Karjalaisia sukujuuria omaavat, miten usein leivotte piirakoita?

Vierailija kirjoitti:

En omaa karjalaisia sukujuuria, mutta savolaiset sukujuuret omaavana leivon piirakoita kerran viikossa ja munavoi onnistuu siinä sivussa.

Kerran viikossa? Uskoisko tota. Te savolaiset.. 😂 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täytyy häpeäkseni myöntää, että ostan piirakkani kaupasta ja mieluiten perunalla. 

Mummoni pyöräytti maailman parhaat piirakat, hävettää etten ole itse koskaan tehnyt vaikka lapsena katselin mummon piirakantekoa alvariinsa. Kyllä se pitäs mun geeneissä olla.

Jospa saisin vielä aikaiseksi, lisäksi vielä kun mustakin tulee kohta mummo jos kaikki menee hyvin. Olisi hienoa jos se taito periytyisi sitten eteenpäin. 

Ei se ole kuin tekee taikinan /netistä löytyy ohjeet), ottaa pulikan käteen ja alkaa yrittää väkertää piirakkapohjia.

Alkuun siitä ei meinaa tulla mitään, pastakoneohjeet kannattaa suosiolla ohittaa (enemmän nysväämistä eikä tule ohutta pohjaa) ja alkaa vaan yrittää. Näin tein itse kun suvusta loppui vanhemman polven piirakantekijät.

Juu. En mitään pastakonetta ala todellakaan ostamaan, pyhäinhäväistys jos karjalanpiirakoita sillä tekisi. Puikulan ostan ja muistelen miten mummo teki. Kyllä ne mummon otteet on painautuneet syvälle mieleen. Ja sydämmeen. 🥰

Siis PULIKAN, piti sanoa. Ei puikulan. 😂 

22.kommentoija

En koskaan. En jaksa enkä viitsi. Pitäisi olla leivinuuni, iso keittiönpöytä ja monta leipojaa tekemässä, kuten Karjalassa aikoinaan. Nyt ei ole kuin yksi laiska akka kaksiossa.

En koskaan. Äitini sukujuuret olivat Karjalassa, mutta ei leiponut hänkään. Hyviä ovat, jos joku toinen on ne valmiiksi leiponut. Munavoista en tykkää. Mieluummin makkaraa tai jotain lihaleikkelettä.

Äitini ja isäni äiti olivat molemmat taitavia karjalanpiirakoiden leipojia, mutta taito leipoa piirakoita on hiipunut jälkipolvilla vaikka joukossa on näiltä taitajilta kädestä pitäen oppia saaneitakin. Karjalauset perinneruuat eivät ole nykyisten ravintosuositusten mukaan järin terveellistä syötävää ja siksikään niitä ei tule tehtyä vaikka osaisikin. 

Kaupasta ostan piirakat. Mummo ei ikinä tehnyt munavoita piirakoiden kanssa, arkiruokaa kun olivat karjalaisessa perheessä. Munavoita olisi joutunut syömään joka päivä 

Vasta aikuisena mulle selvisi, että se munavoi on länsisuomalaisten mielestä joku välttämättömyys 

On kyllä harmi kun vanhat perinteet jää unholaan. Mummoni oli lähtöisin karjalasta ja opetti miniänsäkin (eli äitini) leipomaan karjalanpiirakoita. Leivoin niitä äitini kanssa jouluksi monen monituista vuotta, mutta nykyään sekin on jäänyt. Ovat niin suuritöisiä, kun ihan pienen satsin takia ei kannata hommaan alkaa. Ja kyllä se pulikka on karjalan murteella pualikka ja sillä voi myös lyödä piähän ;)

Vierailija kirjoitti:

Täytyy häpeäkseni myöntää, että ostan piirakkani kaupasta ja mieluiten perunalla. 

Mummoni pyöräytti maailman parhaat piirakat, hävettää etten ole itse koskaan tehnyt vaikka lapsena katselin mummon piirakantekoa alvariinsa. Kyllä se pitäs mun geeneissä olla.

Jospa saisin vielä aikaiseksi, lisäksi vielä kun mustakin tulee kohta mummo jos kaikki menee hyvin. Olisi hienoa jos se taito periytyisi sitten eteenpäin. 

Ei kannata noin kauheasti hävetä. Opettele.

Vierailija kirjoitti:

Kerran vuodessa. Mummin kanssa oli tapana jouluisin leipoa ja jatkan nyt perinnettä. Niissä on niin kova homma että ei sitä kovin usein jaksa leipoa!

Minä leivon aika usein, noin pari kertaa kuussa, eikä niissä ole mikään kova homma kun ei innostu tekemään kerralla kuin yhden pellillisen eli 4 riviä a 3 piirakkaa. Riisipuurokin tulee lähes itsekseen, kun riisin illalla kiehauttaa maitoon ja jättää kattilan, kansi päällä, yön yli seisomaan. Se pieni taikina on hyvin nopeasti tehty. Munavoissakaan ei isoa hommaa ole.

Harvoin teen alusta asti itse, koska täällä Pohjois-Karjalassa saa kaupoista piirakoita erinomaisina raakapakasteina paikallisten leipomoiden tekeminä. Eri täytteillä. 

Ei tarvitse kuin paistaa, voidella ja antaa hautua. Superhyvää. 

Viimeksi joskus 80-luvun lopulla isotädin kanssa. Pitäiskin kokeilla joskus ihan itse.

Munavoista meillä tykkää kaikki, mitta eipä tule usein tehtyä, pitäisi kunnostautua siinäkin.

En ikinä, ostan piirakat valmiina.

Vierailija kirjoitti:

Kaupasta ostan piirakat. Mummo ei ikinä tehnyt munavoita piirakoiden kanssa, arkiruokaa kun olivat karjalaisessa perheessä. Munavoita olisi joutunut syömään joka päivä 

Vasta aikuisena mulle selvisi, että se munavoi on länsisuomalaisten mielestä joku välttämättömyys 

Joo ei munkaan mummo munavoita tehnyt piirakoiden kanssa.  Ja puolet piirakoista oli perunatäytteellä ja minä himosin aina niitä. Munavoisi vain pilaisi ne. Ja edelleen perunapiirakat on suosikkejani. Onneksi irtomyynnistä löytyy meitin kaupasta hyviä. Ne kyllä menee nopeesti, täälläpäin on paljon evakkojen jälkeläisiä. 

Mutta sekin ihme tuli koettua, että eräs satakuntalainen nuorukainen ei tiennyt mikä on perunapiirakka. Olin paikalla kun maistoi eka kertaa. Ilmeisesti hänellä ei virtaa suonissa karjalan verta.

Minulla on afrikkalaisia sukujuuria. Siksipä minulla on rytmi veressä ja tanssin kaislahame päällä iloisia tansseja nuotion ympärillä.

Mummoni oli Karjalasta ja opetti piirakoiden teon, kun olin lapsi. Mummon kuoltua en ole tehnyt piirakoita kuin kerran pari äidin kanssa, siitäkin on varmaan 20 vuotta. Piirakoiden tekemisen työläys on esteenä ajatuksen muuttumiseen tekoihin. Haikeana ja kiitollisena muistelen piirakkatalkoita mummon kanssa ja syön valmiita kaupan piirakoita. 

Jouluksi ja juhannukseksi leivon tyttärien kanssa perinteisellä reseptillä ja munavoilla. Tyttärien vaatimuksesta. Meillä tosin ennen kotona tehtiin piirakat ohrapuurosydämellä ja sultsinat riisipuurotäytteellä. Sultsinat ei oikein nykyisin onnistu kun pitäisi olla puuliesi.

🤤😋

Vaimoni on kotoisin Luadogan mereltä Mantšinsaaresta, läheltä Valamoa. Leipoi vielä nuorena, mutta ei enää. Ostaa kaupasta. Täkäläinen ortodoksinen seurakunta löysi vielä muutama vuosi sitten piirakan leipojia, mutta on nyt siirtynyt ostopiirakoihin.  Kynis.mi