Lue keskustelun säännöt.
Ysiluokkalainen aikoo oikeasti muuttaa 350 kilometrin päähän urheilulukioon
16.10.2024 |
Ensi syksynä...
Kyseessä on mun esikoinen ja mietin vaan, miten tulisi pärjäämään. Olisi tosi kaukana kotoa, että ikävän yllättäessä ei ihan heti pääsisi takaisin kotiin.
Kommentit (53)
Hyvä juttu nuorelle! Moni muuttaa tuossa vaiheessa kotoa pois muualle opiskelemaan, kyllä sen ikäisen jo pitäisi osata pitää itsestään huolta. Olettehan tehneet kotitöitä yhdessä, että osaa pyykätä yms?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ysiluokkalainen menee lukioon?
Vuoden päästä.
Alaikäinenhän ei muuta mihinkään ilman teidän lupaanne.
Niin tietenkään ei muuta ilman lupaa. Tässä kuitenkin puntaroin sitä, pärjäisikö jo omillaan. Tai siellä asunnot ovat asuntolatyyppisiä eli hänellä olisi ainakin yksi kämppis. Ap
Kyllä ne pärjää, varsinkin jos on asuntolatyyppinen asumismuoto. Olen sivusta seurannut useampaakin urheilulukion takia toiselle paikkakunnalle lähtenyttä ja hyvin ovat tuntuneet pärjäävän, vaikka esim. meidän kaupungissa ei ole mitään asuntolaa vaan nämä nuoret ovat asuneet ihan vapailta markkinoilta vuokratuissa asunnoissa. Usein urheilulukiolaisilla on mahdollisuus myö
Kiitos. Meille tämä asia olisi ihan uusi. Kovasti haluaisi siihen lukioon hakea.
Osaa siivota ja huolehtii itsenäisesti kotitehtävistään. Urheilu ja kaverit ovat tärkeitä. Ap
Joo tiedän tunteen. Meillä oli myös 5 vuotta sitten samat mietinnät käynnissä, mutta lapsi haki kuitenkin oman paikkakunnan urluun (oli tietyt syyt, miksi aluksi halusi hakea toisen paikkakunnan urluun). Mutta tää mun tapaus lähti sitten "vasta" kolmosvuodelle 400 km päähän, eli juuri 18 täyttäneenä.
Hei ap! Meidän poika muutti ysiluokan jälkeen yli 200 kilometrin päähän urheilulukioon. Yhden kerran ajoin hänet hakemaan kotiin ja sekin oli ihan alussa. Muuten kaikki meni oikein hyvin. Nyt on jo lukion ja yliopiston suorittanut ja työelämässä. On ollut tyytyväinen päätökseensä.
Urheilulukion ope vastaa:
Meillä on vuosittain muutamia tällaisia satojen kilometrien päästä tulevia opiskelijoita. Osa pärjää ihan mukavasti, mutta noin puolet keskeyttää koulun ja palaa takaisin vanhempien luo. Yleensä keskeyttäjät ovat poikia. Joidenkin kanssa ongelmana on ollut omista asioista ja aikatauluista huolehtiminen. Aamuisin voi olla houkutus jäädä nukkumaan, kun äiti ei ole herättelemässä yms.
Mikäli aikoo lähteä lukioon pidemmän matkan takaa, kannattaa ajoissa jutella ihan käytännön asioista ja harjoitella esim. pyykkäystä, siivousta, ruokahuoltoa ja oman talouden hallintaa. Lisäksi on hyvä varmistaa, että motivaatio on kohdillaan ja nuori pystyy ottamaan vastuuta läksyistä ja kokeisiin lukemisesta.
Varmaan löytyisi lähempääkin urheilulukio kuin 350km päästä jos nyt ette missään Nuorgamissa asu? Urheilupainotteisia linjoja Suomessa ainakin 15, paikkakuntina mm. Oulu, Rovaniemi, Joensuu, Kuopio, Lahti, Turku, Helsinki, Jyväskylä, Sotkamo...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei Kuortaneelle ainakaan kannata muuttaa
Vierailija kirjoitti:
Varmaan löytyisi lähempääkin urheilulukio kuin 350km päästä jos nyt ette missään Nuorgamissa asu? Urheilupainotteisia linjoja Suomessa ainakin 15, paikkakuntina mm. Oulu, Rovaniemi, Joensuu, Kuopio, Lahti, Turku, Helsinki, Jyväskylä, Sotkamo...
Myös laji ratkaisee, jotkin koulut ovat erikoistuneet tiettyihin lajeihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ysiluokkalainen menee lukioon?
Vuoden päästä.
Alaikäinenhän ei muuta mihinkään ilman teidän lupaanne.
Niin tietenkään ei muuta ilman lupaa. Tässä kuitenkin puntaroin sitä, pärjäisikö jo omillaan. Tai siellä asunnot ovat asuntolatyyppisiä eli hänellä olisi ainakin yksi kämppis. Ap
Ehkä hän miettii pärjäämistään itse.
Omalta kannalta olen katunut sitä etten pyrkinyt erikoislukioon vaan menin siihen lähimpään. Olisin päässyt, oli hyvä keskiarvo.
Niin että jos hän haluaa ja pääsee, niin ala valmistautua tukemaan ja kannustamaan.
Juu. Uskoo itse pärjäävänsä. On luonteeltaan tosi reipas ja sosiaalinen joten en mäkään sitä sinänsä epäile. Musta hän tuntuu vielä vaan niin pieneltä. Olen sanonut, että jos ikävä tulee, niin kotiin on vaikea sieltä lähteä heti. Meidän pojalla on myös ollut isoja ongelmia polven kanssa ja mua mietityttää se, että jos tulee siellä kaukana iso polvivamma, miten opiskelun käy? Näitä oon paljon miettinyt. Ap
Vierailija kirjoitti:
Urheilulukion ope vastaa:
Meillä on vuosittain muutamia tällaisia satojen kilometrien päästä tulevia opiskelijoita. Osa pärjää ihan mukavasti, mutta noin puolet keskeyttää koulun ja palaa takaisin vanhempien luo. Yleensä keskeyttäjät ovat poikia. Joidenkin kanssa ongelmana on ollut omista asioista ja aikatauluista huolehtiminen. Aamuisin voi olla houkutus jäädä nukkumaan, kun äiti ei ole herättelemässä yms.
Mikäli aikoo lähteä lukioon pidemmän matkan takaa, kannattaa ajoissa jutella ihan käytännön asioista ja harjoitella esim. pyykkäystä, siivousta, ruokahuoltoa ja oman talouden hallintaa. Lisäksi on hyvä varmistaa, että motivaatio on kohdillaan ja nuori pystyy ottamaan vastuuta läksyistä ja kokeisiin lukemisesta.
Monilla myös tulee "yllätyksenä" että siellä urheilulukiossakin joutuu lukemaan ihan samallalailla niihin pakollisiin matematiikan ja äidinkielen tentteihin ja YO-kokeisiin kuin muualla. Se urheilu täyttää päivät vain niiden valinnaisten aineiden osalta, ei kokonaan tai edes puoliksi. Valitettavan moni lopettaa ekaan vuoteen, kun ei saa niitä peruskurssejakaan suoritettua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Urheilulukion ope vastaa:
Meillä on vuosittain muutamia tällaisia satojen kilometrien päästä tulevia opiskelijoita. Osa pärjää ihan mukavasti, mutta noin puolet keskeyttää koulun ja palaa takaisin vanhempien luo. Yleensä keskeyttäjät ovat poikia. Joidenkin kanssa ongelmana on ollut omista asioista ja aikatauluista huolehtiminen. Aamuisin voi olla houkutus jäädä nukkumaan, kun äiti ei ole herättelemässä yms.
Mikäli aikoo lähteä lukioon pidemmän matkan takaa, kannattaa ajoissa jutella ihan käytännön asioista ja harjoitella esim. pyykkäystä, siivousta, ruokahuoltoa ja oman talouden hallintaa. Lisäksi on hyvä varmistaa, että motivaatio on kohdillaan ja nuori pystyy ottamaan vastuuta läksyistä ja kokeisiin lukemisesta.
Kiitos! Tässäpä mulle ja mun ysiluokkalaiselle onkin paljon pohdittavaa ja ajattelun aihetta. Tällä hetkellä hän on minun mielestä kypsä ikäisekseen, mutta juuri nuo houkutukset minua ainakin mietityttää. Samoin tuo ongelmallinen polvi... Ap
Anna vaan mennä ja tue ja kannusta perään!
Äiti sanoi minua vielä PIENOKAISEKSI kun olin yli 193 cm ja painoin 12+ kg. ja olin jo nostanut painoja ja urheilut.
Se on se äidin vaisto joka toimii vielä aikuiselle miehelekin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Varmaan löytyisi lähempääkin urheilulukio kuin 350km päästä jos nyt ette missään Nuorgamissa asu? Urheilupainotteisia linjoja Suomessa ainakin 15, paikkakuntina mm. Oulu, Rovaniemi, Joensuu, Kuopio, Lahti, Turku, Helsinki, Jyväskylä, Sotkamo...
Löytyy, mutta tähtäimessä on yksi tietty lukio. Se on erikoistunut vain lapseni lajiin. Lisäksi lukiossa on yleinen linja. Ymmärtääkseni tuonne erikoislinjalle on kuitenkin todella helppo päästä. Sinne pääsee vaikka "vaihtoonkin" omasta lukiosta. Ap
Poika haaveilee viinasta ja pilusta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ysiluokkalainen menee lukioon?
Vuoden päästä.
Alaikäinenhän ei muuta mihinkään ilman teidän lupaanne.
Niin tietenkään ei muuta ilman lupaa. Tässä kuitenkin puntaroin sitä, pärjäisikö jo omillaan. Tai siellä asunnot ovat asuntolatyyppisiä eli hänellä olisi ainakin yksi kämppis. Ap
Ehkä hän miettii pärjäämistään itse.
Omalta kannalta olen katunut sitä etten pyrkinyt erikoislukioon vaan menin siihen lähimpään. Olisin päässyt, oli hyvä keskiarvo.
Niin että jos hän haluaa ja pääsee, niin ala valmistautua tukemaan ja kannustamaan.
Juu. Uskoo itse pärjäävänsä. On luonteeltaa
Jos tulee vamma, niin lapsi menee lääkäriin/sairaalaan saamaan hoitoa. Urheilla ei tietenkään voi, mutta muita kursseja pystyy suorittamaan. Toki kivuissaan kaukana kotoa voi helpommin tulla äitiä ikävä. Kannattaa tästäkin jutella nuoren kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Jos taloudellisesti on hankalaa tukea lukiolaista, niin olen kuullut että ensimmäiselle asteelle voi jo hakea opintovelkaa. Joku kirjoitti netissä miten oli käytännössä perheensä hylkäämä, ja sai siten opintovelkaa.
On lukioon saanut opintolainaa niin kauan kuin koko opintolainasysteemi on ollut olemassa. Moni luokkakaverini 70-luvulla sitä nostivat, varsinkin naapurikunnista tulleet alivuokralaisasunnoissa asuvat kaverit.
Urheilulukioon ei mennä noin vain, vaan sinne pyritään ja joutuu pääsykokeisiin. Osa pääsee, osa jää varasijalle, osa ei pääse lainkaan.
Nyt olisi jopa lähes vuosi aikaa opetella huolehtimaan vaatteistaan, huoneensa siisteydestä, aamupalan laitosta jne. Eikä olisi pahitteeksi, vaikka harjoittelisi myös joidenkin perusruokien tekemistäkin. Ja mammakin antaa lapsen alkaa itsenäistyä ja katkaisee essun nyörit jo ennen kuin lapsi lähtee kotoa.
No voi taivahan vallat ap, minkälaisen lumihitaleen sinä olet lapsestasi kasvattanut. Lähdin vaihto-oppilaaksi Autraaliaan tuossa iässä. Kehittävä kokemus se oli. Jos ,su lapsesi lähtee muutaman sadan km päähän täällä meidän lintukodossa,niin aikas tumpelo tarvii olla ,jos ei pärjää.
Ja silloinkin tekee oikein hyvää kokeilla siipiään.
Vierailija kirjoitti:
Urheilulukioon ei mennä noin vain, vaan sinne pyritään ja joutuu pääsykokeisiin. Osa pääsee, osa jää varasijalle, osa ei pääse lainkaan.
Nyt olisi jopa lähes vuosi aikaa opetella huolehtimaan vaatteistaan, huoneensa siisteydestä, aamupalan laitosta jne. Eikä olisi pahitteeksi, vaikka harjoittelisi myös joidenkin perusruokien tekemistäkin. Ja mammakin antaa lapsen alkaa itsenäistyä ja katkaisee essun nyörit jo ennen kuin lapsi lähtee kotoa.
Höpö, höpö - ei ole pääsykokeita. Keskiarvolla ja pisteillä mennään. Voit käydä opintopolusta katsomassa kuinka pisteitä voi saada.
No ei kyllä äiti enää lukiolaisen perässä muuta, kyse kuitenkin melkein aikuisesta ihmisestä. Jos nuori on itse valmis, anna mennä vaan.
Lukio on toisen asteen koulutus ja lainaa kyllä saa.
Peruskoulu on ensimmäinen aste.