Te joilla on lapsia, miksi hankitte niitä ja oletteko valintaanne tyytyväisiä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Odotan kuudetta lastamme. Yhtä jännittävää, kaunista ja ihanaa kuin ekan kanssa. Rakastan niin valtavan paljon lapsiani, että mietin joskus että onko se edes normaalia :D Mutta sitä se aito äidinrakkaus on. 

Silti sivussa kerkeän touhuamaan arjen vastapainoksi omia juttuja, mm. harrastan koiran kanssa jne. :)

Toivottavasti myös kasvatat lapsiasi?

Todellakin! Meillä on varmaan aika paljonkin tiukemmat säännöt yms. kuin muilla joilla lapsia ja teinejä, pakko olla että elämä pyörii mallikkaasti. Lapset voi hyvin ja aikuiset jaksaa. 

Hankin, koska halusin lapsia ja tuli vauvakuume. Olen hyvin tyytyväinen tähän valintaan.

Kaikista nolointa on pariskunnat, jotka eivät halua lapsia, vaan elävät highlifeä vielä nelikymppisenäkin. Toiset eivät saa lapsia vaikka haluaisivat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hauskoja nää joiden mielestä elämä on parempaa ilman lapsia ja silti positiiviset viestit tulee äideiltä ja negatiiviset niiltä. Kertoo paljon elämän laadusta.

Täällä on yksi ja sama äitispämmääjä, joka copypastettaa viestejään kaikkiin saman aiheen ketjuihin.

Onko täällä myös vela-spämmääjä, kun kuulostaa nekin samalta? Eikä oikein onnelliselta. 

 

Ei ole, vaan useampi kirjoittaja. Miksi haluat ajatella velat onnettomina?

Koska ne kommentoi rumasti ja katkerasti. Täällä. Oikeassa elämässä ne yleensä käyttäytyy. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Odotan kuudetta lastamme. Yhtä jännittävää, kaunista ja ihanaa kuin ekan kanssa. Rakastan niin valtavan paljon lapsiani, että mietin joskus että onko se edes normaalia :D Mutta sitä se aito äidinrakkaus on. 

Silti sivussa kerkeän touhuamaan arjen vastapainoksi omia juttuja, mm. harrastan koiran kanssa jne. :)

Toivottavasti myös kasvatat lapsiasi?

Todellakin! Meillä on varmaan aika paljonkin tiukemmat säännöt yms. kuin muilla joilla lapsia ja teinejä, pakko olla että elämä pyörii mallikkaasti. Lapset voi hyvin ja aikuiset jaksaa. 

Kiva kuulla! Todellinen rakkaus ja välittäminen on myös niitä rajoja ja sääntöjä.

Vierailija kirjoitti:

Oman lapsen hankkiminen on suuri ja paljon tärkeämpi asia kuin nykynaiset ymmärtävät. Katumus lapsen puutteesta tulee 100% varmasti yksinäisyyden iskiessä viimeistään vanhana. Siinä on kyseessä elämän tärkeimmän ihmissuhteen kokemisesta, olemalla vanhempi omalle lapselleen. Se on rakkautta ilman ehtoja ja yhteisen elämän kokemusta. Omassa lapsessa on parasta se pyyteetön rakkaus lapseen.

Oman lapsen elämää haluaa auttaa ja kokea yhdessä. Suhde lapseen on usein koko elämän mittainen eikä sitä korvaa suhde koiraan, poikaystävään tai tiktokkiin.

Ihmisiä aivopestään venäjän valheella, että olisi jotenkin hyvä jos Suomeen ei synny suomalaisia vauvoja. Suomi näivettyy.

Naisia vaivaa yksinäisyys kun vanhuus tulee. Ilman lapsia nainen kokee yksinäisyyden lisäksi turhautuneisuutta ym. Nainen ilman lapsia on surullinen tapaus. Sellainen on vanhapiika.

Hulluja on ne ihmiset jotka jättävät kokematta tärkeimmän

Entä miehet??? Eikö isyys merkitse heille mitään?

Vierailija kirjoitti:

Kaikista nolointa on pariskunnat, jotka eivät halua lapsia, vaan elävät highlifeä vielä nelikymppisenäkin. Toiset eivät saa lapsia vaikka haluaisivat.

Mitä noloa siinä on?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hauskoja nää joiden mielestä elämä on parempaa ilman lapsia ja silti positiiviset viestit tulee äideiltä ja negatiiviset niiltä. Kertoo paljon elämän laadusta.

Täällä on yksi ja sama äitispämmääjä, joka copypastettaa viestejään kaikkiin saman aiheen ketjuihin.

Onko täällä myös vela-spämmääjä, kun kuulostaa nekin samalta? Eikä oikein onnelliselta. 

 

Ei ole, vaan useampi kirjoittaja. Miksi haluat ajatella velat onnettomina?

Koska ne kommentoi rumasti ja katkerasti. Täällä. Oikeassa elämässä ne yleensä käyttäytyy. 

Lapsellisetko eivät täällä kommentoi rumasti ja katkerasti ja toisin valinneita ja heidän elämäänsä väheksyvästi?

Vierailija kirjoitti:

Lapsissa parasta on aitous. Aikuiset usein teeskentelee. 

Lapsetkin kasvavat aikuisiksi.

Lapset on parasta mitä on, vaikka ekan lapsen synnyttäjästä kuoriutui mielisairas vieraannuuttaja ja narsisti, joka ei pysty päästämään irti minusta.

Tulen olemaan ikuisesti köyhä tämän johdosta, mutta tärkein elämäntehtäväni on olla isä. Olen itse viettänyt muuten railakkaan elämän, enkä jäänyt mistään paitsi.

Vierailija kirjoitti:

Ja mitä vanhemmiksi ne lapset kasvaa, sitä vahvemmaksi se rakkaus muuttuu. Itselläni on ainakin ollut niin. Nyt kun lapset ovat aikuisuuden kynnyksellä, sydän meinaa ihan pakahtua välillä, kun kannan huolta heistä, mutta samalla siitä ylpeydestä miten upeita ihmisiä heistä on kasvanut. Mitään niin hienoa ei voi ihminen elämässään kokea, kuin rakkaus ja ylpeys omasta lapsesta. Totta kai myös huoli ja pelko, jos heillä on joskus vaikeaa. Ei sitä voi lapseton edes kuvitella.

Lapseton EI HALUA kokea mitä kirjoitit. Siksi on jättänyt hankkimatta lapsia.

Vierailija kirjoitti:

Hauskoja nää joiden mielestä elämä on parempaa ilman lapsia ja silti positiiviset viestit tulee äideiltä ja negatiiviset niiltä. Kertoo paljon elämän laadusta.

Mitä se kertoo?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hauskoja nää joiden mielestä elämä on parempaa ilman lapsia ja silti positiiviset viestit tulee äideiltä ja negatiiviset niiltä. Kertoo paljon elämän laadusta.

Täällä on yksi ja sama äitispämmääjä, joka copypastettaa viestejään kaikkiin saman aiheen ketjuihin.

Onko täällä myös vela-spämmääjä, kun kuulostaa nekin samalta? Eikä oikein onnelliselta. 

 

Ei ole, vaan useampi kirjoittaja. Miksi haluat ajatella velat onnettomina?

Koska ne kommentoi rumasti ja katkerasti. Täällä. Oikeassa elämässä ne yleensä käyttäytyy. 

Lapsellisetko eivät täällä

Ei lähellekään niin usein. Ja miksi pitää tunkea ketjuun, jossa puhutaan lapsista positiivisesti, suoltamaan jotain omaa inhoa? Miksi? Mitä me sillä tiedolla tehdään? 

Vierailija kirjoitti:

Oman lapsen hankkiminen on suuri ja paljon tärkeämpi asia kuin nykynaiset ymmärtävät. Katumus lapsen puutteesta tulee 100% varmasti yksinäisyyden iskiessä viimeistään vanhana. Siinä on kyseessä elämän tärkeimmän ihmissuhteen kokemisesta, olemalla vanhempi omalle lapselleen. Se on rakkautta ilman ehtoja ja yhteisen elämän kokemusta. Omassa lapsessa on parasta se pyyteetön rakkaus lapseen.

Oman lapsen elämää haluaa auttaa ja kokea yhdessä. Suhde lapseen on usein koko elämän mittainen eikä sitä korvaa suhde koiraan, poikaystävään tai tiktokkiin.

Ihmisiä aivopestään venäjän valheella, että olisi jotenkin hyvä jos Suomeen ei synny suomalaisia vauvoja. Suomi näivettyy.

Naisia vaivaa yksinäisyys kun vanhuus tulee. Ilman lapsia nainen kokee yksinäisyyden lisäksi turhautuneisuutta ym. Nainen ilman lapsia on surullinen tapaus. Sellainen on vanhapiika.

Hulluja on ne ihmiset jotka jättävät kokematta tärkeimmän

Lakkaa spämmäämästä tätä samaa viestiäsi useaan ketjuun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsissa parasta on aitous. Aikuiset usein teeskentelee. 

Lapsetkin kasvavat aikuisiksi.

Totta. Sinäkin.

Kohdun himo eli puhdas biologia.

Minun oli vaikea tulla raskaaksi. Kaikki äitini suvun naiset ovat olleet huonoja sikiämään. Sain kaksi lasta. Enemmänkin olisin halunnut mutta raskaudet menivät kesken.

Se jälkimmäinen kysymys onkin kipeämpi. Olenko valintaani tyytyväinen? En osaa vastata yksiselitteisesti, sillä nuorempi lapsistani teki itsemurhan.

Voiko sen jotenkin hyväksyä, että jos ottaa miehen, niin se tulee hyvin todennäköisesti jossain vaiheessa tekemään teidät raskaaksi.

Mitään et voi. Terve mies halua vauvan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hauskoja nää joiden mielestä elämä on parempaa ilman lapsia ja silti positiiviset viestit tulee äideiltä ja negatiiviset niiltä. Kertoo paljon elämän laadusta.

Mitä se kertoo?

Että jokin ongelma on siinä, että jollain on lapsia, joita rakastaa. Mutta mikä? Eikö voi vain olla tyytyväinen omiin valintoihinsa?

Rakkaudesta lajiin enkä voisi tyytyväisempi olla!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja mitä vanhemmiksi ne lapset kasvaa, sitä vahvemmaksi se rakkaus muuttuu. Itselläni on ainakin ollut niin. Nyt kun lapset ovat aikuisuuden kynnyksellä, sydän meinaa ihan pakahtua välillä, kun kannan huolta heistä, mutta samalla siitä ylpeydestä miten upeita ihmisiä heistä on kasvanut. Mitään niin hienoa ei voi ihminen elämässään kokea, kuin rakkaus ja ylpeys omasta lapsesta. Totta kai myös huoli ja pelko, jos heillä on joskus vaikeaa. Ei sitä voi lapseton edes kuvitella.

Lapseton EI HALUA kokea mitä kirjoitit. Siksi on jättänyt hankkimatta lapsia.

Mistä alapeukut? Miksi se on niin vaikea ymmärtää, että kaikki eivät halua vanhemmiksi? Me ihmiset olemme erilaisia ja jokaiselle löytyy oma elämänpolkunsa. Sinulle, minulle ja kaikille muille.