On haitallista samaistua masentuneisiin ajatuksiin ja kuvitella olevansa 100% masentunut vain koska mielessä on masentuneita ajatuksia

Lainaustoiminto sekosi jälleen.

Vierailija kirjoitti:

Serotoniini on aivojen välittäjäaine. Se vaikuttaa mielialaan, ja sen vajaus voi ilmetä alakulona, apatiana, masennuksena ja kroonisena väsymyksenä.

Keskivaikea masennus jo lamauttaa aikalailla, ei jaksa kiinnostua oikein mistään eikä tehdä muuta kuin ihan pakolliset askareet. Ei sitä ymmärrä sellainen, joka ei ole itse kokenut. 

Niinpä. Ja joillain ei ole kyse serotoniinista vaan muista välittäjäaineista, jolloin SSRI vain pahentaa asiaa. Niille, joilla kyse on serotoniinista, lääke toki auttaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu niin paljon ajatuksista, niiden voimakkuudesta ja kestosta. Jos pystyy saamaan itsensä tahdonvoimalla irti haitallisista ajatuksista, se on todella hyvä. Lievissä masennustapauksissa se toimiikin. Ja vaikka masennus olisi vaikeampi, siihen ei missään tapauksessa kannata identifioitua ja luopua kaikesta vain siksi että on masentunut.

Kerro minulle, miten sen kaikesta luopumisen voi estää?

 

Elämällä normaalisti ja tekemällä mielekkäitä asioita jos vain on toimintakykyinen. Jos ei ole, niin silloin tietysti levätään ja toivutaan. Ja silloinkin sängyn pohjalta kannattaa pyrkiä pois heti kun pystyy siihen.

Joo, kun on neljättä vuotta toimintakyvytön, siinä aika väistämättä joutuu luopumaan aika monesta asiasta

Ymmärrän kyllä, koska olen kokenut sen itsekin. Mutta jos pystyy estämään toimintakyvyttömäksi vajoamisen, se kannattaa estää. Masentuneella on myös - edelleen omasta kokemuksesta - taipumus kiintyä masennukseen ja huonoon olotilaan. Se, että näkee itsensä ensisijaisesti masentuneena ja jättää asioita tekemättä siksi että on masentunut (eri asia kuin jättää asioita siksi tekemättä ettei kertakaikkiaan jaksa) hidastaa toipumista tai estää sen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu niin paljon ajatuksista, niiden voimakkuudesta ja kestosta. Jos pystyy saamaan itsensä tahdonvoimalla irti haitallisista ajatuksista, se on todella hyvä. Lievissä masennustapauksissa se toimiikin. Ja vaikka masennus olisi vaikeampi, siihen ei missään tapauksessa kannata identifioitua ja luopua kaikesta vain siksi että on masentunut.

Kerro minulle, miten sen kaikesta luopumisen voi estää?

 

Elämällä normaalisti ja tekemällä mielekkäitä asioita jos vain on toimintakykyinen. Jos ei ole, niin silloin tietysti levätään ja toivutaan. Ja silloinkin sängyn pohjalta kannattaa pyrkiä pois heti kun pystyy siihen.

Joo, kun on neljättä vuotta toimintakyvytön, siinä aika v

Ymmärrän kyllä, koska olen kokenut sen itsekin. Mutta jos pystyy estämään toimintakyvyttömäksi vajoamisen, se kannattaa estää. Masentuneella on myös - edelleen omasta kokemuksesta - taipumus kiintyä masennukseen ja huonoon olotilaan. Se, että näkee itsensä ensisijaisesti masentuneena ja jättää asioita tekemättä siksi että on masentunut (eri asia kuin jättää asioita siksi tekemättä ettei kertakaikkiaan jaksa) hidastaa toipumista tai estää sen.

Tämä masennus on tullut tähän mennessä maksamaan lähemmäs satatuhatta euroa, että ihan huvikseen en kyllä toipumista pitkitä. Mutta ehkä on ihan luonnollista, että on masentunut, kun on sillä tavalla masentunut, että koko elämä on sekaisin. 

Toimintakyvyn menetyksestä murehtijalle suosittelen Eckhart Tollen horinoita.

Vierailija kirjoitti:

Tämä masennus on tullut tähän mennessä maksamaan lähemmäs satatuhatta euroa, että ihan huvikseen en kyllä toipumista pitkitä. Mutta ehkä on ihan luonnollista, että on masentunut, kun on sillä tavalla masentunut, että koko elämä on sekaisin. 

Ymmärrän erittäin hyvin, edelleen siksi että olen kokenut sen saman, joskin pahin vaihe kesti vähemmän aikaa. Silti peräänkuulutan toipumaan pyrkimistä ja ajatusten muuttamista siinä vaiheessa, kun siihen kykenee.

Rahasta murehtiminen on turhaa. Se on suhteellinen väline ja käytetäänhän sitä tuhottomasti enemmän sotiin ja floppaaviin elokuvatuotantoihin eli haaskataan. Rahan pitäisi suuntautua ihmisen hyödyksi, ei ihmistä vastaan. Kun rahaa kuluu ihmisen hyväksi, silloin ihmisen keksimä raha toimii kuin se on suunniteltu. Raha on ihmistä varten, ei niin että ihminen on rahaa varten ja ihminen olisi rahalle jotain velkaa.

Juuri noin. En saanut viime yönä ollenkaan unta ja meinasin aamulla ajatella, ettei päivästä tule mitään ja että en varmaan nuku ensi yönäkään. Sitten muistin ajatella toisin: mikäs hätä tässä on, kun ei mitään ajatustyötä tarvitse tehdä. Ja illalla on jo taas paljon väsyneempi, joten hyvinkin se siitä.

Masentuneet ajatukset ovat oire, ei syy masennukselle. Masentuneella voi olla normaali toimintakyky masennuksesta huolimatta. Masennus ei ole niin yksioikoinen sairaus kuin monet tuntuu kuvittelevan.

Ei masentavia ajatuksia jaksa miettiä, eikä masentuneita ihmisiä jaksa kuunnella. Aina vain sitä samaa valitusta miten kaikki on huonosti, eikä mikään toimi. Harva edes yrittää tehdä mitään kun on helpompi työntää lääkkeitä suuhun ja olla olematta. En tosin tiedä mitä masennus on kun sellainen ei ole koskaan vaivannut tai käynyt edes mielessä. Normaalia vaihtelua fiiliksessä koko elämä. Pääsinkö helpolla? Sitä ei tiedä kukaan.

Vierailija kirjoitti:

Ei masentavia ajatuksia jaksa miettiä, eikä masentuneita ihmisiä jaksa kuunnella. Aina vain sitä samaa valitusta miten kaikki on huonosti, eikä mikään toimi. Harva edes yrittää tehdä mitään kun on helpompi työntää lääkkeitä suuhun ja olla olematta. En tosin tiedä mitä masennus on kun sellainen ei ole koskaan vaivannut tai käynyt edes mielessä. Normaalia vaihtelua fiiliksessä koko elämä. Pääsinkö helpolla? Sitä ei tiedä kukaan.

Minulla on työkyvyttömyys vakavan masennuksen vuoksi. KUKAAN ympärilläni ei uskoisi, että näin on, tuskin uskoisivat minun olevan juuri millään tasolla masentunut. Olen empaattinen ja kuuntelen muita ja pidän keskustelun omalta osaltani kevyenä. No, siinäpä yksi syy masennukselleni. 

Vierailija kirjoitti:

Masentuneet ajatukset ovat oire, ei syy masennukselle. Masentuneella voi olla normaali toimintakyky masennuksesta huolimatta. Masennus ei ole niin yksioikoinen sairaus kuin monet tuntuu kuvittelevan.

Samaa mieltä. Itse myös erotan oikein hyvin sen, milloin "masennus puhuu" ja milloin äänessä olen minä itse. 

Vierailija kirjoitti:

Ei masentavia ajatuksia jaksa miettiä, eikä masentuneita ihmisiä jaksa kuunnella. Aina vain sitä samaa valitusta miten kaikki on huonosti, eikä mikään toimi. Harva edes yrittää tehdä mitään kun on helpompi työntää lääkkeitä suuhun ja olla olematta. En tosin tiedä mitä masennus on kun sellainen ei ole koskaan vaivannut tai käynyt edes mielessä. Normaalia vaihtelua fiiliksessä koko elämä. Pääsinkö helpolla? Sitä ei tiedä kukaan.

Kyllä sinä varmaan itse tiedät, kuinka helpolla tai vaikealla olet päässyt. Kuinka paljon elämässäsi on ollut raskaita tapahtumia ja onko sinulla kaikki perustarpeet tyydytettyinä. 

Vierailija kirjoitti:

Ei masentavia ajatuksia jaksa miettiä, eikä masentuneita ihmisiä jaksa kuunnella. Aina vain sitä samaa valitusta miten kaikki on huonosti, eikä mikään toimi. Harva edes yrittää tehdä mitään kun on helpompi työntää lääkkeitä suuhun ja olla olematta. En tosin tiedä mitä masennus on kun sellainen ei ole koskaan vaivannut tai käynyt edes mielessä. Normaalia vaihtelua fiiliksessä koko elämä. Pääsinkö helpolla? Sitä ei tiedä kukaan.

Et tiedä masennuksesta mitään, joten turha sinun on siitä mitään kommentoidakaan. Olet ihan kujalla.

Jännä, että lääkärini ei ole kertaakaan hoidossa painottanut sitä, että masennuksesta paranemisessa tärkeää on olla samaistumatta masentuneisiin ajatuksiin. Paljon muita ohjeita kyllä olen saanut. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei masentavia ajatuksia jaksa miettiä, eikä masentuneita ihmisiä jaksa kuunnella. Aina vain sitä samaa valitusta miten kaikki on huonosti, eikä mikään toimi. Harva edes yrittää tehdä mitään kun on helpompi työntää lääkkeitä suuhun ja olla olematta. En tosin tiedä mitä masennus on kun sellainen ei ole koskaan vaivannut tai käynyt edes mielessä. Normaalia vaihtelua fiiliksessä koko elämä. Pääsinkö helpolla? Sitä ei tiedä kukaan.

Minulla on työkyvyttömyys vakavan masennuksen vuoksi. KUKAAN ympärilläni ei uskoisi, että näin on, tuskin uskoisivat minun olevan juuri millään tasolla masentunut. Olen empaattinen ja kuuntelen muita ja pidän keskustelun omalta osaltani kevyenä. No, siinäpä yksi syy masennukselleni. 

 

Masennus ei KOSKAAN ole koko elämän kestävä vaiva. Ei kannata siihen identiteettiin kiinnittyä.

Vierailija kirjoitti:

Jännä, että lääkärini ei ole kertaakaan hoidossa painottanut sitä, että masennuksesta paranemisessa tärkeää on olla samaistumatta masentuneisiin ajatuksiin. Paljon muita ohjeita kyllä olen saanut. 

Kehon hoitaminen on tärkeää myös. Kivut ja kolotukset, varsinkin krooniset, tuottavat kipuisia jo kolottuneita ajatuksia. Joskus ei tarvitse oloa kohentaakseen ajatella mitään, fyysisen olotilan parantaminen on se juttu. Keho on osa samaa kokoelmaa aistimuksia mitä maailmaksi kutsutaan. Keho ja mieli ovat samalla tavalla yhtä kuin keho ja ympäristö.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei masentavia ajatuksia jaksa miettiä, eikä masentuneita ihmisiä jaksa kuunnella. Aina vain sitä samaa valitusta miten kaikki on huonosti, eikä mikään toimi. Harva edes yrittää tehdä mitään kun on helpompi työntää lääkkeitä suuhun ja olla olematta. En tosin tiedä mitä masennus on kun sellainen ei ole koskaan vaivannut tai käynyt edes mielessä. Normaalia vaihtelua fiiliksessä koko elämä. Pääsinkö helpolla? Sitä ei tiedä kukaan.

Minulla on työkyvyttömyys vakavan masennuksen vuoksi. KUKAAN ympärilläni ei uskoisi, että näin on, tuskin uskoisivat minun olevan juuri millään tasolla masentunut. Olen empaattinen ja kuuntelen muita ja pidän keskustelun omalta osaltani kevyenä. No, siinäpä yksi syy masennukselleni. 

 

Masennus ei KOSKAAN ole koko elämän kestävä vaiva. Ei kannata siihen identiteettiin kiinnittyä.

No, ei varmana pelkoa siitä, koska hädin tuskin olen edes sisäistänyt itsekään sitä, että olen masentunut. 

Suurin osa masentuneista on ihan itse aiheuttanut masennuksensa huonoilla elämäntavoillaan. Kiva maksaa näidenkin hoidot ja lääkkeet🤷

Vierailija kirjoitti:

Suurin osa masentuneista on ihan itse aiheuttanut masennuksensa huonoilla elämäntavoillaan. Kiva maksaa näidenkin hoidot ja lääkkeet🤷

Niinpä. Paljon maksellaan kaikenlaisesta itseaiheutetusta. Aika harva varmaan kuitenkaan lähtökohtaisesti haluaa aiheuttaa itselleen masennusta tai alkoholismia tms.