Onko kukaan pitänyt lasta samassa tilanteessa kuin Salkkarien Elina?

ei 34 v. ole enää niin kamalan helppoa etsiä sitä omaa miestä ja heti alkaa tehdä lapsia. Jos ap haluaa äidiksi ja hänestä siihen on, niin ehdottomasti siitä vaan! Ei hän yksin ole ollut siinä lapsentekopuuhassa, kyllä siihen kaksi tarvitaan!

Mä varmaan vastaavassa tilanteessa kertoisin kaikessa hiljaisuudessa isälle ja antaisin hänen päättää missä ja miten kertoo lapsesta vaimolleen. Elatuksen saa kunnalta.

Mitä sukulaisiin tulee, olet jo siinä iässä että saattavat hyvinkin ymmärtää lapsenkaipuusi ja halusi saada lapsen vaikka yksin ja toivottavasti tarjoavat apuaan.

Lapselle kertoisin aikanaan isän, jos haluaa tietää. Korostaisin kuitenkin, että äiti toivoi kovasti lasta ja halusi sinut vaikka miestä ei ollutkaan ja että teillä on hyvä kaksinkin.

Onko yh-äidin kanssa eläminen lapselle NIIN kauheaa, että abortti on paras ratkaisu? Ja MIKSEI muka isälle saa esittää vaateita? Olihan se mukana siinä lapsen siittämisessä, kantakoot itse vastuunsa perheen mahdollisesta rikkoutumisesta. Eikä se välttämättä rikkoudu jos vaimo pystyy sietämään asian.

Perheen rikkoutuminen on ikävää, mutta se ei mielestäni oikeuta aborttia (murhaa).

Vierailija:

Minusta järkevintä olisi abortti ja etsi ihan oma mies itsellesi. Kaikista helpoin vaihtoehto kaikkien kannalta. Lapsella on oikeus syntyä toivottuna ja niin, että hänellä on vanhemmat, jotka rakastavat häntä ja toivovat hänen syntymäänsä.

Jos lapsen pidät, älä kerro isälle, muuta toiselle paikkakunnalle, äläkä tee mitään vaateita isän suuntaan.

Ei ole oikein YHDEN virheen takia sekoittaa yhden perheen elämää kokonaan.

Mies perheellinen, isyyttä ei vahvistettu. Voihan sen vahvistaa vaikka sitten kun kuolo on korjannut isukin jos huvittaa. Jos nimittäin perintöä haluaa...

Abortin henkiset seuraukset voivat olla paljon pahemmat itse operaatio.



Miehen pitää kantaa vastuunsa, vaikka lapsi olisikin vahinko ja vaikka miehellä olisi perhe ennestään.

Onpa kummallisen negatiivista palautetta. Jos omassa elämässäsi perusasiat kuten kämppä ja työ on kunnossa ja itse haluat lasta niin siitä vain. Olen itse kasvattanut lapseni yksin ja hyvin ollaan pärjätty. Lapsen isä ei maksa elatusmaksuja, vaikka niistä on sovittu ja kunta maksaa ainakin välillisesti. Asiasta pitää lapsen isän kanssa puhua, sillä lapsella on oikeus isään, mutta ainahan siltikään isä ei kanna vastuuta isyydestään...Voimia ja jaksamista ja onnea!Vierailija:

Itse olen nimittäin just tällä hetkellä samassa tilanteessa - uskomatonta, mutta totta.

Lapsen isä on eräs tuttavani, raskausviikkoja on 8 kasassa. Mies ei tiedä, että olen raskaana. Mies on siis perheellinen.

Itse olen sinkku, ja olen jo 34 ja lapsenkaipuu kova.

Pidän todennäköisesti lapsen. Yksin vanhempana oleminen pelottaa... Ja kaikki muutkin.

Onko kellään kokemuksia?

kumpa se hairahtuja mies olisikin teidän oma miehenne!!!Herätkää pahvit!!

tilanne... Ehkä kertoisin miehelle, kuinka on käynyt, ja antaisin hänen tehdä päätöksen omasta puolestaan ¿ haluaako olla mukana vai ei. En pakottaisi tunnustamaan isyyttä ja maksamaan elatusmaksuja.



Onnea ap!

suhteesta varattuun mieheen. Suhde oli lyhyt, hairahdukseksikin sitä voisi kutsua... mies on siis omalla tahollaan naimisissa.



En ole tähän päivään mennessä kertonut miehelle, että hän on lapsen isä, enkä liioin oikean isän henkilöllisyyttä kenellekään muullekaan. Lapselle kerron jotakin, kun hän osaa kysyä.



Onnea ap:lle! :)

Perhe on tärkeä, muttei niin tärkeä, että elämän alku pitäisi tappaa sen vuoksi. Tätä mieltä olen. Enkä ymmärrä miksi miestä pitää suojella, miksi on jotenkin " hienompaa" ettei " vahinkolapsen" äiti vaadi mieheltä mitään elatustukea tms. Kuntien tehtävä on hoitaa isättömien lasten elatus, ei sellaisten, joiden isä on tiedossa, ja joka saattaa olla hyvinkin kykeneväinen maksamaan elatusmaksuja - kunnilla on aivan tarpeeksi muitakin menoja kuin löyhätapaisten perheenisien " jälkien korjailu" .



t.33

t. 48

että ap tekisi abortin, tapaisi jonkun miehen ja tulisi pian uudestaan raskaaksi. Kyllä lapsi on aina lahja ja uusi elämä on jo alkanut, sen lopettaminen on väärin! Ja mikäpä parempi tilanne lapselle kun se, että ap oikeasti haluaa lapsen ja on varmasti rakastava ja omasta tahdostaan äidiksi tullut! Ongelmallisia tilanteita tuo isättömyys saatta aiheuttaa (esim kun lapsi alkaa kysellä) mutta on sitä ihmisillä elämässään suurempiakin taakkoja kannettavana kun isättömyys.



Rankkaa varmaan tulee välillä olemaan, toivottavasti ap:lla on tukijoukkoja. Kyllä sinä silti pärjäät, on myös todella antoisaa olla äiti ja et tule luultavasti katumaan lapsen pitämistä hetkeäkään! Onnea!