Kuinka edetä johtotehtäviin?

Vierailija kirjoitti:

Kommentit kertovat millaisen johtajan ihmiset haluavat, eivät sitä millaiset ihmiset pääsevät johtajiksi.

 

Olihan tässä ketjussa muutama hyvinkin fiksu kokemusperäinen kommentti. Ap:n itseriittoisuus paistaa pitkälle ja tällaiset ihmiset ovat painajaismaisia johtajia. Maailma opettaa, jos ei johtajan pestiä tipu, niin silloin siitä kannattaa ehkä päätellä siitä jotain.

Nämä wanna-be johtajat pesiytyvät MBA-kursseille, joiden luulevat olevan avain onneen. Tästä syystä lyhenne avautuu usein myös muotoon Mediocre But Arrogant.

Mua on pyydetty. EN ole susoutunut. Haluan olla se alin ihminen. 

Kannattaa miettiä sitä, että haluatko johtaa ihmisiä vai asioita? Jos vahvuutesi ovat sosiaalisissa taidoissa, johon ehkä viittaat saamallasi palautteena asiakaspalvelutilanteissa, kannattaa harkita alkuun vaikka tiimin esihenkilöksi hakeutumista. Tämän voit ilmaista vaikka kehityskeskustelussa, että haluaisit kehittää uraasi siihen suuntaan. Tässä yhteydessä on hyvä tiedostaa, että nykypäivän ihmisten johtaminen ei ole esimerkiksi käskyttämistä, vaan sitä, että mahdollistat tiimille onnistumisen ja annat heidän loistaa ja kehittää itseään. Kerrot firman suunnan ja esimerkilläsi ohjaat porukkaa sitä kohti. Riipppuen firmasta, nämä strategiset linjaukset tekee aivan joku muu taho kuin esihenkilö. Mikäli haluat itse tuollaiseen rooliin ja pyrit ensimmäiseen sellaiseen tähän auttaa se, että teet nöyrästi ja ahkerasti töitä firman etua ajatellen, kehität omaa työtäsi ja työpanostasi jatkuvasti, olet kiinnostunut uusista asioista, ilmoitat kiinnostuksesi firman sisäisiin kehittämisasioihin ja osallistut niihin innolla ja positiivisella mielellä. Osaat asettaa rajat itsellesi, olet sosiaalisesti taitava, avoin, luottamuksen arvoinen etkä ylpistele tai nöyryytä muita. 

🤣 höpöhöpö

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuulostat juuri sellaiselta egoistilta, jonka alla koko organisaatio kärsii. Paras on tämä sun ulkoiset avut jotka johtavat ihmisten ajatukset johtajuuteen. Aika narsistista käyttäytymistä.

Yleisenä ohjenuorana voi sanoa, että jos tällaista kyselet Vauva-foorumilla tosissasi, niin kannattaa etsiä itselleen uusia unelmia.

Ihan täysin en ymmärrä mikä avauksessa niin kovin sinun sielunelämää tökkii. Ymmärsitkö kun kirjoitin, että saan muilta ihmisiltä palautetta siitä kuinka kokevat minulla olevan kosolti hyvän johtajan ominaisuuksia. Ja miksen voisi kysyä asiaa täältä, eiköhän täällä ole monipuolisin kattaus ihmisiä vastaamaan psykologeista johtajiin ja varmasti mielellään kertovat erilaisista tavoista kuinka joku voi edetä urallaan.

Se tökkii, että puhut ominaisuuksista niin kuin joskus 50-luvulls,  kun koko johtamisala nykyään perustuu taidoille. Puhut luontaisesta johtajuudesta, kun oikeasti johtajaksi vaaditaan arvostetaan harjoittelua ja taitojen hankkimista. Sulla on siis väärä kuva siitä, mitä johtaminen on ja mitä se vaatii.

En tiedä, onko sinulla myös väärä kuva siitä, mullainen itse olet kuvauksrsi oli ärsyttävä, muttei se tee siitä välttämättä epätotta. Sen dijaan on aivan selvä, että ainakaan kuvauksesi itsestäsi ei osu kovin hyvin yhteen sen kanssa, mitä johtajan pitäisi olla.

tämäkään ei tarkoita, ettei sinusta voisi tulla johrajaa. Kaikki johtajan taidot ovat hankittavissaolevia taitoja, kunhan otat vähän nöyryyttä käyttöön ha alat opiskella.

Vierailija kirjoitti:

No jos oikeasti haluat vinkin, niin itse olen päätynyt johtotehtäviin tekemällä jumalattoman määrän töitä, tekemällä ne työt nöyrästi ja laadukkaasti, kuuntelemalla ihmisiä ja ymmärtämällä että ensisijainen tehtäväni johtajana on varmistaa että tiimillä on hyvä olla ja heillä on työkalut ja motivaatio antaa paras mahdollinen työpanos firman hyväksi.

Ymmärrän myös sen, että minä olen lopulta se, joka on vastuussa tiimin tuloksesta ja jos tulosta ei saavuteta, syytä lähdetään ensisijaisesti etsimään peilistä. 

Firma on ilmeisesti pitänyt toimintatavasta, koska minut on reilussa 10 vuodessa ylennetty viidesti ja olen nyt kansainvälisen suuryrityksen ylimmässä johdossa. En pidä itseäni jumalaisena johtajapersoonana, enkä mitenkään erityisen lahjakkaana, vaan ahkerana ja reiluna työntekijänä, jota aidosti kiinnostaa firman tulevaisuus ja sen kasvattaminen. Ihailua en kaipaa keneltäkään. Olen mieluummin yksi

Mainio kommentti. Se mikä itselläni pistää silmään on tuo, että ap kertoo olevansa mainio peluri. Mainio peluri ei ole sellainen, joka pärjää aidosti ihmisten johtamisessa. 

Vierailija kirjoitti:

:Nykyisessä tehtävässäni voisin sanoa luoneeni hyvät kontaktit kaikkiin sidosryhmiin ja ihmisiin keihin mahdollista. Ihmiset voivat luottaa siihen, että minulta tulee aina ja nopeasti punnittuja ja harkittuja mielipiteitä jotka myös esitän asiallisesti."

Jos haluat olla johtaja, ihmisten pitää voida luottaa sinuun, ei siihen että olet kommenttiautomaatti

 

En nyt täysin ymmärrä miten tästäkin piti kaivaa jotain vängättävää pahantahtoisesti. Nykyinen tehtäväni on johtamista, se ei vaan varsinaisesti ole johtajapositio vaikka vastuullinen tehtävä onkin. Se että kykenen kommentoimaan mitä tahansa on sitä johtamista. Jos en kommentoisi mitään ja tekisi päätöksiä, niin silloinhan suorittava puoli ei voisi luottaa minuun. Avaukseni pointti oli se, että tuota luottamuspääomaa on nyt laajalti eli mahdollinen eteneminen johtajaksi omaa jo hyviä siemeniä.

Minä en osaa neuvoa, koska en koskaan ole halunnut varsinaisiin johtotehtäviin niihin liittyvien vastuiden takia. Johdossa joutuu vastaamaan niin paljosta: työn tuloksesta, henkilökunnasta ja jopa teidän terveydestään ja perhe-elämästäänkin. Erinäisistä syitä jouduin tietysti joskus ottamaan ns. tilannejohtamisen omiin käsiini, koska muutkaan eivät aina halunneet sitä tosiasiallisesti tehdä.

Mieti siis tarkkaan, onko sinulla johtajaominaisuuksia ja haluatko kantaa siihen kuuluvan vastuun?

P.S. Todellisiksi johtajiksi noustaan, siihen ei ketään valita johtoryhmissä.

Yliopistossa johtamisopinnoissa oli paljon oikeustieteen ja kauppatieteiden opiskelijoita, jotka eivät kyenneet edes tekemään kurssilla pakollista neljän opiskelijan yhdessä tekemää tehtävää. Sen verran suuret luulot etenkin noiden alojen opiskelijoilla oli, että jättivät mieluummin vaikka kurssin kesken kuin alistuivat tekemään ryhmätyötä. Kurssilta ei päässyt läpi ilman hyväksyttyä ryhmätyön ja oman tentin arvosanaa.

Opiskelijat oli jaettu ihan nimijärjestyksessä ryhmiin siksi, ettei tehtävää tehtäisi parhaiden kaverien kanssa vaan opittaisiin niitä yhteistyötaitoja tuntemattomien ihmisten kanssa ja viemään projekti maaliin. Siitä alkoi ensimmäinen purnaus ja sitten porukassa, jossa ihmiset eivät todellakaan tunteneet toisiaan ennalta, syntyi kuitenkin koulukiusaamisen kaltainen ilmiö.

Yksi toisessa ryhmässä oleva kurssikaveri sanoi, etteivät hänen ryhmäläisensä halunneet tehdä hänen kanssaan ryhmätyötä ja sen vuoksi hän tekee sen yksin päästäkseen kurssilta läpi. Sanoin suoraan, ettei noilla kiusaajilla/sluibailijoilla, jotka eivät edes kerro kurssin keskeyttämisestään, ole kyllä kovin lyhyttä matkaa kehittyä johtamisopinnoissaan tai johtajina. Käsittämätöntä, kuinka ainakin ikää katsomalla aikuiset ihmiset voivat käyttäytyä noin ja omaavat varsin suuret luulot itsestään.

Mistään muusta tiedekunnasta ei ole tullut minua vastaan yhtä törpösti käyttäytyvää porukkaa kuin edellämainituista.