Lue keskustelun säännöt.
Haluatko, että lapsesi muuttaa omilleen täysi-ikäisenä?
Kommentit (49)
Vierailija kirjoitti:
Toivoisin kyllä että saan kasvatettua heidät sellaisiksi että pärjäävät ja haluavatkin kokeilla omia siipiään, kun lukio loppuu ja tulee aika siirtyä siitä eteenpäin. Toki saavat jäädä kotiinkin jos opinnot jatkuu kotikaupungissa, mutta autan ja tuen muutossa jos sitä haluavat. Itselle oli ainakin tärkeää päästä muuttamaan lukion jälkeen omilleen, vaikka periaatteessa olisin voinut kotoakin käsin opiskella.
Omilleen = Kelan tukien varaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En haluaisi. Olisin todella tyytyväinen mikäli hän haluaisi että lohkaistaan tontista pala ja rakennetaan hänelle oma talo. Tietenkin lapseni saa muuttaa mihin vain hän itse haluaa.
Vierailija 2
Vähissä taitaa olla nuoret, jotka haluavat asua samalla tontilla vanhempiensa kanssa, vaikka oltaisiin miten hyvissä väleissä.
Kyllä sellaisiakin on. Ihan kaupungissakin on perheitä, joissa kaksi sukupolvea asuu samassa taloyhtiössä.
Nuoren halujen mukaan. Esikoinen lähti armeijan jälkeen, kun sai opiskelupaikan toiselta paikkakunnalta ja kuopus suunnittelee lähtevänsä kirjoitusten jälkeen. Minulle sopii, muutan samalla pienempään ja halvempaan asuntoon.
Joo, tottakai. Eikös se ole vähän niinkuin tavoitteena, että lapsesta kasvaa aikuinen?
Toivon, että muuttavat kunhan saavat toisen asteen koulunsa suoritettua. Toinen on työhaluton ja osaamaton kuten äitinsä ja sellaista en halua elättää enää päivääkään. Olen joutunut köyhäilemään jo vuosikaudet toisen valintojen seurauksena, vaikka olen tehnyt koko ajan raskasta työtä. Toinen lapsi haluaa sentään edetä elämässä ja hänellä on kykyjäkin siihen, mutta lukion jälkeen haluaisin hänenkin muuttavan omilleen opiskelujaan jatkamaan.
Tästä seuraava yksinäisyys huolettaa minua, mutta olen ollut jo vuosia pohjattoman yksinäinen vuoroviikoin muutenkin ja osasyynä on ollut juuri se, etten ole halunnut lapsilleni uusperhehelvettiä järjestää. Vain yksittäisiä onnen hetkiä eronneiden naisten etsiessä alkuhuumaa, muuhun en ole riittänyt. Pelottaa vain, mahdanko löytää minkäänlaista suhdetta enää lasten lähdettyä, vaikka sitten olisikin täydet mahdollisuudet pysyvään sellaiseen, kun jo nyt naisten kiinnostus minkäänlaiseen suhteeseen kanssani on hiipunut olemattomiin. Outoa sikäli, kun vienti on vähentynyt sitä mukaa, kun oma tilanteeni on parantunut parisuhdetta ajatellen, asuntovelka pienentynyt, erosta kulunut pitkä aika ja lapsetkin ovat pian lähdössä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No viim. 20v. sais olla omissa kodeissaan. Sitten ollaan oikeesti aikusia ja saattaa tulla monenlaista ongelmaa, jos kaikilla on erilainen elämänrytmi ym.
Vierailija kirjoitti:
En oikeastaan ja kotona saa asua niin kauan kuin haluaa, eihän se muuten olisi koti.
Asuu muualla, mutta saa olla kotonakin jos haluaa. Tavallaan on kaksi kotia ja turvatumpaa. Ruokakin kun loppuu jo puolessa kuussa. Saa kotona ainakin perunaa ja leipää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ensivuonna on täysi-ikäinen. Lähtee kun on hyvä tilanne se tehdä. Vielä opiskelee ja edessä kutsunnat.
Eikai siihen ole varaa, tai ei ainakaan kuuluisi olla varaa maksaa 1200e vuokrat kun edelleen opiskelee ja muut kulut päälle. Palkkaa kuuluisi olla 4500e sivuduunina.
Ehkä tuossa voi olla syy miksi muut ryöstetään köyhiksi ja kaikki perseillään? Jotta itsekkäät pääsisi eroon lapsistaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Turhaa rahan haaskausta. Muuttaa sitten, kun löytää kumppanin. Tilaa on, pojille länsisiipi ja meille vanhuksille on itäsiipi.
Haluaisiko ap itse asua täysi-ikäisenä isän ja äidin luona loputtomiin? Muutin aikoinaan opiskeluiden perässä toiselle paikkakunnalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun isini osti minulle asunnon melkein naapurista, kun olin 21. Eli muutin "melkein" omilleni, mutta olen silti siis lähellä. Käyn yhä kylässä melkein päivittäin, vaikka olen 34. Jääkaappi on kiva tyhjentää aina kyläillessä.
Onhan se ihan toivottavaa. Siinä 18-20 vuotiaana on hyvä ikä. Jos asuisi pidempään, olisin huolissani lapsen itsensä takia. Aikuistumiseen kuuluu omilleen muutto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivoisin kyllä että saan kasvatettua heidät sellaisiksi että pärjäävät ja haluavatkin kokeilla omia siipiään, kun lukio loppuu ja tulee aika siirtyä siitä eteenpäin. Toki saavat jäädä kotiinkin jos opinnot jatkuu kotikaupungissa, mutta autan ja tuen muutossa jos sitä haluavat. Itselle oli ainakin tärkeää päästä muuttamaan lukion jälkeen omilleen, vaikka periaatteessa olisin voinut kotoakin käsin opiskella.
Omilleen = Kelan tukien varaan
Parempi kuin vanhempien.
Lukio ensin loppuun ja sen jälkeen katsellaan, minne tie vie. Lapsi kirjoittaa ylioppilaaksi ollessaan 19v mikäli kaikki menee niin kuin on suunniteltu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivoisin kyllä että saan kasvatettua heidät sellaisiksi että pärjäävät ja haluavatkin kokeilla omia siipiään, kun lukio loppuu ja tulee aika siirtyä siitä eteenpäin. Toki saavat jäädä kotiinkin jos opinnot jatkuu kotikaupungissa, mutta autan ja tuen muutossa jos sitä haluavat. Itselle oli ainakin tärkeää päästä muuttamaan lukion jälkeen omilleen, vaikka periaatteessa olisin voinut kotoakin käsin opiskella.
Omilleen = Kelan tukien varaan
Omilleen=asuu itsenäisesti ilman vanhempia.
t. eri
Vierailija kirjoitti:
Haluaisiko ap itse asua täysi-ikäisenä isän ja äidin luona loputtomiin? Muutin aikoinaan opiskeluiden perässä toiselle paikkakunnalle.
Suuri osa nuorista asuu täysi-ikäisenä vanhempiensa luona. Ei siinä ole mitään ihmeellistä. Moni valmistuu toiselta asteelta vasta 19-20-vuotiaana. Lähinnä loppuvuodesta syntyneet lähtevät jatko-opintoihin 18-vuotiaana.
Haluan. En halua, että lähtee vielä alaikäisenä.
Ei se ole mihinkään lähtenyt, eikä mikään opiskelu etene eikä tule valmiiksi vielä vuosiin, koska keskeyttää jatkuvasti kun jotain aloittaa. Luulin jo, että tässä vaiheessa saisin elellä sinkkuna ja itsekseni, mutta ei tuossa se on kuin tupajumi. Sentään maksaa tuista olemisensa ja elämisensä. Se auttaa tietysti taloudellisesti, mutta tässä vaiheessa mikään raha ei korvaa sitä jos joskus saisi elää yksin.
Toivoisin kyllä että saan kasvatettua heidät sellaisiksi että pärjäävät ja haluavatkin kokeilla omia siipiään, kun lukio loppuu ja tulee aika siirtyä siitä eteenpäin. Toki saavat jäädä kotiinkin jos opinnot jatkuu kotikaupungissa, mutta autan ja tuen muutossa jos sitä haluavat. Itselle oli ainakin tärkeää päästä muuttamaan lukion jälkeen omilleen, vaikka periaatteessa olisin voinut kotoakin käsin opiskella.