Lue keskustelun säännöt.
Timo R. Stewartin kolumni: Lastensatumoralismi ei kuulu kansainväliseen politiikkaan
04.10.2024 |
"Valtioiden tai kansojen näkeminen hyviksinä tai pahiksina saattaa tuntua tyydyttävältä, mutta maailma ei yksinkertaisesti ole sellainen, Stewart kirjoittaa."
Nyt on hyvä kolumni. Kannattaa lukea jos keskittymiskykyä piisaa.
Kommentit (83)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi laittanut esimerkkejä ettei olisi jäänyt lastensadun tasolle.
Kuka pahis on Timon mielestä hyvä?
Eihän kolumnissa ollut siitä kyse, että joku pahis onkin oikeasti hyvis. Kolumni nimenomaa otti kantaa tuollaiseen mustavalkoajatteluun missä ollaan joko hyviä tai pahoja. Ei monimutkaisessa maailmassa ole mitään tuollaisia yksisselitteisiä jakoja.
Juuri näin.
Luetun ymmärtäminen näyttää olevan todella heikolla tolalla tänä päivänä.
Kaikenlaiset tekstit menevät ihmisiin täydestä vaikka oikeasti ei sanota mitään.
Stewart kirjoittaa yleisellä tasolla eikä mainitse nimiä tai valtioita. Se on oikein. Älyllinen ihminen tietää kyllä mitä hän tarkoittaa. Ei tarvitse kuin avata some niin tämä satumoraalimaailma tulee silmille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä jäljittäisin hyvä vs. paha -ajattelun nykymuodossaan kylmän sodan kahtiajakautuneeseen maailmaan.
Aihe on toki vanhempi ja se on uusplatonismissakin, jossa tämä maailma on huono maailma ja hyvä maailma on joku muu (yliluonnollinen). Valejumala teki tämän nykyisen pahan maailman ja oikea jumala hallitsee vasta toista hyvää maailmaa.
No juuri noinhan se on. Asiat eivät ole koskaan mustavalkoisia ja etenkään kansainvälisessä politiikassa näin ei ole. Ja moralistinen tapa suhtautua eri valtioihin ei vain ratkaise mitään. Yleensä se vain pahentaa asioita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi laittanut esimerkkejä ettei olisi jäänyt lastensadun tasolle.
Kuka pahis on Timon mielestä hyvä?
Eihän kolumnissa ollut siitä kyse, että joku pahis onkin oikeasti hyvis. Kolumni nimenomaa otti kantaa tuollaiseen mustavalkoajatteluun missä ollaan joko hyviä tai pahoja. Ei monimutkaisessa maailmassa ole mitään tuollaisia yksisselitteisiä jakoja.
Juuri näin.
Luetun ymmärtäminen näyttää olevan todella heikolla tolalla tänä päivänä.
Luetun ymmärtämisen heikkous tuskin on nykyään sen huonompaa kuin ennenkään. Some antaa nyt myös niille ymmärtämättömille tilaisuuden esittää ajatuksensa kaikkien nähtäville.
Vierailija kirjoitti:
Olisi laittanut esimerkkejä ettei olisi jäänyt lastensadun tasolle.
Kuka pahis on Timon mielestä hyvä?
Kuinka kerrot olevasi jumissa mustavalkoisessa maailmankuvassa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sitä kutsutaan manipuloinniksi kun pyydetää kokijaa olemaan huomioimatta kaikkea pahaa ja keskittymään hyviin asioihin. Sillä tavalla juuri kaikki paha saa mellastaa maailmassa.
Niin ei kuitenkaan tuossa tekstissä sanottu. Ikävää, ettet sinäkään osaa tai viitsi lukea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sannan suusta kuultuna: "Jokaisen on valittava puolensa, sillä keskitietä ei ole."
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/c175ae14-476b-4d64-81b9-6533fda52d88
Kunniatohtoriksi vihitty Sanna Marin puhui valmistuneille New Yorkissa.
" Huvittavaa on viher-vasemmiston mustavalkoinen suhtautuminen "sorrettuihin" että nähdään hyvänä vain koska heihin suhtaudutaan kielteisesti. Esim palestiinalaisen terrorismin kannattaminen"
Samalla toit esiin hyvin yleisen oikeiston harhan. Siis sen että jos on palestiinalaisten puolella niin automaattisesti kannattaa palestiinalaisten terrorismia.
Noillahan ei ole oikeasti mitään suoraa yhteyttä. Voi olla kovasti tavallisen palestiinalaisen ihmisen puolella kannatamatta siltikään terrorismia. Ihan kuten voi olla Israelinkin puolella ja silti sitä mieltä että Israelin toimet ovat olleet ylimitoitettuja.
Edelleen ei pidä olla mustavalkoinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Marin vain suuntasi yleisölle sopivan puheen.
Kunniatohtori on muuten pelkkä symbolinen arvonimi. Se ei siis tarkoita oikeaa tohtoria.
Ymmärrän kolumnin pointin mutta minusta se sortuu osittain harhaan jossa kaiken pitää aina olla "toisaalta-toisaalta" vaikka on kuitenkin paljon tilanteita joissa on vain pakko ottaa joku selkeä kanta. Esim. äänestää YK:ssa jonkun päätöslauselman puolesta tai vastaan. Onko siis vaikka joku maa rikkonut kansainvälistä lakia tai sopimuksia tai ei.
Ei siinäkään voi aina vain äänestää tyhjää tai sitten mikään ei enää lopulta tarkoita mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän kolumnin pointin mutta minusta se sortuu osittain harhaan jossa kaiken pitää aina olla "toisaalta-toisaalta" vaikka on kuitenkin paljon tilanteita joissa on vain pakko ottaa joku selkeä kanta. Esim. äänestää YK:ssa jonkun päätöslauselman puolesta tai vastaan. Onko siis vaikka joku maa rikkonut kansainvälistä lakia tai sopimuksia tai ei.
Ei siinäkään voi aina vain äänestää tyhjää tai sitten mikään ei enää lopulta tarkoita mitään.
Niin, kyllähän valokatkaisinkin on joko päälle tai pois. Mutta mitä mutkikkaammasta asiasta on kyse, sitä epämääräisempi se on.
Empiirinen todellisuus ei redusoidu eli palaudu järjen logiikkaan. Spinozan ajattelu johtaakin tässä mielestäni harhaan. Spinoza taisi uskoa tähän todellisuuden läpikotaiseen kaksijakoisuuteen, mutta hän joutui ottamaan siihen myös metafysiikan toiseksi tasoksi, jolla erottaa fakta jumalallisesta selkeästi. Metafysiikka hän ei myöskään tuominnut vaan päinvastoin näki sen välttämättömänä. Hän taisi jopa uskoa fyysisen ja metafyysisen universaaliin päällekkäisyyteen.
"Niin, kyllähän valokatkaisinkin on joko päälle tai pois. Mutta mitä mutkikkaammasta asiasta on kyse, sitä epämääräisempi se on."
Monimutkaisessa maailmassa pitää kuitenkin kyetä myös moraalisesti ja älyllisesti hankaliin johtopäätöksiin eli erottamaan monimutkaisesissa tilanteissa se kuka on enemmän oikeassa tai kenen toiminta aiheuttaa enemmän vahinkoa.
Se että pohdinnan lopputulos on mustavalkoinen ei tarkoita että itse pohdinta olisi ollut vaan se voi sisältää hyvinkin hienovaraista ajattelua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärtäminen ja tuomitseminen ovat kaksi eri asiaa. Voin ymmärtää joitain Venäjän vaikuttimia hyökkäykseen Ukrainaan ja sitä millainen ajattelu siellä on takana. Mutta se on täysin eri asia kuin että minun pitäisi siksi hyväksyä se hyökkäys tai olla jotain mutta mieltä kuin että Venäjän hyökkäys on yksiselitteisesti väärin.
Ihan samoin kun pystyn ymmärtämään vaikka joidenkin rikollisten tekojen taustat (esim. huono lapsuus, ajatuminen huonoille teille jne.) mutta silti se sen seurauksena tehty rikos on edelleen yhtä tuomittava.
Mustavalkoisuudesta luopuminen ei siis tarkoita että emme voisi koskaan enää lausua selkeitä kantoja siitä mikä on oikein ja mikä väärin.
Vierailija kirjoitti:
"Niin, kyllähän valokatkaisinkin on joko päälle tai pois. Mutta mitä mutkikkaammasta asiasta on kyse, sitä epämääräisempi se on."
Monimutkaisessa maailmassa pitää kuitenkin kyetä myös moraalisesti ja älyllisesti hankaliin johtopäätöksiin eli erottamaan monimutkaisesissa tilanteissa se kuka on enemmän oikeassa tai kenen toiminta aiheuttaa enemmän vahinkoa.
Se että pohdinnan lopputulos on mustavalkoinen ei tarkoita että itse pohdinta olisi ollut vaan se voi sisältää hyvinkin hienovaraista ajattelua.
Hmm. Useimmiten jos lopputulos on mustavalkoinen, suhtautuminen on reduktionistinen eli yksinkertaistamaan pyrkivä.
Lisäksi mustavalkoisten asenteiden taustalla on pääsääntöisesti yksinkertaista enemmän kuin mutkikasta ajattelua. Tästä meillä on suuri näyttö esimerkiksi karismaattisten henkilöiden suosiosta.
Totta on tietenkin, että mustavalkoinen sanoma voi olla mutkikkaankin manipulaation tulos. Mutta harvemmin käy niin, että ihminen kulkee mutkikkuudesta yksinkertaiseen ellei kyse ole ulkoisesta motiivista. Esimerkiksi kirjailija joutuu toki yksinkertaistamaan tuotoksensa ja ajattelunsa paljonkin.
Vierailija kirjoitti:
No juuri noinhan se on. Asiat eivät ole koskaan mustavalkoisia ja etenkään kansainvälisessä politiikassa näin ei ole. Ja moralistinen tapa suhtautua eri valtioihin ei vain ratkaise mitään. Yleensä se vain pahentaa asioita.
Teot kuitenkin ovat usein hyviä tai pahoja.
Vierailija kirjoitti:
"Hyviksien ja pahiksien maailmassa ei ole nyansseja, ei moraalisia ristiriitoja. Uhrit ovat moraalisesti puhtaita, viholliset absoluuttisen pahoja. Jos pahikset sanovat jotain, totuuden on pakko olla päinvastaista.
Mustavalkoisen maailman ainoaksi kriteeriksi muodostuu lyhimmän mahdollisen tähtäimen cui bono, kuka hyötyy? Väitteet jonkun pussiin pelaamisesta ovat tällaista yksinkertaistamista. Myös kenen lauluja laulat hokema kielii turhan jengiytyneestä maailmankuvasta. Eihän mikään ole välttämättä totta tai valetta ainoastaan siitä riippuen, kuka asiasta puhuu.
Tällainen lähestyminen kuuluu lastensatujen tai huonojen elokuvien jyrkän kaksijakoiseen maailmaan. On tietysti vielä yksi kirjallisuuden alalaji, jossa asetelmaa viljellään tyylipuhtaana. Sitä kutsutaan propagandaksi."
Lause "Jos pahikset sanovat jotain, totuuden on pakko olla päinvastaista" ei ole esimerkki moraalisesta ristiriidattomuusvaatimuksesta, ei edes "lastensatumoralismin" tasolla. Kyseinen ilmiö on luonteeltaan sosiaalinen ja kuuluu somen maailmaan.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No juuri noinhan se on. Asiat eivät ole koskaan mustavalkoisia ja etenkään kansainvälisessä politiikassa näin ei ole. Ja moralistinen tapa suhtautua eri valtioihin ei vain ratkaise mitään. Yleensä se vain pahentaa asioita.
Teot kuitenkin ovat usein hyviä tai pahoja.
Eivät objektiivisesti. Esimerkiksi lain rikkominen voi toisaalta olla perusteltua ja toisaalta ei. Objektiivisessa moraalissa olisi vain yksi oikea vastaus.
Jumala onkin nähty ainoaksi perustaksi objektiiviselle moraalille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi laittanut esimerkkejä ettei olisi jäänyt lastensadun tasolle.
Kuka pahis on Timon mielestä hyvä?
Eihän kolumnissa ollut siitä kyse, että joku pahis onkin oikeasti hyvis. Kolumni nimenomaa otti kantaa tuollaiseen mustavalkoajatteluun missä ollaan joko hyviä tai pahoja. Ei monimutkaisessa maailmassa ole mitään tuollaisia yksisselitteisiä jakoja.
No kyllä aikuinen ihminen tämän tajuaa, turha kolumni. Olisi nyt laittanut esimerkkejä mikä pitää ymmärtää eri tavalla? Venäjä? Iran? Pohjois-korea? Ketä nyt pitäisi ymmärtää?
Miksi olet niin ärsyyntyneen kuuloinen? Pelottaako sinua se, että myös Venäjää alettaisiin tarkastelemaan muuten kuin mustavalkoisesti?
Venäjän hallinnon toimia voi tarkastella aivan rauhallisesti ja huomata, että perusoikeuksien, siviilien suojelun ja sääntöpohjaisen maailmanjärjestyksen näkökulmasta se toimii sysipaskasti.
Venäläisiä hienoja ihmisyksilöitä olen tavannut monia.
Kaikenlaiset tekstit menevät ihmisiin täydestä vaikka oikeasti ei sanota mitään.