Miten nollaatte päänne?
Luonnossa, alkoholilla vai musiikilla? Varmaan on lukemattomia muitakin tapoja?
Kommentit (62)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaeltamalla tuntureilla Norjassa pari viikkoa. Lyhyemmät nollaukset punkulla, käsintehdyillä suklaakonvehdeilla ja hyvällä sarjalla.
Jahas. Kiva että kirjoitit mun puolesta, olisin kirjoittanut saman melkein sanasta sanaan!
Saaks lähtee messiin, mul on Tragia ni ei tuu nälkä?
Vierailija kirjoitti:
Jeesus Kristus antaa kaiken mitä ihminen tarvitsee.
TÄH? Mää oon joutunut ihan kaupasta osteleen ja sää oot saanut kaiken tarvittavan Jössekseltä...pihkana ku en ymmärtänyt pyytää...
Juoksemalla, katsomalla jotain hömppäsarjaa suoratoistona tai jotain elokuvaa, jonka olen nähnyt monta kertaa ja joka ei vaadi mitään älyn käyttöä (Harry Potterit toimii oikein hyvin).
Vierailija kirjoitti:
En nollaa oikein mitenkään, ehkä pitäisi.
Mä taas olen sitä mieltä, että pään nollaaminen ei ole mitenkään mahdollista.
Saunomalla ja kevyellä kirjallisuudella, chick lit tai YA-fantasiakirjat tai cozy crime
Vierailija kirjoitti:
Saunomalla ja kevyellä kirjallisuudella, chick lit tai YA-fantasiakirjat tai cozy crime
Uusi termi toi "cozy crime" mulle! Kuulostaa ihan hyvältä, liian jännät kirjat ei oo mun juttu. En tykkää väkivallalla mässäilystä yhtään. n32
Liian pitkään oon yrittänyt nollata alkoholilla, mutta se ei enää nollaa. Juon liikaa ja se vain väsyttää ja aiheuttaa muutenkin huonoa omatuntuoa.
Voiko sitä kutsua nollaamiseksi myös jos uppoutuu johonkin itseä kiehtovaan aiheeseen tuntikausiksi ja hankkii siitä uutta tietoa eri kanavia käyttäen. Jotain korviketta alkoholin käytölle haen.
Kännykkä ja netti pois vähintään vuorokaudeksi . Kännykkä pysyy kiinni. Ja mieli alkaa hitaasti mutt varmasti rauhoittua .
Sitten vaan oleilen, loikoilen, ehkä luen jotain kiinnostavaa tai hömppää, mitä nyt milloinkin.
Ja ulkoilen. Olen luonnossa vähintään pari tuntia kerrallaan, ei mitään hiki liikuntaa, vaan kunhan käppäilen tai istuskelen ja katselen maisemia.
Kotona syön mitä mieli tekee, esim.suklaata.
Kotityöt saavat jäädä.
Usein nuo konstit laskee stressitason nollaan.
Hmmm. En ole oikein ikinä ymmärtänyt miksi pää pitää nollata? Jos on jokin asia, mikä vaivaa, niin juttelen asiasta jonkun kanssa tai selvittelen ajatuksia itsekseni vaikkapa pitkällä kävelylenkillä. Muuten en koe tarvetta turruttaa aivojani, vaan ennemmin koen surut, huolet ym. tunteet sellaisina kun ne ovat. Käyn ne ikään kuin läpi. Ei ne loputtomiin kestä, tai ainakin niiden kanssa oppii elämään. Ja jos jokin asia ketjuttaa, niin sitten ketjuttaa. Ei se ketutuskaan loputtomiin kestä.
En mitenkään. Kai mulla on sitten oudot aivot, mutta ei multa mikään "nollaannu" jos sillä tarkoitetaan jonkun unohtamista. Päivät menee eteenpäin ja aiemmat asiat korvaantuu pikkuhiljaa uusilla.
Koko nollaamisen käsite on mulle vieras - kuulostaa pelottavaltakin jos noin vaan saatte aivoista pyyhittyä pois jotain. Mitä jos sieltä lähtee jotain mieluisaa??
Juon lasin valkoviiniä ja syön sipsejä. Sitä ennen oon käynyt saunassa.
Lukemalla Raamattua ja rukoilemalla Herraa Jeesusta Kristusta