Oppisopimuksella lähihoitajaksi/hoiva-avustajaksi, ikää jo +50v. Onko enää mitään järkeä tässä? Kokemuksia kaipailen?

Vierailija kirjoitti:

Jos vaan ala kiinnostaa niin ehdottomasti, ikää ei kannata miettiä muuten kuin että jaksatko mahd vuorotyötä. Tosin lähäreillä 2-vuorotyö on mahdollinen monessa paikassa eikä tarvi sitten öitä tehdä. 

Toisaalta pelkän yön tekeminen on taloudellisesti kannattavinta. Myös itse "työtä" on vähiten. Ja vapaa-aikaa rutkasti enemmän kuin 2-vuorossa. Joku 12 yotä kuussa ja loput vapaa-aikaa ja sulla on työryhmän paras palkka.

-lähäriyökkö 52v

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No siis onhan siinä järkeä. Hoitoalalle jos lähtee niin ei työt lopu

 

Tämä totta, mutta alkuun voi varautua kolmivuoron tekoon, sillä parhaat (lue päivätyöt) menevät kokeneiden alan ihmisten kesken jakoon. Tuoreena ilman vankkaa kokemusta niihin ei kyllä tule valituksi.

Eli +50v ja kolmivuoro? Jaksatko vielä yötöitä?

 

Kyllä sen päivätyönkin voi saada vastavalmistuneena. Meidän palvelukodin vieressä on päivätoimintakeskus, jossa on töissä useita nuoria, parikymppisiä ihmisiä. Itsekin teen tuolla palvelukodilla vastavalmistuneena käytännössä yksivuorotyötä, olen toivonut iltapainotteista ja sitä saanutkin, ehkä kerran kuussa on joku satunnainen aamuvuoro. Iso osa meillä ei tee yötä ollenkaan koska niihin on tarpeeksi tekijöitä muutenkin.

Valmistuin 48 vuotiaana ja nyt olen 59, tehnyt 11 vuotta töitä. Suuntauduin lapsiin ja nuoriin, koska halusin tehdä säännöllistä työtä.

Opinnot olivat tosi helppoja ja sellaisia lapsellisia ryhmätöitä ym.

Komppaisin aikaisempaa vastausta:aloita opinnot vasta jos työt menevät alta.

Ei tämä mitään herkkua ole.  

Kotihoidossa ainakin kova pula hoitajista. Ainakin pk-seudulla. Olet ihan hyvän ikäinen, osaat varmasti keskustella vanhusten kanssa. Plussaa vielä suomen kielen taito ja ymmärrys :)