Menin pettämään miestäni perhearjen uuvuttamana
Se tavallinen tarina. Lapset kouluikäisiä, toinen erityislapsi. Harteille kasaantuneet kotityöt ja metatyöt, läheusyyden puute ja epätyydyttävä seksielämä.
Aina halveksinut pettämistä, Kunnes vastaan tulee mies yllättäen joka kuuntelee, tarjoaa läheisyyttä. Aina ihmetellyt ihmisiä, jotka näihin salasuhteisiin lähtee. Se vaan koukuttaa.
en tiedä mitä teen. Tuntuu, että omaan parisuhteeseen ei enää paluuta. Silti erokin tuntuisi pahalta. Tunteita on, mutta onko rakkautta. Tuskin, jos pettämään pystyy. Kauaa tätä ei ole jatkunut, enkä aio jatkaa. Päätöksiä pitäisi tehdä.
Kommentit (36)
Eipä tuosta enää oikein muuta paluuta ole kuin eteenpäin elukkavaiston mukana. Vaikka mies antaisi anteeksi, äärimmäisen harva pystyy palauttamaan luottamusta, rakkaudesta puhumattakaan tuollaisen jälkeen
Eli eroa tulille vaan ja pimppa ojossa takaisin elämän makuun! Lapset on ammuttu helvettiin joka tapauksessa jo, ei tuo tilanne heidän kannaltaan enää pahene. No toki ehkä sillä, että otat uuden puolison joka on väkivaltainen heitä kohtaan (uusioperhe lasten kokeman väkivallan määrää 100-kertaisesti). Mutta tuskin sinä kuitenkaan madonnanna eron jälkeen pysyt, joten siitä vaan, täyttä höyryä helvettiin
Helt slut, men orkar och har tid att ragga upp andra att pippa med?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä, miksi mua ärsyttää tuo sana "metatyöt". Ikään kuin oman perheen elämän suunnittelu ja hallinnointi olisi niin hirveä taakka. Ihme suorittamista. Ja kuulostaa selittelyltä.
Luulen, että tätä suunnittelun (ns. "metatyön") taakkaa merkittävämpi syy ap:n syrjähyppyyn on epätyydyttävä seksielämä - ja siitä jokainen on itse vastuussa. Voi nimittäin lähteä kehittämään sitä seksiä miehen kanssa tai vaihtaa miestä.
Mistä tahansa asiasta tulee taakka, jos suhteen toinen aikuinen ulkoistaa oman osuutensa siitä toiselle.
Näillä palstoilla on moneen kertaan vatvottu miesten ja naisten metatyöt, kun naiset ei millään halua tunnustaa, että auton huoltoon viennin muistaminen olisi mieheltä metatyötä, tai uusien talvirenkaiden hankinta, kun vanhat on kuluneet. Kun multa kuoli mies syöpään, olen tajunnut, kuinka paljon metatyötä hän talomme eteen tekikään!
Kun miehet ovat alkaneet osallistua kotitöihin ja lasten hoitoon ihan ok verrattuna vaikkapa 70-lukuun, naiset ovat ruvenneet valittamaan näistä metatöistä eli kokonaisuuden hallinnasta. Milloin kodin ylläpitämisestä tuli tällaista rakettitiedettä? Tuntuu että nykyajan naiset ei oikein osaa rakastaa kotiaan ja omaa työtään sen tunnelman ylläpitämisessä. - Ja kyllä, miehelläkin on oma roolinsa sen tunnelman ylläpitämisessä, hän tuo esimerkiksi turvallisuutta, sen tajusin kun jäin mieheni kuoltua yksin talooni. t. neljän aikuisen lapsen äiti
Ihmisten pahaolo taas loistaa osassa vastauksissa.
Pettäminen ei ole ikinä oikein, mutta elämä ei ole niin mustavalkoista. Näyttää kyllä, että parisuhde vetelee viimeisiään, sen eron viimeisen askeleen otto on vaikeeta. Elämme vain kerran ja jokainen on vastuussa omasta onnellisuudestaan. Ennen pettämistä toki olisi hyvä kääntää se viimeinenkin kivi parisuhteessa ja puhua kumppanille, mutta aina se puhuminen ei auta.
Ymmärrän Sinua kyllä vaikka ikinä en ole pettänyt ja koin itse sen hirveän eron lähes 30 vuoden yhteisen elon jälkeen toisen naisen takia = pitkäaikaisen pettämisen jälkeen. Se jos joku sattuu.
Vierailija kirjoitti:
Älä ap syytä itsesi. Syy on miehessäsi, ei sinussa.
Näin on. Vika on AINA. loppupeleissä miehen.
Mutta, kun nyt jalat on levitetty, niin uutta melaa vaan mekkoon.
Miehesi ansaitsee parempaa. Oksettava olla samaa sukupuolta tuollaisen kanssa
Teit oikein. Elämästä pitää olla oikeus nauttia. Jos jörö-jukkaa ei kiinnosta, niin mitä varten sitä pitäisi omistaa loppuelämä hänelle?
Vierailija kirjoitti:
Teit oikein. Elämästä pitää olla oikeus nauttia. Jos jörö-jukkaa ei kiinnosta, niin mitä varten sitä pitäisi omistaa loppuelämä hänelle?
Tämä. Älä missään nimessä eroa jos sinulla ei ole kykyä huolehtia perheestä.
Vierailija kirjoitti:
Kukaan poika/mies ei ole päässyt tekemään minuun tarpeitaan seitsemään vuoteen. Ilmeisesti joihinkin kuitenkin pääsevät, kun ovat oppineet niin sinnikkäiksi. Jopa varatut 🤮
T32
En pystyisi tuohon jos joku mies puhuu minulle yrittäen päästä purkautumaan reikiini. Etenkin alkoholi tekee minusta todella helpon, ei välttämättä tarvitse edes lirkutella.
Täysin miehen vika . Laitat vielä nuolemaan vieraan miehen limat nainnin jälkeen .
Aloit ratkaista uupumustasi ihan väärästä asiasta. Pakenemalla todellisuutta toiseen suhteeseen. Uudet suhteet on aina niin ihania ja luovat kuvitelman auvosta. Tuossa suhteessa jos pysyt niin sulla on muutaman vuoden päästä melko sama paletti kuin aiemminkin, mutta lisänä uusperhekuviosäätö ja sen lisäongelmat.
Et tainnut varsinaisesti sanoa että aviomiehessäsi olisi mitään kummempaa vikaa.
lopeta suhde ja mene terapiaan. Joko yksin tai parisuhdeterapiaan.
Vierailija kirjoitti:
Uupuneena kumminki jaksaa levittää jalkansa jollekin vieraalle. Jaaha.
Kun oli lapset pieniä niin ei edes viimeinen ajatus ollut pettäminen, kyllä yksi lapsista on lievästi kehitysvammainen, olin niin väsynyt, vaikkei siihen aikaan mitään metatyötä oltu keksitty.
Tyttöjä on muutenkin vähemmän kuin poikia ja yhä harvempi päästää poikaa lypsääntymään lettuunsa. Onneksi niitä samoja voi käyttää useampi, että kaikille riittää pumpattavaa.