Ollako vai eikö olla?

Tapasin kesällä kivan naisen, jonka kanssa aloimme käymään treffeillä, tustustuimme ja ihastuimme. Kumpikin asumme tahoillamme, emmekä näe päivittäin. Homma on toiminut mielestäni hyvin, mutta pieni pilvenlonkare kuitenkin varjostaa onneani ja pistää miettimään, että tuleeko tästä kuitenkaan mitään?

Nainen nimittäin on sellaista tyyppiä, että tuntuu yliajattelevan ja -analysoivan asioita. Tämä näkyy käytännössä siten, että mielialat ja käytös on välillä hyvin ailahtelevaa. Jos vaikka edellisenä päivänä on vietetty romanttista kynttiläillallista,  rakasteltu pitkään ja intohimoisesti ja päätetty yhteinen ilta suudelen ja sovittu seuravan päivän ohjelmasta, niin seuraavana päivänä tuuli saattaakin olla kääntynyt pohjoiseen ja lämpötila pudonnut 20 astetta ilman mitään näkyvää syytä. Siinä on sitten mies ihmeissään, että mitähän vittua nyt taas?