Ollaan tapailtu muutama kk, mies osti 150e lahjan

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko hyvätuloinen? Ei minusta ole mahdottoman kallis lahja.

Ei tietääkseni ole kovin hyvätuloinen. Ihan ok, oma asunto jne.

Minulle tuo on aika paljon rahaa.

Ap

Köyhästä voi pienikin raha tuntua ihmeelliseltä.

Minä maksoin puolisoni eläinlääkärilaskun kun olimme tunteneet kuukauden. Oli se kyllä eläinlääkärilaskuksi aika komea, noin 400 euroa, mutta minulle se ei ollut kauhea ponnistus: kahden päivän nettopalkka. Hänelle se taas oli mahdotonta. Vannoi maksavansa takaisin, mutta tiesin kyllä kuinka siinä käy. Kaksi vuotta myöhemmin ja asiasta ei ole liiemmälti enää puhuttu.

 

Eläinlääkärin hinnat onkin kyllä ihan sikamaisen kalliita, tuo ei ole vielä edes kovin paha.

Ei, vaan normaalia. Ennen tuo lahjominen tuli jo ennen hengailua

Vierailija kirjoitti:

Ei tuo minusta ole mitenkään outoa, mutta niin tosiaan, olen kai kyllä nörtti, ja kuulemma nörtit tekee noin.

Onko 150 euroa kallis vai ei, riippuu ihan ostajan taloudellisesta tilanteesta. Minusta se ei tuntuisi mitenkään överiltä. Hävettäisi kai se jotain parin kympin rihkamaa hankkia, jos kerran tuntuisi siltä että haluaa jonkin lahjan antaa. Riippuu toki siitäkin mikä se lahja on, mutta jos vaikka joku koru, niin kyllä se sitten kultasepän liikkeestä pitää hankkia, ja hintaa kertyy helposti.

Hmm, nyt vielä tuli mieleen että mistä edes tiedät hinnan? Oliko jokin sinulle tuttu tuote? Tivasitko hinnan antajalta, vai esittelikö hän ylpeänä että tämä muuten maksoi sataviiskymppiä? Viimeisin vaihtoehto kuulostaisi jo vähän arveluttavalta, kun lahjan hintahan on vähän niin kuin pikku salaisuus.

En tietenkään ole tivannut mitään! Eikä hän ole esitellyt. En aio kertoa mikä lahja on, joten en voi paljastaa miten tiedän hinnan.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suhteuta lahjan hinta hänen tuloihinsa. Jos tienaa 3000€ kuussa niin oli kallis, 6000€ niin ei tunnu missään. Miksi joku ylipäätään miettii lahjan rahallista arvoa??? Tärkeintä on että toinen ilahtuu siitä tai sille on todellinen tarve. 

Tienaan vähän päälle pari tonnia ja minusta 150€ ei ole kallis lahja, kun on kyse puolisosta tai läheisestä.

Joo ei se pelkästään tuloista ole kiinni. Jos on talous kunnossa niin ettei kaikki mene mikä tulee, niin kyllähän sitä säästöjäkin kertyy niin ettei 150 ole mikään iso raha.

Vierailija kirjoitti:

Onko provo? Salkkareista otettu aihe,sielläkin poikakaveri osti muutaman päivän tuttvuuden jälkeen kalliin lahjan ,korun.

Muutama päivä on melko eri asia kuin muutama kuukausi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suhteuta lahjan hinta hänen tuloihinsa. Jos tienaa 3000€ kuussa niin oli kallis, 6000€ niin ei tunnu missään. Miksi joku ylipäätään miettii lahjan rahallista arvoa??? Tärkeintä on että toinen ilahtuu siitä tai sille on todellinen tarve. 

Tienaan vähän päälle pari tonnia ja minusta 150€ ei ole kallis lahja, kun on kyse puolisosta tai läheisestä.

Kysymys ei ollut onko kenen mielestä kallis vai halpa. Tämä on aina subjektiivista.

Vaan, onko outoa tässä vaiheessa suhdetta??

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suhteuta lahjan hinta hänen tuloihinsa. Jos tienaa 3000€ kuussa niin oli kallis, 6000€ niin ei tunnu missään. Miksi joku ylipäätään miettii lahjan rahallista arvoa??? Tärkeintä on että toinen ilahtuu siitä tai sille on todellinen tarve. 

 

Hän tekee työtä jossa on epäsäännölliset tulot. Vaikea arvioida paljon. Alle 3000 kuitenkin.

En yleensä pidä lahjoista, minua ei voi ostaa.

ap

Aika jännä suhtautuminen sulla että lahjan vastaanottaminen sitoisi ym. jotenkin. Itse ainakin saan hyvän fiiliksen jos toinen tulee onnelliseksi jostakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suhteuta lahjan hinta hänen tuloihinsa. Jos tienaa 3000€ kuussa niin oli kallis, 6000€ niin ei tunnu missään. Miksi joku ylipäätään miettii lahjan rahallista arvoa??? Tärkeintä on että toinen ilahtuu siitä tai sille on todellinen tarve. 

Tienaan vähän päälle pari tonnia ja minusta 150€ ei ole kallis lahja, kun on kyse puolisosta tai läheisestä.

 

Kysymys ei ollut onko kenen mielestä kallis vai halpa. Tämä on aina subjektiivista.

Vaan, onko outoa tässä vaiheessa suhdetta??

 

ap

Hyvä dinneri maksaa jo tuon verran ja kyllä minä dinnerin maksan jos vien jonkun treffeille ym.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suhteuta lahjan hinta hänen tuloihinsa. Jos tienaa 3000€ kuussa niin oli kallis, 6000€ niin ei tunnu missään. Miksi joku ylipäätään miettii lahjan rahallista arvoa??? Tärkeintä on että toinen ilahtuu siitä tai sille on todellinen tarve. 

 

Hän tekee työtä jossa on epäsäännölliset tulot. Vaikea arvioida paljon. Alle 3000 kuitenkin.

En yleensä pidä lahjoista, minua ei voi ostaa.

ap

Aika jännä suhtautuminen sulla että lahjan vastaanottaminen sitoisi ym. jotenkin. Itse ainakin saan hyvän fiiliksen jos toinen tulee onnelliseksi jostakin.

Niin minäkin tulen onnelliseksi. Odottaisin silti ehkä hieman pidempään ennen kuin suhde on vakiintunut.

Tai ehkä se on jo, en oikein tiedä.

ap

Ostiko pölynimurin?

Muutama kuukausi tiivistä yhdessä oloa on seurustelua. Kai tuossa vaiheessa on jo tunteista puhuttu? Miksi se puhuminen on hankalaa? Nyt kun tapaatte niin selvitätte missä menette suhteessa. Minusta tuntuu, että sinä ap et ole tosissasi, sillä muuten olisit lahjasta onnellinen. Lahja ei ole mikään kallis. On kunnon ravintolaillallisen hintainen viineineen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tuo minusta ole mitenkään outoa, mutta niin tosiaan, olen kai kyllä nörtti, ja kuulemma nörtit tekee noin.

Onko 150 euroa kallis vai ei, riippuu ihan ostajan taloudellisesta tilanteesta. Minusta se ei tuntuisi mitenkään överiltä. Hävettäisi kai se jotain parin kympin rihkamaa hankkia, jos kerran tuntuisi siltä että haluaa jonkin lahjan antaa. Riippuu toki siitäkin mikä se lahja on, mutta jos vaikka joku koru, niin kyllä se sitten kultasepän liikkeestä pitää hankkia, ja hintaa kertyy helposti.

Hmm, nyt vielä tuli mieleen että mistä edes tiedät hinnan? Oliko jokin sinulle tuttu tuote? Tivasitko hinnan antajalta, vai esittelikö hän ylpeänä että tämä muuten maksoi sataviiskymppiä? Viimeisin vaihtoehto kuulostaisi jo vähän arveluttavalta, kun lahjan hintahan on vähän niin kuin pikku salaisuus.

 

 

En tietenkään ole tivannut mitään! Eikä hän ole esitellyt. En aio kertoa mikä lahja on, joten en voi paljastaa miten tiedän hinnan.

Joo, ei tarvitsekaan. Mietin vaan tuotakin näkökulmaa, että jos hän tekisi siitä jonkinlaisen numeron, että niin kalliin lahjankin hankin sinulle, ja alkaisi ehkä jopa vaatimaan jotain sen perusteella, niin sitten se olisi minusta outoa ja huolestuttavaa.

Vierailija kirjoitti:

Muutama kuukausi tiivistä yhdessä oloa on seurustelua. Kai tuossa vaiheessa on jo tunteista puhuttu? Miksi se puhuminen on hankalaa? Nyt kun tapaatte niin selvitätte missä menette suhteessa. Minusta tuntuu, että sinä ap et ole tosissasi, sillä muuten olisit lahjasta onnellinen. Lahja ei ole mikään kallis. On kunnon ravintolaillallisen hintainen viineineen. 

Olen kyllä tosissani, rakastunut :)

ap

Osti jonkun kattilan tai paistinpannun tms. Siksi ap ei kehtaa kertoa.

Vierailija kirjoitti:

Osti jonkun kattilan tai paistinpannun tms. Siksi ap ei kehtaa kertoa.

Eipäs ole, vaan kiva ja mieleinen lahja.

ap

Vierailija kirjoitti:

Mistä tiedät hinnan? 

Olisiko " unohtunut" hintalappu lahjaan.....

Olen kai jotenkin outo, kun en ala tapailemaan ihmistä, jonka kanssa en ole tosissani heti alusta lähtien. Aika nopeasti on aina parin viikon jälkeen sovittu että seurustellaan.

Minusta on ihan normaalia, että parin kuukauden jälkeen voi ostaa toiselle kalliinkin lahjan. Mitä ihmeen hengailua ihmiset nykyään harrastaa? Pitääkö olla 15 varalla vain miksi ei voi seurustella ja keskittyä yhteen?

Kyllä sen seurustelun voi sitten lopettaa, jos ajan kuluessa tuntuu, ettei sovittukaan yhteen. Sama tämä ns. minua ei voi ostaa -mentaliteetti, mitä ihmettä? Lahjan voi hyvillä mielin ottaa vastaan ilman velvoitetta mistään. Jos toinen vaatii jotain vastalahjaa, niin lahjasta voi aina kieltäytyä. Ihan kuin parisuhde olisi joku bisnesneuvottelu?

Vierailija kirjoitti:

Olen kai jotenkin outo, kun en ala tapailemaan ihmistä, jonka kanssa en ole tosissani heti alusta lähtien. Aika nopeasti on aina parin viikon jälkeen sovittu että seurustellaan.

Minusta on ihan normaalia, että parin kuukauden jälkeen voi ostaa toiselle kalliinkin lahjan. Mitä ihmeen hengailua ihmiset nykyään harrastaa? Pitääkö olla 15 varalla vain miksi ei voi seurustella ja keskittyä yhteen?

Kyllä sen seurustelun voi sitten lopettaa, jos ajan kuluessa tuntuu, ettei sovittukaan yhteen. Sama tämä ns. minua ei voi ostaa -mentaliteetti, mitä ihmettä? Lahjan voi hyvillä mielin ottaa vastaan ilman velvoitetta mistään. Jos toinen vaatii jotain vastalahjaa, niin lahjasta voi aina kieltäytyä. Ihan kuin parisuhde olisi joku bisnesneuvottelu?

Käänsit kyllä koko asian ihan ylösalaisin.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko hyvätuloinen? Ei minusta ole mahdottoman kallis lahja.

Huomaa kyllä miten naiset ovat nykyään tottuneet liian hyvään ja elävät pilvilinnoissa jos 150 EUR lahja lyhyen seurustelun jälkeenkin saa aikaiseksi tällaista vähättelyä.

Ahdistaako sinua, että naisilla on samat kriteerit kumppaniensa antamien lahjojen suhteen, kuin millaisia lahjoja itse antavat? Voisin hyvin ostaa tapailukumppanille 150,00€ lahjan, eikä se minusta ole kallis lahja.

Ehkä me deittaillaan vähän eri miehiä, mun aviomies maksoi ekoilla treffeillä illallisen juomapaketteineen murussa ja lähetti jälkeenpäin kotiin 50kpl pitkiä punaisia ruusuja.