Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi nelikymppisenä ei jaksa enää mitään?
08.10.2024 |
Muistin yhtäkkiä, miten innostunut olin menemään ja kokeilemaan kaikenlaista vielä parikymppisenä opiskelijana, vaikka rahaa ei ollut paljon yhtään. Nyt on rahaa mutta en jaksa enää käytännössä mitään muuta kuin tehdä töitä ja maata sohvalla. Asiat ei edes kiinnosta samalla lailla. Missä kohtaa elämää tämä tapahtuu?
Kommentit (65)
Elämä on valintoja. Sinä olet valinnut huonon ravinnon, liian vähäisen liikunnan, liian vähäisen unen jne. Ei se jaksaminen mitään rakettitiedettä ole. Rakentuu kaikenikäisillä noiden kolmen yhdistemästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä olen nyt nelivitosena elämäni kunnossa. Aloin muutama vuosi sitten kohottaa kuntoani ja nyt on energiaa vaikka muille jakaa. Joskus kolmikymppisenä oli päässyt kunto laskemaan niin että energiaa oli vähemmän. Kuntoilu nosti energiatasot takaisin korkealle.
Tämä. Olen myös reilu neljäkymppinen ja paremmassa kunnossa vuosiin. Olin kolmikymppisenä reilusti ylipainoinen ja liikunta oli lähinnä kevyttä lenkkeilyä pari kertaa viikossa. Söin liikaa rasvaista ruokaa ja herkkuja. Sitten pistin elämäntavat ruotuun, aloin syödä terveellisemmin ja liikkua enemmän. Nykyään käyn 4 kertaa viikossa tekemässä salilla kunnon lihaskuntotreenin ja lepopäivisin esim. lenkkeilen tunnin reippaita kävelylenkkejä. Energiataso on aivan erilainen nykyään ja jaksan arjessa tehdä asioita ihan eri tavalla. En ole oikeastaan koskaan väsynyt ja nuutunut, aiemmin arki-illat meni lähinnä sohvalla nuokkuessa. Nykyään parasta palautumista töistä on nimenomaan tuo urheilu, ei sohvalla makaaminen niin kuin ennen.
Vaatii tahdonvoimaa, organisointia ja uusien rutiinien omaksumista, eikä nuo tapahdu hetkessä. Itsekin menen salille suoraan töistä ja viikonloppuisin teen ruokia jo valmiiksi seuraavalle viikolle.
Vierailija kirjoitti:
Korjaus otsikkoon, Miksi nelikymppisenä EN jaksa enää mitään?
Ainut oikea vastaus: koska olet päästänyt itsesi huonoon kuntoon
Vierailija kirjoitti:
Olisin todella huolissani, jos en jaksaisi töiden lisäksi muuta kuin maata sohvalla. Ei ole tervettä.
n48
No veriarvot sun muut on tsekattu viimeksi kaksi viikkoa sitten, ihan priimaa. Painoindeksi 22 eli vähemmän kuin nelikymppisellä yleensä. Mutta muutenkin porukka jäi nyt näköjään täysin jumiin siihen jaksamisen fyysiseen puoleen kun itse tarkoitin enemmän sitä että ei jaksa henkisestikään, ei viitsi, ei innostu. Toki sekin voi olla terveysongelma, mutta vaikeammin diagnosoitavissa jos esimerkiksi ei ole selvästi masentunut. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hormonit ovat nelikymppisenä vähän erilaiset kuin kaksikymppisenä. Elämäntapoihin on tehtävä isojakin parannuksia, ruokavalioon, liikkumiseen, lepoon. Mistä tahansa ei enää toivu itsestäänselvästi. Avoimin mielin kokeilemaan kaikkea, mistä voisi olla apua. Myös purkista, rautaa, d-vitamiinia, kalaöljyä jne. Ei elämä lopu, se muuttuu.
Ihmiset pyrkivät löytämään oman itsensä ulkopuolisen syyn negatiivisille asioille, ja hormoneita on helppo syyttää. Hormonitoimintaa ihminen sabotoi ihan itse elintavoilla.
Kyllä ne syyt näin ei perusterveellä ovat aina löytyneet itsestä, ja muutoksia on joutunut tekemään läpi koko aikuisuuden, jos aikoo pitää itsensä toimintakykyisenä. Tuossa neljänkympin kohdassa oli enemmän meneillään kerralla, samoin miehellä. Sen jälkeen taas tasaisempaa, erilaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuo on juuri väli-ikä kun ollaan arvioidun elinajan puolivälissä. Ei ole enää nuori, muttet vanhakaan. 50-vuotiaana tajuaa ettei elämä ole ikuista ja 60-vuotiaana alkaa elää täysillä. Ymmärrä että aika on rajallista. Jos tunteet ja ajatukset on hukassa, fakta kuitenkin että nyt luot pohjaa vanhuudelle. Ehdottomasti aloita joku liikuntalaji. Tervemmät elintavat. Tee kaikkea mitä pystyt. Tanssi ja opiskele vierasta kieltä. Se on sun ainoa elämä, hyväksy ettei enää tarvi bilettää vaan aikansa kaikella. 60-vuotiaana tulee sairauksia, kavereita alkaa kuolla ym. Mutta siihen asti täysillä vaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisin todella huolissani, jos en jaksaisi töiden lisäksi muuta kuin maata sohvalla. Ei ole tervettä.
n48
No veriarvot sun muut on tsekattu viimeksi kaksi viikkoa sitten, ihan priimaa. Painoindeksi 22 eli vähemmän kuin nelikymppisellä yleensä. Mutta muutenkin porukka jäi nyt näköjään täysin jumiin siihen jaksamisen fyysiseen puoleen kun itse tarkoitin enemmän sitä että ei jaksa henkisestikään, ei viitsi, ei innostu. Toki sekin voi olla terveysongelma, mutta vaikeammin diagnosoitavissa jos esimerkiksi ei ole selvästi masentunut. Ap
Sinä ihan itse väänsit "ei ole tervettä" lauseen fyysiseen terveyteen. Siihen en viitannut, vaan kokonaisvaltaisesti terveeseen. Toki fyysinen kunto on vahva perusta myös henkiselle jaksamiselle. Ei ne energiatasot itsekseen laske. Eikä myöskään sohvalla makaamaalla nouse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tähän voin omalta kohdalta vastata, että riippuu vähän myös mitä töissä tekee, että miten työpäivän jälkeen jaksaa.
Ota töissä välillä vähän rennommin niin jää energiaa muuhunkin elämiseen työpäivän jälkeen?
Tähän työpäivän jälkeiseen jaksamiseen vaikuttaa oman tekemisen lisäksi myös suuresti muutkin työpäivän aikana tapahtuneet asiat, esim. painostava työilmapiiri jne.
Se johtuu työstä. 20-vuotiaana et ollut töissä, olit opiskelijana, siksi jaksoit enemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korjaus otsikkoon, Miksi nelikymppisenä EN jaksa enää mitään?
Ainut oikea vastaus: koska olet päästänyt itsesi huonoon kuntoon
Niin, nelikymppisenä ei voi enää peitellä niitä rakennusvirheitä, perusta alkaa halkeilemaan väistämättä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vastaukset on kyllä taas taattua vauvapalstaa. Nyt pitäisi siis uskoa että palsta on täynnä elämänsä kunnossa olevia keski-ikäisiä triathlonharrastajia ja ultrajuoksijoita, jotka syövät aina oikein ja nukkuvat tarpeeksi, vaikka hoitavat tietenkin samalla kunnialla sen Erittäin Vaativan Asiantuntijatyönsä. 🤡
Miksi ap yleistää oman laiskuutensa kaikkiin nelikymppisiin? Itse olen 42v ja jaksan oikein hyvin lenkkeillä, käydä joogassa, matkustella, tavata ystäviä, viettää aikaa miesystäväni kanssa jne. jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisin todella huolissani, jos en jaksaisi töiden lisäksi muuta kuin maata sohvalla. Ei ole tervettä.
n48
No veriarvot sun muut on tsekattu viimeksi kaksi viikkoa sitten, ihan priimaa. Painoindeksi 22 eli vähemmän kuin nelikymppisellä yleensä. Mutta muutenkin porukka jäi nyt näköjään täysin jumiin siihen jaksamisen fyysiseen puoleen kun itse tarkoitin enemmän sitä että ei jaksa henkisestikään, ei viitsi, ei innostu. Toki sekin voi olla terveysongelma, mutta vaikeammin diagnosoitavissa jos esimerkiksi ei ole selvästi masentunut. Ap
Se perustuu ihan tutkimuksiin, että elintavat vaikuttaa mielenterveyteen. Passiivisena tilanteen vietävissä oleminen passivoi myös aivoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisin todella huolissani, jos en jaksaisi töiden lisäksi muuta kuin maata sohvalla. Ei ole tervettä.
n48
No veriarvot sun muut on tsekattu viimeksi kaksi viikkoa sitten, ihan priimaa. Painoindeksi 22 eli vähemmän kuin nelikymppisellä yleensä. Mutta muutenkin porukka jäi nyt näköjään täysin jumiin siihen jaksamisen fyysiseen puoleen kun itse tarkoitin enemmän sitä että ei jaksa henkisestikään, ei viitsi, ei innostu. Toki sekin voi olla terveysongelma, mutta vaikeammin diagnosoitavissa jos esimerkiksi ei ole selvästi masentunut. Ap
Henkinen ja fyysinen terveys kulkee käsi kädessä läpi elämän.
Niin, mikähän siinä on, että sohvalla makaamalla ei saa jaksamista. Mikä ihme voisi olla syynä....
Elämän alamäki alkaa 20 vuotiaana. Ensin opiskelua ja biletystä, sitten vain opiskelua. Töihin uraa tekemään. Jostain parisuhde hirveällä vaivalla. Kohta on lapsia, velkaa ja nalkuttava puoliso. 30 jälkeen kun pääsee nalkuttajasta eroon on velkaa ja rasittavat teinit työtaakan lisäksi. 40 kohdilla lapset alkavat hiljaa lähestyä aikuisuutta mutta velkaa ja töitä on sitäkin enemmän. 50 jälkeen velka on kohta kokonaan maksettu mutta nuoria aikuisia pitää auttaa omille jaloilleen vaikkei töitä jaksaisi enää. 60 jälkeen töitä ei tunnu enää olevan niin on kituutettava säästöillä. Eläkkeellä on ihan loppu ja kuolee pois.
Alapeukuista päätellen ap on ihminen, joka kieltäytyy näkemästä totuutta (=omat elintavat pielessä) ja yrittää löytää (teko)syytä itsensä ulkopuolelta. Kaikki totuudenmukaiset vastaukset saavat ap:lta alapeukun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisin todella huolissani, jos en jaksaisi töiden lisäksi muuta kuin maata sohvalla. Ei ole tervettä.
n48
No veriarvot sun muut on tsekattu viimeksi kaksi viikkoa sitten, ihan priimaa. Painoindeksi 22 eli vähemmän kuin nelikymppisellä yleensä. Mutta muutenkin porukka jäi nyt näköjään täysin jumiin siihen jaksamisen fyysiseen puoleen kun itse tarkoitin enemmän sitä että ei jaksa henkisestikään, ei viitsi, ei innostu. Toki sekin voi olla terveysongelma, mutta vaikeammin diagnosoitavissa jos esimerkiksi ei ole selvästi masentunut. Ap
Se perustuu ihan tutkimuksiin, että elintavat vaikuttaa mielenterveyteen. Passiivisena tilanteen vietävissä oleminen passivoi myös aivoja.
Niin siis minä harrastan raskasta liikuntaa pari-kolme kertaa viikossa. Ongelma on, että edes tämän aktiivisuuden ylläpitäminen tuntuu äärimmäisen vaikealta. En siis ole "passiivinen" sen enempää fyysisesti kuin henkisestikään. Olen väsynyt. Ap
Alue: Aihe vapaa
Kiitos! Eri