Olisiko joillekin parempi, jos Suomessakin vanhemmat järjestäisivät lapsilleen puolison? Mietitäänpä hyviä ja huonoja puolia?
Tuntuu ihan hullulle, että kokemattoman nuoren pitäisi löytää loppuelämän liittoon kelpaava kumppani. Monet nykynaiset ottavat kumppanikseen kaiken maailman naistenhakkaajia ja renttuja. Sitten erotaan ja itketään, kun lapset jäivät saamatta. Myös moni mies lankeaa kaiken maailman hepatiitti-hennoihin ja sitten pettyy.
Eikö olisi viisaampaa, että yksi elämän isoimmista päätöksistä olisi kokeneempien eli lapsen vanhempien vastuulla? Vanhemmat siis sopisivat avioliitosta hyväksi havaitsemansa lapsen vanhempien kanssa. Näinhän se on monissa muissa kulttuureissa eikä se voi olla ihan huono käytäntö, koska nämä kulttuurit kukoistavat hedelmällisemmin.
Väitän, että aika moni nainen ja mies olisi onnellisempi, jos Suomessakin järjestettäisiin avioliittoja tai vanhemmilla olisi edes oikeus estää suhde lapsen löytämän kumppaniehdokkaan kanssa.
Varmasti kaikki naistenhakkaajat, rentut, hedelmättömät ja rumat vastustaisivat tällaista, koska muuten he jäisivät yksin.
Kommentit (45)
Jos vanhemmat olisi mulle kumppanin valinneet, mulla olisi varmaan jo 10 lasta eikä koulutusta. Konservatiivisiä kristittyjä kun ovat. Sen sijaan ihan itse valitsin nuorena ja kokemattomana varsin onnistuneesti, fiksun, akateemisen ja luotettavan miehen. Itsekin olen akateeminen.
Mm. lestadiolaiset näin ovat jo paljon tehneet.
Muistan kouluajoilta miten heitä kiinnosti kovasti ei-uskottomat vastasukupuolet, mutta usko, seurakunta ja koti kielsi. Sitten he olivatkin suht' pian naimisissa, usein samalta paikkakunnalta olevan, lestadiolaisen kanssa vaikka kouluaikana ei ollut mitään kiinnostusta ko. henkilöön. Heidän kaverit ja seurakuntalaiset toimivat aktiivisina parittajina lahkon keskuudessa.
Vierailija kirjoitti:
Mm. lestadiolaiset näin ovat jo paljon tehneet.
Muistan kouluajoilta miten heitä kiinnosti kovasti ei-uskottomat vastasukupuolet, mutta usko, seurakunta ja koti kielsi. Sitten he olivatkin suht' pian naimisissa, usein samalta paikkakunnalta olevan, lestadiolaisen kanssa vaikka kouluaikana ei ollut mitään kiinnostusta ko. henkilöön. Heidän kaverit ja seurakuntalaiset toimivat aktiivisina parittajina lahkon keskuudessa.
Eikä mikään ihme, että niissä piireissä esim. lasten seksuaalinen hyväksikäyttö on erittäin yleistä.
Hyi yäk, en halua olla vastuussa muiden valinnoista. Jokaisen pitää saada elää elämänsä itse.
Äiti
Oletko kuullut ihastuksesta ja rakkaudesta?Ei elämän kumppania tule valita ominaisuuksien mukaan kuin jotain kodinkonetta. Elämän kumppani valitaan aikalailla puhtaasti tunteen perusteella ja usein se osuu oikeaan. Ei toki aina.
Taitaisi eroamis prosentti nousta kummasti, jos jokainen päätyisi nuorena yhteen vanhempien valitseman, mahdollisesti omasta mielestä etovan kumppanin kanssa.
Johtaisi pakkoavioliittoihin ja erityisesti nuorten naisten aseman ja itsemääräämisoikeuden rajuun heikkenemiseen. Tämä on nähtävissä kulttuureissa, joissa kyseinen on ollut käytäntönä. Kiitos mutta ei kiitos.
Joo, mä asuisin varmaan jossain Kuusamossa jonkun metsänomistaja-karjatilallisen eukkona.
Enkä Punavuoressa taidealalla olevan hiukka kiinnostavamman miehen kanssa.
Olisin varmaan kuristanut metsänomistajan, vanhempani ja koko suvun ja alkoholisoitunut katkera akka
Ajatus on siinä mielessä hyvä, että ap ei kirjoittelisi vähä-älyisiä tarinoita palstalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mm. lestadiolaiset näin ovat jo paljon tehneet.
Muistan kouluajoilta miten heitä kiinnosti kovasti ei-uskottomat vastasukupuolet, mutta usko, seurakunta ja koti kielsi. Sitten he olivatkin suht' pian naimisissa, usein samalta paikkakunnalta olevan, lestadiolaisen kanssa vaikka kouluaikana ei ollut mitään kiinnostusta ko. henkilöön. Heidän kaverit ja seurakuntalaiset toimivat aktiivisina parittajina lahkon keskuudessa.
Eikä mikään ihme, että niissä piireissä esim. lasten seksuaalinen hyväksikäyttö on erittäin yleistä.
Ei ole erittäin yleistä.
Paras kuulemani tarina järjestetystä avioliitosta meni näin: "mies koski minuun vain, kun teimme lapset. Muutoin keskityimme velvollisuuksiimme. Rakastuin mieheen lopulta, kun hän hoiti minua sairaana ollessani. Tuon jälkeen kuitenkin selvisi, että hän oli prostituoidun kanssa seksisuhteessa."
Huonoin kuulemani tarina järjestetystä avioliitosta: "tyttö kuoli hääyöstä seuranneisiin sisäisiin vammoihin."
Varakkaissa suvuissa lapset naitetaan usein keskenään, ja näille suhteille on tyypillistä, että ovat kulissiliittoja. Lapset tehdään ja yhdessä edustetaan, mutta muutoin kaikki elävät omia elämiään. Pettäminen on sääntö ennemmin kuin normi.
Minä sanoisin, että sinkkuus on ihan hyvä vaihtoehto. Jos et ole varma puolisostasi, se voi johtua siitä, että ilman puolisoa on parempi. Vanhempien sörkkiminen harvemmin ihan hirveästi "auttaa" tai "edistää" yhtään mitään, päin vastoin. Jopa itse jeesus sanoi, että avioliitto on vain niille, jotka eivät pysty hillitsemään himojaan. Jos pystyy, ÄLÄ HULLU MENE NAIMISIIN TAI SUHTEESEEN.
Miksi pitäisi olla parisuhteessa ylipäänsä? Etkö ap saa ketään ja siksi panikoit sinkkuuttasi?
Vierailija kirjoitti:
Ei ekojen seurustelujen tarvitse päätyä loppuelämän liittoon. Aika painostava ajatus
t polygamisti. Hyvin voi paneskella 50 naisen kanssa ja sitten ottaa synnyttäjän, senkin voi dumpata ja vanhoille päiville sitten uuden
Tällaisen roskan kanssa täällä pitäisi sitten muka pariutua
Vierailija kirjoitti:
Jos vanhemmat olisi mulle kumppanin valinneet, mulla olisi varmaan jo 10 lasta eikä koulutusta. Konservatiivisiä kristittyjä kun ovat. Sen sijaan ihan itse valitsin nuorena ja kokemattomana varsin onnistuneesti, fiksun, akateemisen ja luotettavan miehen. Itsekin olen akateeminen.
Tuli vissiin aika tärkeä juttu sinulle tuosta akateemisuudesta.
No ei mun isovanhemmat kyllä nähneet kristallipalloon aikoinaan, kun mun äitini nai mun isäni, että teho-sosastolle se liitto päättyisi. Tai tuskin mun äiti, että mun sulhaseni löytyisi tulevina vuosina enemmän muista punkista kun meidän aviovuoteesta. Että suunniteluilla liittoilla olisi tuskin onnistuttu yhtään sen paremmin.
Ja vanhemmat tietää ja tunnustaa hyvän puolison siis mistä?
Maissa, joissa vanhemnat järjestää vielä avioliittoja niin kriteerit puolisolle on suku, omaisuus ja ammatti. Ne eivät estä puolisoa olemasta luonteeltaan tai miltään ominaisuuksiltaan hyvä.
Hyi hitto! En voi tehdä niin omalle lapselle.
Vierailija kirjoitti:
Mm. lestadiolaiset näin ovat jo paljon tehneet.
Muistan kouluajoilta miten heitä kiinnosti kovasti ei-uskottomat vastasukupuolet, mutta usko, seurakunta ja koti kielsi. Sitten he olivatkin suht' pian naimisissa, usein samalta paikkakunnalta olevan, lestadiolaisen kanssa vaikka kouluaikana ei ollut mitään kiinnostusta ko. henkilöön. Heidän kaverit ja seurakuntalaiset toimivat aktiivisina parittajina lahkon keskuudessa.
Ihminen on sillä tavoin monilta osin eläin, että reagoi vahvasti tietynlaisiin ärsykkeisiin. Esim. pikkulapsi katsoo silmät kiiluen liikkuvaa ja värikästä kuvaa, tykkää korkeasta äänestä, jne. Miehet ja porno... Jos vanhemmat onnistuvat blokkaamaan tällaiset idiotismit, se on erittäin hyvä asia. Onko se hyvä asia, että synnyttää 10 lasta herran vuonna 2024? Ehkä ei, mutta parempi kuin pornoon, ym. maksimaaliseen stimulaatioon lankeaminen. Moni ei kestä viekkareita ja tylsyyttä, mitä lopettamisesta seuraa, ja sen taas kaikki tietävät mitä tapahtuu kun virikkeitä pitää vaan vuodesta toiseen koventaa
t ei-lahkolainen
Ei ekojen seurustelujen tarvitse päätyä loppuelämän liittoon. Aika painostava ajatus