Erotessa: oletko ottanut tyttönimesi takaisin?

En ollut enää ex-mieheni puoliso, joten ei nimikään siihen sovi viitata. Mun mielestä ihan pöhkö ajatus se, että pitää olla sama sukunimi kuin lapsilla (olettaen että lapsia on).

tunsin ettei minulla ole mitään yhteistä entisen miehen kanssa, enkä hänen nimeäänkään halua käyttää, lisäksi oma nimeni on harvinainen, Suomessa noin 25 kpl.

kaksi syytä:

1. ja tärkein syy: olen saman niminen kuin lapseni

2. tyttönimi oli aika kamala, tää naimanimi on ns. normaalimpi

miespuolisen kaverin ex-vaimoa. Ex-vaimo oli sikapetturi ja heillä ei ollut lapsia, silti kun ero tuli salamana kun petturuus selvisi, piti tämä petturi vaimo ex-miehensä sukunimen koska ex-miehellä parempi nimi ja hänellä perus-nen päätteinen. Ja tällä naisella uusi mies ja lapsia ja silti vaanb tämän ex-miehen sukunimi. On mielestäni moraalisesti arveluttavaa että näin saa tehdä!

Olen aina inhonnut tyttönimeäni ja minua kiusattiin siitä koulussa. Olin naimisiin mennessäni onnellinen päästessäni siitä eroon, vaikka vaihdoinkin yleisempään nimeen. Ei häiritse olla ex:n kanssa samanniminen. Lasten kanssa sama sukunimi on hyvä puoli.



Jos menisin uudelleen naimisiin, ottaisin miehen nimen, koska en haluaisi silloin enää pitää ex:n nimeä enkä myöskään missään tapauksessa halua tyttönimeäni takaisin. Toivoa vain sopii, että jos joskus löytyy uusi mies, tällä on sellainen nimi, että sen kehtaa ottaa! :-)

tai sitten on muuten vaan kovin tärkeää saada sanoa edes jotain.