Asun yksiössä ja vanhempi ei koskaan vieraile täällä, odottaa vain että menen sinnepäin kyläilemään, normaalia?
Mietin miten normaalia tälläinen käytös on? koko ajan pyydetään kylään, muttei itse tulla tännepäin
Kommentit (61)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on lapsen asunnon tyypistä riippumatta normaalia, että vanhemmat eivät kylälle samalla paikkakunnalla asuvan perheettömän lapsen luona.
Mutta miksi näin on?
No itse ajattelen että yksi syy on siinä, että siellä vanhempien luona on tyypillisesti enemmän tilaa kuin lapsen luona ja toisaalta vanhemmilla on monesti useampia lapsia ja ehkä he pyrkivät siihen että lapset olisivat paikalla yhtä aikaa jotta nämä tapaisivat myös toisiaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on lapsen asunnon tyypistä riippumatta normaalia, että vanhemmat eivät kylälle samalla paikkakunnalla asuvan perheettömän lapsen luona.
Mutta miksi näin on?
No itse ajattelen että yksi syy on siinä, että siellä vanhempien luona on tyypillisesti enemmän tilaa kuin lapsen luona ja toisaalta vanhemmilla on monesti useampia lapsia ja ehkä he pyrkivät siihen että lapset olisivat paikalla yhtä aikaa jotta nämä tapaisivat myös toisiaan.
Kuulostaa tekosyyltä ja vanhemman vallankäytöltä. Kaikilla ei ole isoja tiloja eikä useita lapsia. Ja sisarukset kyllä osaavat halutessaan olla toisiinsa yhteydessä. Missä on kyläilyn vastavuoroisuus? Ei tulla vaikka kutsutaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on lapsen asunnon tyypistä riippumatta normaalia, että vanhemmat eivät kylälle samalla paikkakunnalla asuvan perheettömän lapsen luona.
Jos vanhemmat eivät kyläile lapsensa luona tämän ollessa lapseton, niin alkaako kyläily sitten lapsen syntymän myötä? Luulisi olevan omituista aloittaa enää siinä vaiheessa. Että oma lapsi ei kiinnosta, mutta lapsenlapsi kiinnostaakin.
No se on aika tyypillistä, että isovanhemmat saattavat käydä lapsen kotona hoitamassa lapsenlasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on lapsen asunnon tyypistä riippumatta normaalia, että vanhemmat eivät kylälle samalla paikkakunnalla asuvan perheettömän lapsen luona.
Jos vanhemmat eivät kyläile lapsensa luona tämän ollessa lapseton, niin alkaako kyläily sitten lapsen syntymän myötä? Luulisi olevan omituista aloittaa enää siinä vaiheessa. Että oma lapsi ei kiinnosta, mutta lapsenlapsi kiinnostaakin.
No se on aika tyypillistä, että isovanhemmat saattavat käydä lapsen kotona hoitamassa lapsenlasta.
Kannattaisi varmaan ylläpitää suhdetta lapseensa jo ennen lapsenlapsiakin, niin suhde lapsenlapsiinkin on todenmäköisesti parempi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on lapsen asunnon tyypistä riippumatta normaalia, että vanhemmat eivät kylälle samalla paikkakunnalla asuvan perheettömän lapsen luona.
Mutta miksi näin on?
No itse ajattelen että yksi syy on siinä, että siellä vanhempien luona on tyypillisesti enemmän tilaa kuin lapsen luona ja toisaalta vanhemmilla on monesti useampia lapsia ja ehkä he pyrkivät siihen että lapset olisivat paikalla yhtä aikaa jotta nämä tapaisivat myös toisiaan.
Kuulostaa tekosyyltä ja vanhemman vallankäytöltä. Kaikilla ei ole isoja tiloja eikä useita lapsia. Ja sisarukset kyllä osaavat halutessaan olla toisiinsa yhteydessä. Missä on kyläilyn vastavuoroisuus? Ei tulla vaikka kutsutaan?
Vastavuoroisuus on ystävien välillä siksi ettei jompikumpi koe että toinen hyväksikäyttäisi häntä. Isovanhemmat ja vanhemmat eivät varmasti koe sitä minkäänlaisena hyväksikäyttönä, että he itse haluavat jälkipolvien vierailevan heidän luonaan.
"Vanhemmat eivät koe hyväksikäyttönä sitä, että jälkipolvet vierailevat heidän luonaan"? Nyt ei edellisen kirjoittaja ole tajunnut ketjun aihetta ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Joku vanhempi voisi nyt vähän avata tätä mysteeriä, että miksi oman lapsen luona ei voi käydä.
Johan tuosta kirjoitettiin. Yksi syy on todennäköisesti se, että on luontevaa, että lapset tulevat kotona käymään, koska he eivät tule kylään vanhemmilleen. Niin kauan kuin vanhemmat ovat elossa, lapsilla on koti myös vanhempien luona. Todennäköisesti se on myös helpompaa. Muksut tulevat vanhemmilleen, tulevat isoon asuntoon, jossa on tilaa, tulevat tuttuun paikkaan, tulevat valmiseen pöytään ja nauttimaan samoja etuja kuin lapsina. Se on heille mukavaa ja rentouttavaa vaihtelua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku vanhempi voisi nyt vähän avata tätä mysteeriä, että miksi oman lapsen luona ei voi käydä.
Johan tuosta kirjoitettiin. Yksi syy on todennäköisesti se, että on luontevaa, että lapset tulevat kotona käymään, koska he eivät tule kylään vanhemmilleen. Niin kauan kuin vanhemmat ovat elossa, lapsilla on koti myös vanhempien luona. Todennäköisesti se on myös helpompaa. Muksut tulevat vanhemmilleen, tulevat isoon asuntoon, jossa on tilaa, tulevat tuttuun paikkaan, tulevat valmiseen pöytään ja nauttimaan samoja etuja kuin lapsina. Se on heille mukavaa ja rentouttavaa vaihtelua.
Nimenomaan tämä, lapselle on luontevaa "olla kuin kotonaan" lapsuuden kodissa, vanhemmalle lapsen luona todennäköisesti ei.
Minulla isä sairasti eikä äiti päässyt muuten liikkumaan. Niinpä eivät opiskeluaikoina eikä sen jälkeenkään käyneet katsomassa minua yli 200 km päässä. Kaverin vanhemmat kävivät luonaan kerran, heillä oli vieras kuskina. Osa ihmisistä oli kasarilla siinä 55 iässä jo riekaleina, näin on myös nyt. Kyetään liikkumaan n. 50 km säteellä esimerkiksi suolistovaivojen vuoksi ja hyvä että edes niin.
Vierailija kirjoitti:
Joku vanhempi voisi nyt vähän avata tätä mysteeriä, että miksi oman lapsen luona ei voi käydä.
Minun lapset on omillaan iältään 26-32 vuotiaita, olen kahden luona käynyt, muutaman kerran. Vanhin ei edes päästänyt kun ei tykännyt asunnostaan, asui 50- luvulla rakennetussa talossa, jossa oli seinät paperia. Nyt on muuttanut mutta välimatkaa on 300 km
Kieltämättä nyt kun mietin mummojani, niin en muista että he kovin usein olisivat vierailleet meillä tai serkuilla. Yleensä mentiin sinne mummolaan, oli välimatkaa enemmän tai vähemmän.
Samoin nykyään minä ja mieheni vieraillaan vanhempien luona eivätkä he meillä. Tosin välimatkat on pitkät ja terveys vanhemmillamme huono. Muuten varmaan kävisivät enemmän kylässä.
Vanhempani eivät ole koskaan tulleet kylään mihinkään missä olen asunut. Ei ulkomailla eikä Suomessa. En varmaan erikseen ole kutsunutkaan. Toisaalta eivät hekään ole kutsuneet käymään, olen vaan aina ilmoittanut milloin olisin tulossa ja kysynyt sopiiko. Jotenkin olen olettanut että he tekisivät saman jos kiinnostaisi tulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paljonko painat? Ehkä sen takia yrittävät välttää.
Täh???
Jos on ylipainoa paljon ja alkaa ahdistaa se yksiössä olo. Tai ei kertakaikkiaan mahdu edes kääntymään vaan pitää sitten peruuttaa ulos.
Aloittaja etsikin tätä neuvoa eniten :D
Vierailija kirjoitti:
Täysin normaalia ettei pikkunen yksiökoppi kiinnosta
"Yksiökoppi"!!?? Kysymys kylläkin omasta lapsesta.
Eivät halua ylikontrolloida, antavat lapselle tilaa elää omaa elämäänsä omalla tavallaan. Ts. hampun kasvatuksen tai mies/naisvieraiden jälkiä ei tarvitse piilotella sieltä yksiöstä.
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli myös sama. Vanhemmat eivät tavallaan tunnustaneet minua riippumattomana perheyksikkönä, ei edes sittenkään kun asuin avopuolison kanssa. He eivät nähneet mitään samankaltaisuutta omasta kotoa muutostaan nuorina ja minun muutostani.
Milloin tulet kotiin, he kysyivät ihan elämänsä loppuun saakka.
Minun äidilläni oli myös ajatus, että koti on hänen luonaan. Lasten omat asunnot olivat vain huone, jossa nukutaan ja tehdään omia puuhia. Koti siellä äidin luona oli sitten se, missä oikeat asiat tapahtuivat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku vanhempi voisi nyt vähän avata tätä mysteeriä, että miksi oman lapsen luona ei voi käydä.
Johan tuosta kirjoitettiin. Yksi syy on todennäköisesti se, että on luontevaa, että lapset tulevat kotona käymään, koska he eivät tule kylään vanhemmilleen. Niin kauan kuin vanhemmat ovat elossa, lapsilla on koti myös vanhempien luona. Todennäköisesti se on myös helpompaa. Muksut tulevat vanhemmilleen, tulevat isoon asuntoon, jossa on tilaa, tulevat tuttuun paikkaan, tulevat valmiseen pöytään ja nauttimaan samoja etuja kuin lapsina. Se on heille mukavaa ja rentouttavaa vaihtelua.
Nimenomaan tämä, lapselle on luontevaa "olla kuin kotonaan" lapsuuden kodissa, vanhemmalle lapsen luona todennäköisesti ei.
Eivät kaikkien vanhemmat asu enää siinä lapsensa lapsuudenkodissa, vanhemmat ovat voineet muuttaa. Kun lapsi aikuistuu ja muuttaa omilleen, niin hänen kotinsa ei ole enää lapsuudenkodissa. Moni taantuu vanhoihin lapsuudenrooleihin käydessään lapsuudenkodissa ja näköjään tämä sopii vallanhimoisille vanhemmille.
Lapsensa kotona vierailusta kieltäytyvät vanhemmat siis haluavat roolien pysyvän muuttumattomina, eivätkä hyväksy, että lapsi aikuistuu ja itsenäistyy. Ja kieltäytyminen lapsensa vierailukutsusta on suorastaan lapsensa vähättelyä ja torjuntaa (jos siis välimatkat ja muut kyläilyn sallisivat).
Meillä aina ollut näin, että vanhemmat ei vieraile lapsillaan, vaan meidän pitää käydä siellä. Minusta se on aina ollut vähän se perinteinen malli, omassakin lapsuudessani, että mummoloissa käydään, eikä niin että mummot käy lapsillaan. Silloin siihen oli ihan käytännön syyt: kaupunkeihin muuttaneilla lapsilla oli autot, joilla hurauttaa mummolaan, sen sijaan mummoilla ja papoilla ei usein ollut autoa tai ajokorttiakaan, eikä muutenkaan tykänneet lähteä sieltä maatiloiltaan minnekään pois, varsinkaan johonkin isoihin kaupunkeihin missä useimmat lapsista asui.
Omassa kodissani vanhemmat on käyneet vain kerran, sen jälkeen kun muutin tänne, ihan uteliaisuudesta. Muuten tosiaan aina kun nähdään, käyn siellä. Se ei vaan ole oikein heidän mukavuusalueellaan olla vieraassa taloudessa ainakaan yötä, ja välimatkan takia pitää olla yötä. Lisäksi he tykkää ajatella niin, että heidän koti on myös aikuisten lasten koti jonne on aina tervetullut. Siellä on pidetty jopa omat huoneet sänkyineen meille lapsille, vaikka osa asuu kaukanakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku vanhempi voisi nyt vähän avata tätä mysteeriä, että miksi oman lapsen luona ei voi käydä.
Johan tuosta kirjoitettiin. Yksi syy on todennäköisesti se, että on luontevaa, että lapset tulevat kotona käymään, koska he eivät tule kylään vanhemmilleen. Niin kauan kuin vanhemmat ovat elossa, lapsilla on koti myös vanhempien luona. Todennäköisesti se on myös helpompaa. Muksut tulevat vanhemmilleen, tulevat isoon asuntoon, jossa on tilaa, tulevat tuttuun paikkaan, tulevat valmiseen pöytään ja nauttimaan samoja etuja kuin lapsina. Se on heille mukavaa ja rentouttavaa vaihtelua.
Miten tämä estää sen, että vanhemmat voisivat käydä pyydettäessä myös lapsensa luona kylässä? Ei tämä ole mikään jokotai-kysymys.
Eli vanhemmat tavallaan hylkäävät lapsensa, joka ei saa lasta? Aika julmalta kuulostaa.
Jos lapsenlapsi on ainoa syy tulla kylään, niin ehkä on parempi olla tulematta ollenkaan.