo heitto että ajattelin ottaa pikapäikkärit ennen hänen luokseen menoa. 

On pakko olla tekemisessä. 

ap

Vierailija kirjoitti:

On pakko olla tekemisessä. 

ap

Oma lapsi? Muuten ei kyllä tule mieleen läheistä jonka kanssa on pakko olla tekemisissä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On pakko olla tekemisessä. 

ap

Oma lapsi? Muuten ei kyllä tule mieleen läheistä jonka kanssa on pakko olla tekemisissä. 

Olen ainut, joka hänellä on.

Ootko koittanut kysyä häneltä itseltään  mistä tulee? 

Mietin, että voisit ehkä silloin, kun on tuo lutunen vaihe. Onko hän tietoinen siitä, että käyttäytyy noin ailahtelevasti? Ja sanoa suoraan miten raskasta on, kun ei koskaan tiedä millaista reaktiota pitäisi odottaa.

Vierailija kirjoitti:

Olen ottanut etäisyyttä. En jaksanut sitä räjähtelyä ja yhtäkkistä loukkaantumista mitättömistä asioista. 

Jos esimerkki pitää antaa, niin kerran olin sopinut tulevani arki-iltana käymään hänen luonaan. Laitoin päivän aikana viestiä tarkemmasta aikataulusta tyyliin "Hei, sopiiko tosiaan jos tulen siinä kuuden tienoilla? Pääsen jo iltapäivällä töistä, mutta voisin vetää pienet voimapäikkärit siinä välissä."

Vastauksena tuli: "Jahas, jos mun seura on niin uuvuttavaa, että et ilman "voimapäikkäreitä" jaksa niin ei tarvi tulla ollenkaan!"

Ja siis tosiaan alkujaan puhe oli illasta, ei iltapäivästä joten kyse ei ollut siitä, että hän olisi odottanut mua luokseen aikaisemmin. Loukkaantumiseen riitti tuo heitto että ajattelin ottaa pikapäikkärit ennen hänen luokseen menoa. 

Tuo on hieman ärsyttävä lähestymistapa, jos sattuu olemaan se toinen osapuoli.

Sinun täytyy vain kokeilemalla testailla miten sujuu. Kun opit tuntemaan häntä niin se helpottuu, muista myös puhua asioita. Tsemppiä, vaikeita ihmisiä mutta ei niille voi mitään. Pidä huolta itsestäsi.

Vierailija kirjoitti:

Ootko koittanut kysyä häneltä itseltään  mistä tulee? 

Mietin, että voisit ehkä silloin, kun on tuo lutunen vaihe. Onko hän tietoinen siitä, että käyttäytyy noin ailahtelevasti? Ja sanoa suoraan miten raskasta on, kun ei koskaan tiedä millaista reaktiota pitäisi odottaa.

Kyllä ne sen tietää, sehän on täysin tietoista toimintaa. Saattaa kyllä kieltää tehokkaasti jos huomaat, saattaa jopa loukkaantua verisesti joskus.

Siitä asenteesta, mene luonnollisesti. Opit enemmän. Puhu, kysy ja kerro yms. Kehität samalla psyykkistä vahvuuttasi ja älykkyyttäsi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älä ole tekemisissä jos mahdollista, jos pakko olla tekemisissä niin käyttäydyt kuten muutenkin käyttäytyisit. Miten se auttaisi mitenkään tilannetta, että myös sinä alat vaihtelemaan käytöstäsi päivästä riippuen? 

En tarkoita, että oman käytön muuttaminen auttaa mitään, mutta tykkään hänestä, kun hän on lutunuen. Ja inhoan, kun hän on jääkylmä. Luontaisesti vastaan niin kuin metsä huutaaa. Mietin, että provosoinko itse häntä silloin jotenkin?

 

Tottakai provosoit häntä koska sinun tulisi oletettavasti mukautua hänen tunnetiloihinsa. Tämä taas tarkoittaa oletettavasti sitä että et voi olla oma itsesi. Tästä seuraa sinulle ongelmia.

Kaikista järkevintä on mainita asioista jotka vaivaavat sinua. Valitettavasti hän ei tule koskaan olemaan tuollainen lutuinen ihminen, se on vain yksi osa häntä, ei hän halua olla sellainen ihminen.

Sinun nössön rooli tuollaisessa suhteessa on aina mukautua jokaiseen tilanteeseen. Haluatko skitsofrenian oireita vai tappoenergiaa? Et saa häntä muuttumaan lutuiseksi ihmiseksi koskaan.

Up