Onko iäkkäiden vanhempien pakko antaa edunvalvontavaltuutukset ja ottaa pankkitunnukset, vaikka eivät halua?
Meillä on sisarukset kovaa vaatimassa näitä vanhemmillemme ja vielä niin, että nämä sisarukset sitten käyttäisi niitä pankkitunnuksia, asioiden hoitoon esim. Kelassa. Vanhemmilla ei mitään laitteita netin käyttöön ole, eikä tule.
Vanhemmat ovat sitä mieltä että eivät halua pankkitunnuksia hankkia, eivätkä halua myöskään edunvalvontavaltuutuksia. Heillä on keskinäinen valtuutus siitä että saavat toistensa asioita hoitaa, jos toinen esim. sairastuu vakavasti.
Olen itse sitä mieltä että jos vanhukset itse eivät noita kertakaikkiaan halua, niin se on sitten niin ja sitä päätöstä on muiden kunnioitettava. Mutta olenko väärässä? Tiedän kyllä että valtuutukset olisi hyvä olla olemassa, mutta jos eivät todellakaan halua, niin eikö sitten pitäisi vaan antaa olla?
Kommentit (408)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei olis yhtään huono, jos lakisääteisesti kaikilla pitäisi olla edunvalvontavaltuutus tehtynä. Koska vaan voi kelle vaan käydä jotain, eikä itse pysty hoitamaan. Vähintään 60+ ikäisille pitäis ehdottomasti olla pakollinen.
Kallelle se pakotettaisiin tekemään?
Siis kenelle (voi se tietysti tehdä Kallellekin) se pakotettaisiin tekemään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei olis yhtään huono, jos lakisääteisesti kaikilla pitäisi olla edunvalvontavaltuutus tehtynä. Koska vaan voi kelle vaan käydä jotain, eikä itse pysty hoitamaan. Vähintään 60+ ikäisille pitäis ehdottomasti olla pakollinen.
Kallelle se pakotettaisiin tekemään?
Jos ei muita, niin sitten joku ulkopuolinen. Mutta säästäisihän se yhteiskunnan ja läheisten varoja ja vaivoja, jos jokainen selvittäisi nämä asiat hyvissä ajoin. Minusta jokaisen yli nelikymppisen pitäisi tehdä testamentti ja edunvalvontavaltuutus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oma päätös . En anna tätä omille lapsille luultavasti kun olen vanha. Ei kuulu heille.
Olisi mielenkiintoista tietää, mikä saa vanhemman ajattelemaan noin. Pohdin tätä, koska oma äitini on tehnyt edunvalvontavaltuutuksen, jossa minä hänen tyttärenään olen valtuutettu. Olen tälläkin hetkellä tietoinen hänen rahoistaan ja varoistaan. Ei hän näe mitään syytä salata niitä minulta.
Itse taas näen hoitoalalla jatkuvasti väärinkäyttöä lapsen ollessa edunvalvoja. Viimeisimpänä jouduttu tekemään rikosilmoitus kun vienyt yli 30 000 hiljalleen vuosien aikana. Käteusnostot yleisimpiä väärinkäyttöä. Härskein tapaus oli kun poika oli väärentänyt kuitteja äidille hankituista sairaalasängyistä ym. Samalla äiti eli viilillä, K- Menun mansikkahill
Kyllä, mutta niistä jäädään takuuvarmasti lopulta kiinni.
"Googletapa asiaa. Ihan tosi moni edunvalvontavaltuutus tulee bumerangina ja kelpaamattomana takaisin, ellei se ole asiantuntijan laatima"
Asiantuntijan käyttäminenkään ei läheskään aina vaadi rahaa. Toisaalta ei sitä valtuutusta varsinaisesti ole tarpeen mihinkään lähettääkään ennen kun sen haluaa (tai pikemminkin saa) voimaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei olis yhtään huono, jos lakisääteisesti kaikilla pitäisi olla edunvalvontavaltuutus tehtynä. Koska vaan voi kelle vaan käydä jotain, eikä itse pysty hoitamaan. Vähintään 60+ ikäisille pitäis ehdottomasti olla pakollinen.
En nyt halua vängätä jatkuvasti, mutta käytännössä tämä edunvaltuutus tapahtuu joka tapauksessa ajastaan, olipa se valtuutus tehty tahi ei. Silloin myös voi lähiomaisena hakeutua tehtävään. Sama rumba ja odotus siinä on, vaikka valtuutus olisi jo tehtykin; lupa haetaan digivirastosta. Ihan pieni epäilys: homma ei ole halpaa pankissa eikä etenkään lakimiehellä. Rahastetaanko ihmisiä käytännössä jollakin, joka hoituu myös ilman tätä ennakointia?
Selitin jo viestissä 137: "Lopputulos ei ole täysin sama. Edunvalvontavaltuutuksessa voi antaa valtuutetulle huomattavasti laajemmat oikeudet kuin mitä käräjäoikeuden määräämällä edunvalvojalla (vaikka hän olisi läheinen) on. Edunvalvontavaltuutuksessa voi esim. määrätä, että valtuutettu voi myydä päämiehen asunnon ilman DVV:n lupaa. Edunvalvoja joutuu pyytämään tähän DVV:n luvan, jonka saamiseen menee kuukausia. Siinä ajassa moni ostajakandidaatti voi jo hävitä muualle. Edunvalvontavaltuutuksessa voi myös määrätä, että esim. lapsenlapselle annetaan päämiehen varoista 1000 euron rahalahja, kun hän pääsee ylioppilaaksi tai valmistuu ammattiin. Edunvalvoja ei voi tällaisia lahjoja antaa.
Edunvalvontavaltuutetun ei myöskään tarvitse tehdä vuosittain vuositiliä (= kirjanpitoa menoista ja tuloista) DVV:lle, ellei valtuutuksessa ole tätä määrätty. Edunvalvoja joutuu tällaisen tekemään vuosittain. Tosin omasta mielestäni (olen toiminut monta vuotta edunvalvojana) se ei ole lainkaan niin työlästä kuin usein sanotaan."
Edunvalvontavaltuutuksen etu on nimenomaan se, että siinä pystyn vapaammin määräämään kuka ja miten rahojani käyttää sitten, kun en enää itse pysty hoitamaan raha-asioitani. Jos ei halua määrätä mitään tällaista, niin sitten edunvalvontavaltuutuksen kirjoittaminen on niin helppoa, että sen voi tehdä täysin itse ilman kenenkään apua. Tarvitsee vain kaksi jäävitöntä todistajaa. Kustannukset ovat 0 euroa tai korkeintaan paperin tulostuksesta aiheutuneet kustannukset.
Lakimiehen kanssa voi sitten keskustella paljon perusteellisemmin siitä, mitä oikeasti haluaa, ja lakimies voi oman kokemuksensa pohjalta tuoda myös esiin asioita, jotka valtuutuksessa olisi hyvä olla mainittuna. Siitä sitten maksaa, jos tällaista palvelua haluaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei olis yhtään huono, jos lakisääteisesti kaikilla pitäisi olla edunvalvontavaltuutus tehtynä. Koska vaan voi kelle vaan käydä jotain, eikä itse pysty hoitamaan. Vähintään 60+ ikäisille pitäis ehdottomasti olla pakollinen.
Kallelle se pakotettaisiin tekemään?
Jos ei muita, niin sitten joku ulkopuolinen. Mutta säästäisihän se yhteiskunnan ja läheisten varoja ja vaivoja, jos jokainen selvittäisi nämä asiat hyvissä ajoin. Minusta jokaisen yli nelikymppisen pitäisi tehdä testamentti ja edunvalvontavaltuutus.
Miksi omainen tai yhteiskunta tuohon ylipäätään käyttäisi varojaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei olis yhtään huono, jos lakisääteisesti kaikilla pitäisi olla edunvalvontavaltuutus tehtynä. Koska vaan voi kelle vaan käydä jotain, eikä itse pysty hoitamaan. Vähintään 60+ ikäisille pitäis ehdottomasti olla pakollinen.
En nyt halua vängätä jatkuvasti, mutta käytännössä tämä edunvaltuutus tapahtuu joka tapauksessa ajastaan, olipa se valtuutus tehty tahi ei. Silloin myös voi lähiomaisena hakeutua tehtävään. Sama rumba ja odotus siinä on, vaikka valtuutus olisi jo tehtykin; lupa haetaan digivirastosta. Ihan pieni epäilys: homma ei ole halpaa pankissa eikä etenkään lakimiehellä. Rahastetaanko ihmisiä käytännössä jollakin, joka hoituu myös ilman tätä ennakointia?
Tässä menee ihan älyttömästi aikaa. Juuri vuosi sitten jouduin käymään läpi prosessin, jossa jouduin todistamaan muun muassa sen, että olen vanhempani jälkeläinen ja oikeutettu samaan tietoa. Edunvalvontaprosessia ei voi edes käynnistää heti, vaan ensin lääkärit arvioivat tilannetta jonkin aikaa (eri tilanteissa eri tahti), senkin jälkeen edunvalvojastatuksen saamisessa menee 6-12kk. Tästä asiasta konsultoin useita lääkäreitä ja sosiaaliviranomaisia.
Ei todellakaan ole sama rumba, jos valtuutus on tehty ennalta ja oikein. Siihen voi ilmoittaa, minkälaista tietoa kukin läheinen saa, kuka saa hoitaa raha-asioita ja millä edellytyksillä, jne. Säästää omaisia todella paljolta tilanteessa, jossa voi muutenkin olla hätä ja suru.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei olis yhtään huono, jos lakisääteisesti kaikilla pitäisi olla edunvalvontavaltuutus tehtynä. Koska vaan voi kelle vaan käydä jotain, eikä itse pysty hoitamaan. Vähintään 60+ ikäisille pitäis ehdottomasti olla pakollinen.
En nyt halua vängätä jatkuvasti, mutta käytännössä tämä edunvaltuutus tapahtuu joka tapauksessa ajastaan, olipa se valtuutus tehty tahi ei. Silloin myös voi lähiomaisena hakeutua tehtävään. Sama rumba ja odotus siinä on, vaikka valtuutus olisi jo tehtykin; lupa haetaan digivirastosta. Ihan pieni epäilys: homma ei ole halpaa pankissa eikä etenkään lakimiehellä. Rahastetaanko ihmisiä käytännössä jollakin, joka hoituu myös ilman tätä ennakointia?
Tässä menee ihan älyttömästi aikaa. Juuri vuosi sitten jouduin käymään läpi prosessin, jossa jouduin todistamaan mu
Mutta tuo 6-12 kk odotusrumba on edessä myös valtuutuksen kanssa - eikö totta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei olis yhtään huono, jos lakisääteisesti kaikilla pitäisi olla edunvalvontavaltuutus tehtynä. Koska vaan voi kelle vaan käydä jotain, eikä itse pysty hoitamaan. Vähintään 60+ ikäisille pitäis ehdottomasti olla pakollinen.
Kallelle se pakotettaisiin tekemään?
Jos ei muita, niin sitten joku ulkopuolinen. Mutta säästäisihän se yhteiskunnan ja läheisten varoja ja vaivoja, jos jokainen selvittäisi nämä asiat hyvissä ajoin. Minusta jokaisen yli nelikymppisen pitäisi tehdä testamentti ja edunvalvontavaltuutus.
Miksi omainen tai yhteiskunta tuohon ylipäätään käyttäisi varojaan?
No esimerkiksi siten, jos lääkäriltä täytyy vähän väliä pyytää uutta asiointilupaa. Se ei kuule aina ole helppoa tai nopeaa, ja siinä menee resursseja sellaisilta jotka tarvitsisivat oikeasti sen lääkärin apua. Sinänsä mukavaa, että keskityit nyt vain tuohon rahalliseen puoleen, kun kommentissa oli muitakin pointteja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei olis yhtään huono, jos lakisääteisesti kaikilla pitäisi olla edunvalvontavaltuutus tehtynä. Koska vaan voi kelle vaan käydä jotain, eikä itse pysty hoitamaan. Vähintään 60+ ikäisille pitäis ehdottomasti olla pakollinen.
En nyt halua vängätä jatkuvasti, mutta käytännössä tämä edunvaltuutus tapahtuu joka tapauksessa ajastaan, olipa se valtuutus tehty tahi ei. Silloin myös voi lähiomaisena hakeutua tehtävään. Sama rumba ja odotus siinä on, vaikka valtuutus olisi jo tehtykin; lupa haetaan digivirastosta. Ihan pieni epäilys: homma ei ole halpaa pankissa eikä etenkään lakimiehellä. Rahastetaanko ihmisiä käytännössä jollakin, joka hoituu myös ilman tätä ennakointia?
Tässä menee ihan älyttömästi aikaa. Juuri vuosi sitten jouduin käy
Ei. Olin juuri alle vuosi sitten tästä asiasta Kelan kuntoutuksessa läheisen jaksolla. Aivan eri prosessi.
Mihin lääkäri sen asiointi luvan tarvitsee?
Vierailija kirjoitti:
Tässä menee ihan älyttömästi aikaa. Juuri vuosi sitten jouduin käymään läpi prosessin, jossa jouduin todistamaan muun muassa sen, että olen vanhempani jälkeläinen ja oikeutettu samaan tietoa. Edunvalvontaprosessia ei voi edes käynnistää heti, vaan ensin lääkärit arvioivat tilannetta jonkin aikaa (eri tilanteissa eri tahti), senkin jälkeen edunvalvojastatuksen saamisessa menee 6-12kk. Tästä asiasta konsultoin useita lääkäreitä ja sosiaaliviranomaisia.
Ei todellakaan ole sama rumba, jos valtuutus on tehty ennalta ja oikein. Siihen voi ilmoittaa, minkälaista tietoa kukin läheinen saa, kuka saa hoitaa raha-asioita ja millä edellytyksillä, jne. Säästää omaisia todella paljolta tilanteessa, jossa voi muutenkin olla hätä ja suru.
Ei se ihan nopeasti mene, vaikka edunvalvontavaltuutus olisikin tehtynä. Edunvalvontavaltuutus pitää vahvistaa DVV:ssä ennen kuin se tulee voimaan. Ja tähän vahvistamiseen tarvitsee lääkärin lausunnon siitä, että henkilö ei ole enää itse kykenevä hoitamaan raha-asioitaan. Meillä oli onneksi omaisella jo pidempi suhde samaan lääkäriin, joka tunsi omaisen ja saattoi sen vuoksi kirjoittaa lausunnon heti pyydettäessä. Mutta sen saamisen jälkeenkin piti odottaa monta kuukautta, että DVV käsitteli vahvistushakemuksen. Prosessi on siis jonkin verran yksinkertaisempi kuin edunvalvojan määräämisessä, mutta kestää silti kuukausia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole pakko antaa. Ne voi myöhemminkin hoitaa, sitten jos on sellainen tilanne, ehkä sitä ei tule tai hyvin myöhäisessä vaiheessa. Ei saa väkisin vaatia, se voi järkyttää vanhemmat ja ahdistaa. Ehkä luottamus vaan menee. Suomessa pitäisi tehdä mahdolliseksi hoitaa asioita ilman edunvalvontasopimustakin, jos on asiallinen sukulainen tai henkilö. Ettei kaikki valta siirry sukulaiselle joka asiassa, pitäähän iäkkäällä olla omakin tahto. Mutta vanhemman muistiongelmissa hankalia asioita, kaikille ei tule sitä.
Nyt on alkanut toisella olla muistiongelmaa. Mutta heillä tosiaan keskinäinen valtuutus. Ap
Voit ehkä vihjata vanhemmille ettei sitä valtuutusta tarvitsisi juuri sitä kärkyville sisaruksille antaa vaan sen voi antaa ihan kenelle haluaa.
Äitini vuosia aiemmin tekemä edunvalvontavaltuutus vahvistettiin viime vuonna DVV:ssä noin kahdessa kuukaudessa. Nopeuttavana tekijänä oli, että äiti pystyi itse vielä allekirjoittamaan paperin, jossa itse puolsi asiaa. Käräjäoikeuden määräämään edunvalvontapäätökseen menee huomattavasti enemmän aikaa.
Äidilläni ei ole mitään muistisairautta, mutta muuten hän on sellaisessa kunnossa, että omien asioiden hoitaminen ei onnistu. Me tehtiin niin, että minulle kirjoitettiin valtakirja apteekkiin lääkeasioiden hoitamiseen. Terveysasemalla tehtiin paperit, että minulla on oikeus hoitaa äidin terveysasioita. Siihen ei tarvittu kuin allekirjoitukset. Pankissa piti käydä paikan päällä, niin sain äidin tiliin tilinkäyttöoikeudet. Maksan laskut ja kun olen käynyt ostamassa äidin kauppaostokset, siirrän saman summan tililleni. Noilla on pärjätty hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole pakko antaa. Ne voi myöhemminkin hoitaa, sitten jos on sellainen tilanne, ehkä sitä ei tule tai hyvin myöhäisessä vaiheessa. Ei saa väkisin vaatia, se voi järkyttää vanhemmat ja ahdistaa. Ehkä luottamus vaan menee. Suomessa pitäisi tehdä mahdolliseksi hoitaa asioita ilman edunvalvontasopimustakin, jos on asiallinen sukulainen tai henkilö. Ettei kaikki valta siirry sukulaiselle joka asiassa, pitäähän iäkkäällä olla omakin tahto. Mutta vanhemman muistiongelmissa hankalia asioita, kaikille ei tule sitä.
Omat vanhempani olivat täysin ymmärtämättömiä siinä vaiheessa kun oli pakko ruveta hoitamaan heidän asioitaan. Eivät halunneet järjissään ollessaan tehdä edunvalvontaa (mikäli olisi ollut hyvä tälläisiä tilanteita varten), mikä oli astunut voimaan kun ovat kykenemättömiä tekemään päätöksiä, siihen asti olisivat saaneet hoitaa asiansa. Myöhemmin asia mutkistuu huomattavasti, kun pankit olettavat että ihminen on oletusarvoisesti järjissään vaikka ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä menee ihan älyttömästi aikaa. Juuri vuosi sitten jouduin käymään läpi prosessin, jossa jouduin todistamaan muun muassa sen, että olen vanhempani jälkeläinen ja oikeutettu samaan tietoa. Edunvalvontaprosessia ei voi edes käynnistää heti, vaan ensin lääkärit arvioivat tilannetta jonkin aikaa (eri tilanteissa eri tahti), senkin jälkeen edunvalvojastatuksen saamisessa menee 6-12kk. Tästä asiasta konsultoin useita lääkäreitä ja sosiaaliviranomaisia.
Ei todellakaan ole sama rumba, jos valtuutus on tehty ennalta ja oikein. Siihen voi ilmoittaa, minkälaista tietoa kukin läheinen saa, kuka saa hoitaa raha-asioita ja millä edellytyksillä, jne. Säästää omaisia todella paljolta tilanteessa, jossa voi muutenkin olla hätä ja suru.
Ei se ihan nopeasti mene, vaikka edunvalvontavaltuutus olisikin tehtynä. Edunvalvontavaltuutus pitää vahvistaa DVV:ssä ennen k
Kuka haluaa suostua noinkin jääräpäisen henkilön edunvalvojaksi. Ei edunvalvojaksi edes siinä valtuutuksessa voi valtuuttaa ketä tahansa ilman että asianomainen edunvalvojaksi itse haluaa tai on valmis tehtävän vastaanottamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole pakko antaa. Ne voi myöhemminkin hoitaa, sitten jos on sellainen tilanne, ehkä sitä ei tule tai hyvin myöhäisessä vaiheessa. Ei saa väkisin vaatia, se voi järkyttää vanhemmat ja ahdistaa. Ehkä luottamus vaan menee. Suomessa pitäisi tehdä mahdolliseksi hoitaa asioita ilman edunvalvontasopimustakin, jos on asiallinen sukulainen tai henkilö. Ettei kaikki valta siirry sukulaiselle joka asiassa, pitäähän iäkkäällä olla omakin tahto. Mutta vanhemman muistiongelmissa hankalia asioita, kaikille ei tule sitä.
Omat vanhempani olivat täysin ymmärtämättömiä siinä vaiheessa kun oli pakko ruveta hoitamaan heidän asioitaan. Eivät halunneet järjissään ollessaan tehdä edunvalvontaa (mikäli olisi ollut hyvä tälläisiä tilanteita varten), mikä oli astunut voimaan kun ovat kykenemättömiä tekemään päätöksiä, siihen asti olisivat saaneet hoitaa asiansa. Myöhemmin asia mutk
Mikä tai kuka pakottaa hoitamaan niitä vanhempien asioita vastoin heidän tahtoaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei olis yhtään huono, jos lakisääteisesti kaikilla pitäisi olla edunvalvontavaltuutus tehtynä. Koska vaan voi kelle vaan käydä jotain, eikä itse pysty hoitamaan. Vähintään 60+ ikäisille pitäis ehdottomasti olla pakollinen.
En nyt halua vängätä jatkuvasti, mutta käytännössä tämä edunvaltuutus tapahtuu joka tapauksessa ajastaan, olipa se valtuutus tehty tahi ei. Silloin myös voi lähiomaisena hakeutua tehtävään. Sama rumba ja odotus siinä on, vaikka valtuutus olisi jo tehtykin; lupa haetaan digivirastosta. Ihan pieni epäilys: homma ei ole halpaa pankissa eikä etenkään lakimiehellä. Rahastetaanko ihmisiä käytännössä jollakin, joka hoituu myös ilman tätä ennakointia?
Edunvalvoja ja edunvalvontavaltuutettu on eri asioita.
Googletapa asiaa. Ihan tosi moni edunvalvontavaltuutus tulee bumerangina ja kelpaamattomana takaisin, ellei se ole asiantuntijan laatima.