Minä säästän jotta lapsillani olisi vapaampi elämä - entä te?

Sitten kun delaat niin lapsesi hommaa itselleen jonkun huijarin ja ne säästämäsi rahat on sen siliäntien. Hernekeittoelämälläsi oli siis tarkoitus, rahoittaa huumekauppaa.

Sain miljoonaperinnön mutta käytän käytännössä vain tuottoja. Mitkä eivät nyt niin päätä huimaa. Syy on se, että haluan lastenikin saavan miljoonaperinnöt. Raha ja varallisuus tuo turvaa pahan päivän varalle ja mahdollistaa raukeamman elämän, vaikka rahaa käyttäisi vähemmän. Ei tarvitse säästää mökkiin eikä asuntoon, kun ne on perittyjä. Minulla on myös kiinteistö ulkomailla ja sijoitusasuntoja sekä osakkeita.

Ja sitten vanhana ja katkerana miettii yksin kotonaan, että uhrasi koko elåmänsä lapsilleen eikä aikuisilla lapsilla ole aikaa edes puheluihin vastata.

Onpa ankea elämä lapsillasi. Me matkustellaan osingoilla eikä kosketa pääomaan joka karttuu itsekseen.

Olen jo eläkkeellä, eläkkeeni on hyvä, ja siitä jää säästöön. En kuitenkaan säästä mihinkään tiettyyn asiaan, haluan vain että minulla on riittävän iso puskuri koska  elämästä ei koskaan tiedä.

Ilman muuta lapseni perivät jälkeeni,  ja koska asumme Norjassa he eivät joudu maksaman perintöveroa. Täällä siitä luovuttiin 2014.  He saavat siis säästöni ja omaisuuteni kun kuolen. Minulla  on tytär ja poika, ja molemmat tienaa hyvin.  Eivät ole tarvinneet apuani taloudellisesti. 

Olen ollut yh siitä alkaen kun nuorempi oli 4-vuotias. Matkustelleet olemme jonkun verran.  Olen pitänyt huolen että lapsilla on samaa kuin muillakin, ei ole tarvinnut vierestä katsoa.  Kouluttanut olen niin pitkälle kun haluja oli, tyttärellä enemmän ja hän on nyt erittäin hyvinpalkatussa työssä. 

Me emme ole olleet rikkaita emmekä ole vieläkään, mutta  taloudellinen toimeentulo kaikilla kunnossa.  Asunnot  ja autot yms. on, pojalla on poika, tytär  on lapseton ja aikoo pysyäkin.  Molemmat naimisissa.

Vaikka varaa olisi hieman tuhlata itseeni, en ole kiinnostunut sellaisesta ollenkaan. Minua ei ole koskaan kiinnostanut ylimääräinen krääsä ja turha tuhlailu. Olen  kodista joka ei ollut köyhä mutta äitini oli erittäin taloudellinen ja häneltä kai sitten oppinut siihen itsekin.  

Vanhempani ostivat itselleni yksiön Helsingistä, se auttoi kivasti elämässä alkuun. Olen nykyään hyväpalkkaisessa työssä, opiskelin lisensiaatin tutkinnon yliopistossa.

Vierailija kirjoitti:

Sitten kun delaat niin lapsesi hommaa itselleen jonkun huijarin ja ne säästämäsi rahat on sen siliäntien. Hernekeittoelämälläsi oli siis tarkoitus, rahoittaa huumekauppaa.

Vähemmistöllä se noin menee. En itsekään käytä edes alkoholia, vaikka olen perinyt ja saanut lahjoituksilla varoja.

Säästän ihan vain yleisesti tulevaisuuden varalle, kun jotain vastoinkäymisiä tulee kuitenkin aina.

Lapsen tulevaisuutta en pyri turvaamaan rahalla, vaan huolehtimalla että hän saa hyvän koulutuksen. Eli olen kiinnostunut ja innostunut asioista, joita koulussa kulloinkin käsitellään, vahdin että tekee läksyt ja autan kokeisiin valmistautumisessa. Vaatii aikaa ja vaivaa, mutta toistaiseksi on kannattanut. Useimmista kokeista saa kympin ja todistusnumerot ovat sen mukaisia. On oppinut ahkeraksi ja kunnianhimoiseksi, ja saanut hyvän itsetunnon kun on aina saanut niin hyvää palautetta opettajilta. Nyt on pahimmat teinivuodet menossa ja edelleen suhtautuu kouluun positiivisesti.

Säästän suoraan lapsille. Sen lisäksi kerrytän puskuria, teininä kuitenkin kuluttavat enemmän, niin sitäkin ajatellen, ettei jää mistään tärkeästä paitsi. Lisäksi säästän itselleni, osa pitkäaikaiseen säästöön ja osa lomailuun/isompiin hankintoihin. Uskoisin, että lasten opiskellessa/aikuistuessa pystyn heitä sitten auttamaan, ja toisaalta, nytkin täytyy elää.

Säästämme puolisoni kanssa lyhytaikaisesti keräämällä puskuria yhteisille tileille. Ei pistetä heti sileäksi vaan kaikkea ylijäämää vaan tiedostetaan ettu tulee säästää remontteja, kodinkoneita, autonhuoltoa tms varten aina. Ollaan miehan kanssa vähän pihejä, tullaan köyhemmistä perheistä, niin ei olla koskaan totuttukaan tuhlailemaan. Tuhlaillaan lähinnä lasten harrastuksiin ja matkoihin. Henkilökohtaisesti säästetään pitkäaikaisesti, mahdollisia eläkepäiviä varten. 

Lapsellekin säästetään. Tulevaisuudessa pitää varautua, ettei saa mitään taloudellista tukea mistään. 

Eipä juuri ollut mahdollista säästää lapselle (eikä itselle), enempi panostin henkiseen tukeen ja kannustin opiskelemaan. Sen verran kuitenkin jäi säästöön, että sain hommattua hänelle oman tietokoneen, kun hän oli noin 12-vuotias. Innostui siitä kovasti ja myöhemmin opiskeli tietotekniikka-alaa ja sai hyväpalkkaisen vakituisen työn. 

Me olemme auttaneet lapsiamme kaikin mahdollisin tavoin ja helpottaneet heidän elämäänsä, koska me voimme.

Kaikki ovat saaneet asunnot ja maksettu opiskeluja niiltä osin kuin se on ollut tarpeellista (ovat kyllä opintolainakin ottaneet). Olemme maksaneet lomamatkat silloin, kun ovat yhdessä meidän kanssamme matkustaneet vielä aikuisinakin. Suurimmat mahdolliset rahalahjoitukset kaikille vuosittain (täällä n. 6.500€/vuosi). Nyt laitamme säännöllisesti myös lastenlasten sijoitustilille rahaa.

Olen maksanut kotimme ja kesämökkimme, kouluttanut lapseni.

Sauna-ja kylppärirempan  kanssa tuli hätiin ja sanoi " nyt on mun vuoroni, olet auttanut minua niin paljon" Itku tuli, ilosta🥲🥰

Säästän lapselle varsin merkittävästi, mutta myös itselleni. Perinnöt ohjattu suoraan lapselle, koska niitä en koe enää itse nelikymppisenä tarvitsevani.

Toivon, että lapsi ymmärtää korkoa korolle merkityksen sekä sen, että lapsen sijoitusten pääomaa ei ole tarkoitettu asunnon ostoon tai makeaan annettuun elämään. Uskon, että kotoa saadulla mallilla voi ohjata kulutuskäyttäytymistä myös teini-iässä ja aikuisuuden kynnyksellä.

Raha antaa mahdollisuuksia ja vapautta, mutta ei vapauta vastuista tai korvaa koulutuksen ja itse hankitun rahan merkitystä itsetunnolle.

Vierailija kirjoitti:

Säästän lapselle varsin merkittävästi, mutta myös itselleni. Perinnöt ohjattu suoraan lapselle, koska niitä en koe enää itse nelikymppisenä tarvitsevani.

Toivon, että lapsi ymmärtää korkoa korolle merkityksen sekä sen, että lapsen sijoitusten pääomaa ei ole tarkoitettu asunnon ostoon tai makeaan annettuun elämään. Uskon, että kotoa saadulla mallilla voi ohjata kulutuskäyttäytymistä myös teini-iässä ja aikuisuuden kynnyksellä.

Raha antaa mahdollisuuksia ja vapautta, mutta ei vapauta vastuista tai korvaa koulutuksen ja itse hankitun rahan merkitystä itsetunnolle.

Sinussa on jotakin kylmäävää. Mietin pitkään mitä, mutta sitten tajusin; olet ihan oikeasti juuria myöten aivopesty markkinataloudella! Sinulla ei ole lainkaan sielua! Uskomatonta!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Säästän lapselle varsin merkittävästi, mutta myös itselleni. Perinnöt ohjattu suoraan lapselle, koska niitä en koe enää itse nelikymppisenä tarvitsevani.

Toivon, että lapsi ymmärtää korkoa korolle merkityksen sekä sen, että lapsen sijoitusten pääomaa ei ole tarkoitettu asunnon ostoon tai makeaan annettuun elämään. Uskon, että kotoa saadulla mallilla voi ohjata kulutuskäyttäytymistä myös teini-iässä ja aikuisuuden kynnyksellä.

Raha antaa mahdollisuuksia ja vapautta, mutta ei vapauta vastuista tai korvaa koulutuksen ja itse hankitun rahan merkitystä itsetunnolle.

Sinussa on jotakin kylmäävää. Mietin pitkään mitä, mutta sitten tajusin; olet ihan oikeasti juuria myöten aivopesty markkinataloudella! Sinulla ei ole lainkaan sielua! Uskomatonta!

 

Niin...tienaan paljon, ja suvussa on paljon varallisuutta. Ei se merkittävästi ulospäin näy, mutta en myöskään koe olevani vastuussa toisten pahoinvoinnista tai olevani muille velkaa. Maksan verot kiltisti, ja painotan omassa ja lapseni elämänhallinnassa muita asioita kuin varallisuutta.

Ja mitä tulee markkinatalouteen, niin siinähän me elämme. Jos ja kun kaikki ei mene kulutukseen, se on fiksua säästää ja sijoittaa eteenpäin.

Vierailija kirjoitti:

Pelkkä raha ei auta onneen

Kyllä se kuitenkin helpottaa kummasti elämää. Mukavampi lähteä esim opiskelemaan kun ei tarvitse asua siinä kaikista kuppaisimmassa luukussa eikä tarvitse nostaa hirveitä opintolainoja. 

Vierailija kirjoitti:

Ja sitten vanhana ja katkerana miettii yksin kotonaan, että uhrasi koko elåmänsä lapsilleen eikä aikuisilla lapsilla ole aikaa edes puheluihin vastata.

Se että sinulla on asiat tuossa jamassa ei tarkoita että muilla olisi. Jos aikuiset lapset eivät vastaa puheluihin tai halua pitää yhteyttä niin syyllinen löytyy yleensä peiliin katsomalla. 

Vierailija kirjoitti:

Säästän lapselle varsin merkittävästi, mutta myös itselleni. Perinnöt ohjattu suoraan lapselle, koska niitä en koe enää itse nelikymppisenä tarvitsevani.

Toivon, että lapsi ymmärtää korkoa korolle merkityksen sekä sen, että lapsen sijoitusten pääomaa ei ole tarkoitettu asunnon ostoon tai makeaan annettuun elämään. Uskon, että kotoa saadulla mallilla voi ohjata kulutuskäyttäytymistä myös teini-iässä ja aikuisuuden kynnyksellä.

Raha antaa mahdollisuuksia ja vapautta, mutta ei vapauta vastuista tai korvaa koulutuksen ja itse hankitun rahan merkitystä itsetunnolle.

Sama tilanne meillä. Olen kertonut lapselle jo ihan pienestä pitäen säännöllisesti, että pääoma on tarkoitettu pysymään, ei kulutettavaksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Säästän lapselle varsin merkittävästi, mutta myös itselleni. Perinnöt ohjattu suoraan lapselle, koska niitä en koe enää itse nelikymppisenä tarvitsevani.

Toivon, että lapsi ymmärtää korkoa korolle merkityksen sekä sen, että lapsen sijoitusten pääomaa ei ole tarkoitettu asunnon ostoon tai makeaan annettuun elämään. Uskon, että kotoa saadulla mallilla voi ohjata kulutuskäyttäytymistä myös teini-iässä ja aikuisuuden kynnyksellä.

Raha antaa mahdollisuuksia ja vapautta, mutta ei vapauta vastuista tai korvaa koulutuksen ja itse hankitun rahan merkitystä itsetunnolle.

Sinussa on jotakin kylmäävää. Mietin pitkään mitä, mutta sitten tajusin; olet ihan oikeasti juuria myöten aivopesty markkinataloudella! Sinulla ei ole lainkaan sielua! Uskomatonta!

 

Kylmäävää on vain sinun katkeruutesi. Eri