Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Voiko oikeasti vapaaehtoisesti lapsettoman ja 2-3 lapsen äidin ystävyys toimia?
13.10.2024 |
En tarkoita nyt provota, enkä tarkoita että nostettaisiin esille kummankaan huonoja puolia.
Vaan että ihan oikeasti kertokaa positiivisia kokemuksia siitä, että ruuhkavuosissa vapaaehtoisesti lapsettoman ja sen vaikka 2 tai 3 lapsen perheenäidin aikataulut kohtaa ja lapsellisella on aikaa tavata lapsetonta kaveria (muuten kun kerran 5 vuodessa)?
Koetteko että lapsellinen kaverinne pitää yhteyttä ja aidosti kuuntelee kuulumisia, ja KERTOO niitä, ilman että niihin liittyy aina lapset. Itsestä vaan tuntuu, kun ruuhkavuosissa lapsiperheillä sitä aikaa sitoo jo niin paljon lasten harrastukset, omat harrastukset, työt, opiskelu jne. että miten jää aikaa sille kaverille. Ellei se ole juurikin äiti-kaveri, jonka kanssa nähdään jalkapallokentän reunalla, koulun tapahtumassa tai päiväkodilla tai että lapset on mukana. Jotenkin järkikin sanoo, että ei pienten lasten äideillä ainakaan aika riitä.
Tokihan sitten kun lapset kasvaa, on koululaisia ja teinejä, voi sitä aikaa löytyä enemmän. Mutta kyllä lapsellisella voi olla jo silloinkin ajatus ns. henkisesti muualla. Lasten harrastukset, kaverit, pelaako se nyt liikaa, mitä se nyt tekee ja kenen kanssa... Toisaalta se pieni lapsi lastenrattaissa on sata kertaa helpompi kun teini tai koululainen. Oma kokemus on, että lapsellinen niitä lapsiaan kantaa aina mukana, vaikka ne varttuu ja kasvaa. En sitä paremmin osaa selittää, mutta tyhjä maku jää näkemisistä joskus. Ei toinen kuuntele ja elä mukana... Enkä tarkoita tätä pahalla. Jos minulla olisi lapsia, heidän kuuluisikin mennä edelle, oli he sitten aikuisia tai vauvoja.
Kommentit (57)
jos sen lapsellisen koko elämänsisältö on lapset, niin ei toimi. Siis silleen ettei kykene edes kaverin kanssa kahvilla ollessa jauhamaan muusta kuin vain lapsista. Ja kaikki toisen huolet käännetään mutta ethän sinä mitään tiedä vaikeuksista kun sulla ei ole edes lapsia. Sitten on myös niitä aikuisia jolla on lapsia ja nauttivat siitä että saavat tunniksi pariksi unohtaa ne ja olla vain omaa itseään varten ja viettää laatuaikaa kaverin kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun ystävälläni on kolme lasta 6, 14 ja 19v
Hänen yksi parhaita ystäviään kenen kanssa todella paljon viettää aikaa ( on myös nuorimman kummi) on vapaaehtoisesti lapseton.
Taukoa kyllä oli kun kaverin lapset oli pieniä, yhteys kuitenkin aina säilyi. Nyt on tunnettu 52v ja edelleen parhaat kaverit, käydään reissuilla, festareilla, baarikierroksilla;-D
Jos ystävyys perustuu jollekin aivan muulle, miksei voisi toimia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun parhaalla kaverilla on 3 pientä lasta. Ei ole vaikuttanut meidän väleihin mitenkään.
T. Vela 31
Itse olen vela ja naisen ystävä, jolla miehensä kanssa kolme lasta; olen myös yhdelle heidän lapsistaan kummisetä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla ainakaan lapsia hankkinut kaveri ei ainakaan minulle juuri kerro lapsistaan vaan omista asioistaan, mutta on kyllä totta että ei olla nähty todella pitkään aikaan, etänä vaan oltu yhteydessä. Ei perheellisillä vaan ole aikaa tai kiinnostusta ainakaan minun seuraani.
Tottakai voi. Ei se mitään ystävyyttä edes ole, jos perustuu lapsilukuun.
Toki jotkut kaverit liittyy enemmän elämäntilanteeseen, mutta kyllä ne sydänystävät pysyy matkassa mukana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen lapseton (tosin en vapaaehtoisesti) ja olen aina ollut hyvä ystävä perheellisten ihmisten kanssa. Eniten asiaan vaikuttaa se, onko perheellisellä ystävällä kiinnostusta puhua muustakin ja tehdä muutakin kuin vain sitä omaa lapsiarkeaan. Ja ehkä siltä velalta vaaditaan vähän ymmärrystä siihen, että pikkulapsiarki on pikkulapsiarkea, mutta se menee aika nopeasti ohi.
Miksei voisi jos on muitakin puheenaiheita kuin ne lapset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toimii oikein hyvin. Tavataan käytännön syistä useimmiten ystävän luona, eikä ole mitään ongelmaa jutella muistakin kuin lasten asioista.
Vapaaehtoisesti lapseton on kuin vapaaehtoisesti työtön. Aikoo elää toisten lasten maksamilla eläkkeillä. En olisi tekemisissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei toimi kun lapsettomalla ei ole muuta puhuttavaa kuin työ ja mummomaiset harrastuksensa.
Miksi ei saa puhua lapsista? Jos ei saa puhua lapsista, toivoisin että lapsettomat eivät puhuisi oman elämänsä merkittävistä ihmisistä lainkaan kenellekään koskaan.
Olen vapaaehtoisesti lapseton ja nyt siinä iässä, että moni ystävä alkaa miettiä perheen perustamista vakavissaan. En voisi kuvitellakaan, että tämä tarkoittaisi meidän ystävyyden loppua. Totta kai ystävyys voi muuttaa muotoaan eikä välttämättä ole mahdollista nähdä niin usein. Ja toisaalta monia parhaita ystäviäni en muutenkaan näe kuin sen viisi kertaa vuodessa (tai paljon harvemmin), sillä asutaan eri kaupungeissa. Se ei tarkoita, että meidän ystävyys olisi jotenkin vähäisempi asia. Toki tulevaisuudessa tämä näkyy todennäköisesti siten, että minä joudun olemaan se, joka enemmän reissaa tapaamaan ystäviä kuin toisinpäin.
Tunnen kyllä pientä haikeutta nähdessäni miten elämät menee eri suuntiin, mutta toisaalta olen nähnyt myös miten esim. omalla äidilläni on lukuisia vuosikymmeniä kestäneitä ystävyyksiä, jotka pitkistä etäisyyksistä, lapsista ja mistä hyvänsä huolimatta ovat kestäneet aikaa. Ei ne ruuhkavuodetkaan ikuisesti kestä.
Minun kaveriporukassa on erilaisissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä, eikä ongelmia ole ollut. En halua jutella omista lapsistani, eikä minua kiinnosta muiden lasten asiat. Tämän kaveriporukan idea ainakin itselleni on se, että pääsee pois arkisista ympyröistä.
Vierailija kirjoitti:
Miksi ei saa puhua lapsista? Jos ei saa puhua lapsista, toivoisin että lapsettomat eivät puhuisi oman elämänsä merkittävistä ihmisistä lainkaan kenellekään koskaan.
Aika surkeaa, jos ei keksi muuta puhuttavaa, kuin muut ihmiset.
Vierailija kirjoitti:
Miksi ei saa puhua lapsista? Jos ei saa puhua lapsista, toivoisin että lapsettomat eivät puhuisi oman elämänsä merkittävistä ihmisistä lainkaan kenellekään koskaan.
Aina on joukossa yksi tällainen...
Alue: Aihe vapaa
Minulla on kolme lasta. Kaikki jo täysikäisiä tosin. Paras ystäväni ja parhaimmat kaverini ovat kaikki lapsettomia. Paras ystäväni on ollut elämässäni ala-asteella lähtien.